Arto Luukkanen

Vladimirov, Tiitinen ja salailun valtakunta: Suomi

Suomen eduskunnan pääsihteeri, entinen Supon johtaja Seppo Tiitinen haastoi 29.1.2014 uuden romaanini ”Suojelusenkeli” julkaisutilaisuudessa esittämäni tulkinnan siitä, että Vladimirovilla olisi ollut kaksoisrooli http://www.hs.fi/kulttuuri/Seppo+Tiitinen+Tiesin+Viktor+Vladimirovin+sabot%C3%B6%C3%B6ritaustan/a1390968847713.

Uutista korjattiin monta kertaa HS:n toimituksessa pian uudelleen ja sen jälkeen HS:n ”Kuiskaaja”  muokkasi uutista lisää 1.2.2014. Uutisen sävy oli nyt vielä myötäsukaisempi Tiitiselle.  ”Seppo Tiitisen oli pakko kysäistä: "Oliko hän (Vladimirov) niin ihmemies, että toisella kädellään hoiti murhat maailmalla ja toisella Suomen politiikan?"

Tässä on mielenkiintoinen looginen ristiriita. Samaan hengenvetoon Tiitinen livautti sen, että he tiesivät mikä mies Vladimirov oikein oli; silloin kun hän tuli ”taloon. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1391158091906 (”maailmalla liikkuu paljon tietoa”). Seppo siis ihmetteli miten Vladimirov voi olla sellainen henkilö ja kuitenkin samalla myönsi että he olivat tietoisia siitä (??).

Yritän tässä nyt nöyrästi vastata Sepon asettamaan haasteeseen.

1.Vladimirovin todellinen toiminta.

On epätodennäköistä, että Supolla olisi ollut parempaa tai itsehankittua tietoa Vladimirovin oikeasta toiminnasta ennen vuotta 1971. Suurelle yleisölle Vladimirovin todellisesta toiminnasta tuli varmempaa tietoa venäläisistä lähteistä vasta 2000-luvun alusta (esim. Entsiklopedija sekretnyh sluzhb Rossii (2004), GRU. Dela i ljudi, Razvedka i kontrrazvedka v litsah (2002)).

Lännessä Vladimirovin rooli paljastui vasta kun Lontoossa  Oleg Adolfovitš Ljalin niminen agentti loikkasi länteen vuonna 1971. Hänen tietonsa johtivat 105:n neuvostoagentin karkottamiseen Isosta-Britanniasta. Brittitiedustelu välitti tiedot ilmeisesti länteen, jolloin Vladimirovin hyvin varjeltu ”peite” ja oikea toimiala paljastui.  On hyvin todennäköistä, että Supo sai tiedon brittien kautta.

Se, että Supolla oli hyvät yhteydet länteen ei ole mikään uutinen mutta se on, että Vladimirov sai toimia täällä paljastumisensa jälkeen niin vapaasti. Suomi tarjosi itse asiassa näin NL:n salamurhatoiminnalle erinomaisen peitteen ja sopivan asemapaikan sillä ”oikeaan” länteen Vladimirovin sijoittaminen olisi ollut vuoden 1971 jälkeen vaikeampaa.

Kysymys kuuluu: miksi ei Supo vastustanut hänen agrementtiaan tänne Suomeen? Miten Tiitisen oma toiminta niveltyy tähän? Hänethän nimitettiin Supon johtajaksi vuonna  1978 ilman mitään tiedustelutoiminnan tai poliisitoiminnan taustaa - periaatteella ”tsaari antaa viran ja Jumala antaa järjen”. 

Tärkeintä oli totella presidenttiä. Epäilemättä henkilöä valittaessa kiinnitettiin paljon huomiota siihen että häntä ei voisi kiristää tavanomaisilla keinoilla tai että hänellä ei olisi normaalia perhettä.

(Eräs toimittaja Y. uteli minulta 5.2.2014 tästä kohdasta ja halusi tehdä tästä lööppiä. Hänen mukaansa vihjailin Tiitisen suuntautumisesta. Näin ei yksiselitteisesti ole.Siltä varalta, että suomen kielen ymmärtämisessä on ongelmia painotan tässä seuraavaa: käsittääkseni Supon rekrytoinnissa tuona aikana preferoitiin poikamiehiä "ts. ei normaalia perhettä", siksi  että näitä ei voisi kiristää perheellä. Toisaalta taustat myös kartoitettiin tarkasti. Paheksun toimittaja Y:n vihjailuja ja pidän niitä harkittuna yrityksenä skandalisoida tätä kirjoitusta ja siirtää huomio siitä pois itse asiasta. Jos käsitän oikein homoseksualismi oli Suomessa tuolloin kriminalisoitu. Asiasta voi saada lööpin ainoastaan huonon journalismin ja erittäin ilkeän mielikuvituksen hengessä. Paheksun tällaista journalismia erittäin paljon). 

Tässä onnistuttiin mutta entä siinä tärkeimmässä: ammattitaidossa? Voidaankin kysyä: oliko Supon silloinen johto pätevää, oliko se ohjauksessa? Ja vielä, eikö Vladimirovin ”suojelu” ollut ristiriidassa Suomen silloisen puolueettomuuspolitiikan kanssa?

2. Vladimirovin velvollisuudet

Tiitisen ihmettely Vladimirovin ”ihmemiehen” roolista paljastaa kysyjänsä syvän tietämättömyyden Neuvostoliiton salaisen palvelun ja NKP:n avainvirkailijoiden toiminnasta. Ensinnäkin hänen toimintansa Suomessa piti tietysti rakentaa uskottavaksi  ”peitteeksi”.  Toiseksi, toisin kuin meikäläisillä virkamiehillä näillä tärkeillä KGB:n avainhenkilöillä oli myös tapana olla useita ”hattuja”.

3. Sekretiivisyyden verhot

Sepon reaktiot ovat paljastavia. Ne vievät tavallisen ihmisen myös ihmettelemään sitä miksi ns. Tiitisen listaa ei ole vielä julkistettu.  Kyse on kuitenkin asiasta, joka saattaa vaarantaa valtakunnan turvallisuuden ja on syvästi kansanvallan vastainen ilmiö. On pakko esittää vieno epäily siitä, että Ns. Tiitisen listan varjelu saattaa mahdollistaa puolipimeän toiminnan siinä mielessä, että se mahdollistaisi salaisen tiedon kautta tapahtuvan epävirallisen vallankäytön.

Nyt tietenkään sitä mahdollisuutta ei ole kun Tiitisen listan sisältö on niin ylen rehellisen ja periaatteellisen miehen takana kuin Seppo on.

Entä jos oletetaan hypoteettisesti, että kyseinen tieto olisi jonkin periaatteettoman ja omaa etuaan katsovan ihmisen hallussa? Eikö tämä mahdollistaisi suomettumisen ajan poliitikkojen kiristämisen ja hiljaisen vallan? Eikö tällä henkilöllä, nimitetään häntä vaikka mieheksi tai naiseksi X, olisi – jos sallitte niin epähienon ilmauksen – näiden politiikkojen ”pallit kourissaan”?

Sekretiivisyys loisi pelkoa ja pahinta olisi, että tällainen henkilö pääsisi myös kontrolloimaan Suomen parlamenttia? Tai entä jos tällä henkilöllä olisi ns. ei-normatiivisia paheita tai sukupuolisia poikkeavaisuuksia valtaväestöstä? Tällaista henkilöä X olisi mahdollista silloin kiristää?

Vetoankin nyt sinuun Seppo ihan tavallisena kansalaisena, että paljastaisit sen listan nimet. Se olisi valtioteko ja voisit jäädä silloin maamme historiaan henkilönä, joka siirsi isänmaamme kerralla 1970-luvulta nykyaikaan.

Pimittäminen on taas ikävä professio eikä siitä heru tulevilta polvilta kiitosta.

Kunnioittavasti

Dosentti Arto Luukkanen

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori

Helsingin yliopisto

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen
Käyttäjän otsorajakontu kuva
Otso Rajakontu

Tiitisen nimitys 1978 oli suuri ihmettelyn aihe, Kekkonen hääri varmaan ylimpänä, että k.o. henkilö nimitettiin virkaan.
Nimitykseen liittyy varmaan paljon kytköksiä, mitä Supo tutkii, ja miten.
Itä-Saksan kanssa varsinkin sosialistiset vallankäyttäjät kohensivat omaa etuaan, ja liittyikö siihen maanpetoksellinen toiminta isossa määrin, kun Tiitisen lista on kassakaapissa.
Jos siellä listalla on ex-presidentti, niin ei sen maata kaada, päinvastoin.
Tiitinen oli ehkä harmiton, jonka turvissa sai pelata omaan pataan.
Tiitinen ei ulkoisesti ja sisäisesti ollut niin aktiivinen johtaja, mitä vaadittaisiin tarmokkaalta vastavakoilun ja -tiedustelun asiantuntijalta.
Fiksu kansa ei historiaan häpee, mutta nyt on listat piilossa ja huhuja vain enemmän liikkuu, se antaa kuvan Venäjän sateliittivaltiosta kuvan maailmalla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Niin, KGB:n miesten ja naisten kyvythän pahuudessa ovat aivan yliluonnolliset. He pystyvät mihin tahansa pahuuteen eivätkä koskaan epäonnistu pahuuden töissään vaan kaikki on ennalta pahaksi suunniteltua ja onnistuu juuri niin pahasti kuin on suunniteltukin. Oheisvahinkojakaan heille ei tule koska kaikki on niin pahaksi suunniteltua. Murhaamaan he pystyvät ihan missä asennossa tahansa.

Kysymys: kummanlaisten agenttien vahtiminen on Supolle helpompaa? Tunnistettujen vai tunnistamattomien? Olisiko Vladimirov pitänyt heittää ulos maasta jolloin hänen hommansa täällä Suomessa olisi siirtynyt jollekin joka olisi pitänyt etsiä ja tunnistaa. Vai oliko helpompi seurata jo tunnistettua tuttutapaista?

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Niin Jorma. Mitä sinä olisit tehnyt?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Ei näköjään uskaltanut vastata, ettei maine menisi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Luukkanen kysyy mitä olisin tehnyt. Missä, milloin, kenelle minun olisi pitänyt tehdä jotain?

Kilpiö perää maineeni perään. Minkä maineen? Senkö jonka mukaan olen milloin aivopesty pelkuriraukka kun en halua riekkua rajaspekulanttien mukana ja milloin ry**änpe**een nuolija kun en suostu ihan joka asiassa ja koko ajan demonisoimaan milloin NL:a/Venäjää? Sitäpaitsi en päivystä Luukkosen palstaa kellon ympäri.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Suopolle agenttien valvonta oli alussa helppoa, lähes kaikki oli eduskunnassa joko SKP:n tai SKDL:n listoilla (taistelujen aikana olivat turvapaikassa eli linnassa). Saattoihan se Suopo vahtia Majakkaa ja Perävaunuakin, mutta nekin raportit ovat varmaan Tiitisen kassakaapissa tai J Suomen vintillä, jonka avain on hävinnyt.
ps Se Perävaunu on eräs Hillilä

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Mitä agentteja SKP:n tai SKDL:n edustajat olivat. Ei heitä laskettu sellaisten salaisuuksien äärelle, että millään vieraalla vallalla olisi ollut heistä mitään hyötyä. Hyödyllisiä olivat ne joilla jotain oikeasti salassa pidettävää tietoa oli.

Ei ne linnatkaan sodan aikana ja sitä ennen ihan turvallisia olleet. Ohranan väellä oli paljon älyllisesti rasittavaa puuhaa kun joutuivat miettimään oli punikki suljetussa sellissä ensin ampunut itsensä ja hirttäytynyt vasta sen jälkeen vai vice versa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hiukan asian vierestä, mutta onko sinulla Arto mitään käsitystä siitä miksi Vladimirov astui julkisuuteen ennen vuoden 1988 presidentinvaaleja sillä Väyrys-kohullaan? Miksi hän katsoi niin tarpeelliseksi tuoda asian julki ja vaikuttaa siten Suomen presidentinvaalien tulokseen? Olisiko kenties syynä se, että hän halusi varmistaa Koiviston valinnan - jostain syystä?

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Konttori ei tee mitään ilman syytä.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Eräs toimittaja Y. uteli minulta 5.2.2014 tästä kohdasta ja halusi tehdä tästä lööppiä. Hänen mukaansa vihjailin Tiitisen suuntautumisesta. Näin ei yksiselitteisesti ole.Siltä varalta, että suomen kielen ymmärtämisessä on ongelmia painotan tässä seuraavaa: käsittääkseni Supon rekrytoinnissa tuona aikana preferoitiin poikamiehiä "ts. ei normaalia perhettä", siksi että näitä ei voisi kiristää perheellä. Toisaalta taustat myös kartoitettiin tarkasti. Paheksun toimittaja Y:n vihjailuja ja pidän niitä harkittuna yrityksenä skandalisoida tätä kirjoitusta ja siirtää huomio siitä pois itse asiasta. Jos käsitän oikein homoseksualismi oli Suomessa tuolloin kriminalisoitu. Asiasta voi saada lööpin ainoastaan huonon journalismin ja erittäin ilkeän mielikuvituksen hengessä. Paheksun tällaista journalismia erittäin paljon

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Luukkanen paheksuu muiden kirjoittajien toimintaa mutta itse käyttää härskeintä mahdollista tekniikkaa eli "oksastelee": kirjoitti fiktiota, esitteli sen faktana ja kiinni jäätyään tulee palaamaan fiktioon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset