Arto Luukkanen

Kansallinen yhtenäisyys – kiitos!

Eilen Keravalla puhuttiin selvää asiaa!

Minulla oli eilen - syyskuun ensimmäisenä päivänä - suuri kunnia päästä keskustelemaan Yli-Keravan Rotary-klubissa. Väkeä oli mukavasti ja keskustelu kahvikupposen äärellä kävi lupsakkaasti.

Aihe oli mitä tärkein: puhuttiin Ukrainan tilanteesta ja sen vaikutuksesta Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.  

Yleensä ajatellaan, että luennoitsija vain paasaa ja välittää tietoa ihmisille.

Näin tietysti on mutta tällaisissa vuorovaikutustilanteissa tiedon ja ajatusten kulku käy myös toisinpäin: keskustellessa oppii.  Näin tapahtui myös eilen. Kysymykset olivat haastavia ja mielipiteet hyvin perusteltuja; niissä näkyi elämänkokemus ja punnittujen tietojen kirkkaus.

Yksimielisyyden toive

Näissä keskusteluissa tuli myös harvinaisen selväksi se, että kansa on todella huolissaan Ukrainan tilanteesta ja siitä miten se heijastuu Suomeen.

Ulkopoliittisissa asioissa meillä näyttää vallitsevan selvä toive siitä, että päättäjät kykenisivät yhteistoimintaan ja yksimielisyyteen.  Kuten marsalkka Mannerheim omissa muistelmissaan sen sattuvasti ilmaisee (näin ulkomuistista): erimielisyys ulkoisissa asioissa on kansallemme pahempaa kuin vihamiehen miekka.

**

Vuoden 2015 vaalit tulevat olemaan äänestäjien korkein tuomio siitä päättäjämme ovat selvinneet 4 vuodesta.

Normaalissa tilanteessa asia olisi selvä. Hallitus on epäonnistunut ja bankrotissa. On aivan selvää, että vaalit  tulevat jollain lailla rankaisemaan hallituspuolueita: maamme on vapaan pudotuksen tilassa niin taloudellisesti kuin myös ulkopoliittisesti.

Jos OY- Suomi- AB olisi firma, niin toimitusjohtajat olisivat jo armotta vaihdettu uusiin.  

Muutos nyt ja entiset ulos!

Mitäpä sitä salailemaan!

Nykyiset hallituspuolueet ovat surkeasti epäonnistuneet niin moraalisesti kuin faktuaalisesti.  

Hallitus on ollut heikko, kykenemätön näkemään tulevaisuuteen ja keskenään riitainen. Olen keskustellut monien isänmaallisten kokoomuslaisten ja demarien kanssa tästä ja yleinen mielipide näyttää olevan juuri tämä: ei onnistunut! Ehdot tuli ja luokalle jäätiin!

Se miten tämä tyytymättömyys ja kiukku kanavoituu vaaleissa, on sitten toinen juttu. Ehkä ihmiset säälivät kokoomusta ja demareita? Ehkä median vänkätys saa ihmiset äänestämään niitä entisiä: vanhoja ja väsyneitä?

Se tuntuu kuitenkin yhtä houkuttelevalta vaihtoehdolta kuin se, että ihminen haluaisi syödä oksennuksensa uudestaan. Yääk - ei maistu!

Merisalo lelukaupassa?

Eilen ihmeteltiin ihmisten kanssa myös Arto Merisaloa käsittelevää dokumenttia.

Ainakin minua siinä kauhistutti se, että Merisalo osoitteli itsenäisyyspäivän juhlien vieraita samalla tavalla kuin hemmoteltu lapsi osoittelee lelukaupan ikkunaa. ”Toi on mulla, ton mä ostin, ton mä hankin, toi on mun kaveri”. Hänellä oli kiistatta oma puolueensa eikä sillä ollut väliä kuka ja mistä puolueesta. Kaikki kävi. Hirmuista!

Joissain toisessa maassa – joka ei olisi parlamentarismin slummi – nämä rahaa saaneet henkilöt olisivat vetäytyneet politiikasta. Kunniallisuuden takia.

Meillä ei – raha kelpasi ja ralli jatkuu. Äänestäjien muisti on niin kovin lyhyt eivätkä toimittajat jaksa lätystää vanhoja juttuja.

**

Kaiken kaikkiaan se tärkein asia keskusteluissa oli kuitenkin kansallinen yksimielisyys. Me tarvitsemme vuonna 2015 uuden alun; selvän signaalin "herranretaleille" siitä että tämä homma ei enää käy - mutta myös puolueiden ja kansanryhmien yli käyvän yksimielisyyden tärkeissä asioissa.

Syyttely ja raivo ei nyt auta vaan on ryhmityttävä tämän isänmaan taakse. Loppujen lopuksi me olemme tämän maailman ”ekologisessa lokerossa” kuin valkoselkätikka – harvinainen ja suojelua vaativa laji, jonka on kuitenkin vain pärjättävä omillaan.

Arto Luukkanen

Järvenpää

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Kansallisen yhtenäisyys = totalitarismi.

Sen sijaan demokratian edellytys jo aivan käsitteellisesti on se, että ihmisillä ja eri intressiryhmillä on sovittamattomia ristiriitoja keskenään. Demokratia on ainoa hallintomuoto, jonka legitimitoi, ei ainoastaan parlamentaarisen vaan myös ulkoparlamentaarisen, opposition olemassaolo.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Jiri. Höpö, höpö, höppispöppeli. Tottakai pitää olla kritiikkiä ja erilaisia kantoja mutta näissä Suomen yhteisissä asioissa se yksimielisyys on poikaa. Päinvastoin, demokratiassa on myös mahdollista olla samaa mieltä tärkeistä asioista. Sekin on vapaus.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

70 rauhan vuotta on sietättömän pitkä ajanjakso Suomen historiassa. On aika karsia roskaväkeä, Hornetit lentävät Helsingin yllä täysi aselasti päällä.

http://ronkko.blogspot.fi/

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Heikki ja Jiri. Ei rollata ny sitte enää...piti puhua asiaa. Ei ropakantaa...

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Ei se minusta ole rollaamista, jos sanon, että sodassa pelkään eniten sitä, että toisinajattelijat vaiennetaan vaikka väkisin.

Modernissa sodankäynnissä pelottavinta ei ole se, että nuoret miehet joutuvat rintamalle ja vihollisen sotilaat ampuvat heitä kohti, vaan se, että yöllä oman valtion "turvallisuusviranomaiset" tulevat hakemaan turvasäilöön tai suoraan hirtettväksi, koska et ole noudattanut "kansallista yhtenäisyyttä", olet uskaltanut osoittaa mielesi, olla (mahdollisesti) erimieltä vallanpitäjien kanssa.

Vastustan ajatusta kansallisesta yhtenäisyydestä myös ulkopoliittisissa kysymykissä, koska en halua Suomen henkisen ilmapiirin tulevan samanlaiseksi kuin Venäjällä, jossa vähemmistöjä syrjitään. Mieluummin ajattelen, ettei ole kansallista yhtenäisyyttä, kuulumme kaikki useampaan vähemmistöön tai niin meidän identiteettimme rakentuu.

Kimmo Sivonen

Kekkosen ainoa järkevä ajatus: jos sisä- tai ulkopolitiikan pitää olla rempallaan, niin olkoon sisäpolitiikka. Suomessa on jostakin syystä ulkopolitiikassa liikaa politiikkaa, mutta sisäpolitiikka on vaihtoehdotonta.

Itse haluaisin nähdä puolueiden riitelevän sotesta, verotuksesta, tulonsiirroista jne. sen jälkeen, kun NATO-jäsenyys on hoidettu pakettiin. Näin ovat tehneet muutkin Venäjän demokraattiset rajanaapurit.

En pysty näkemään yhtäkään ulkopolittiista tai taloudellista etua Suomen "liittoutumattomuudesta" verrattuna NATO-maihin. Oma veikkaukseni on, että NATO-Suomi olisi kiinnostavampi ja turvallisempi investointikohde myös venäläiselle pääomalle, joka näin saataisiin turavlliseen länsimaahan.

Kimmo Sivonen

Kun lukee Luukkasta, niin Venäjä-optimismi katoaa...

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen Vastaus kommenttiin #7

Ei välttämättä...itänaapurin tulevaisuus kuuluu Venäjän kansalle...vielä se tulee...

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kansallinen yhtnäisyys on yhtä kuin valittu kansa, mutta aina löytyy niitä jotka haluavat olla valituista valituimpia: siitä sodat syntyvät, kun viedään muille "kulttuuria".

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Höpsis Heikki. Ei muuta kuin rauhaa ja ymmärrystä. Meillä ei sotaa hiota...se tehdään muualla.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Suomi on syntynyt sodasta. Ei vapaiden miesten iltapuhteena Keravalla, jos olisi ei heidän lastensa suojelujärjestö kantaisi sotamarsalkan nimeä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Eihän täällä edes yritetä pärjätä omillaan. Kaikkeen haetaan opit ja ohjeet ulkomailta, mutta ei osata sovittaa niitä yhteen. Se ei sinänsä ole ihme, koska ne eivät edes sovi yhteen, ainakaan Suomen lähtökohdista. Sitten kun alkaa näyttää todella pahalta, niin pyydetään vielä miehittäjät kaiken varalta paikalle, laittoman proseduurin avulla kaiken lisäksi.

Kansallisen yhtenäisyyden perääminen on vähän ennenaikaista, koska on tehty määrätietoisesti sitä hajoittavaa politiikkaa vuosikymmeniä. Edes media ei ole kyseenalaistanut mielikuvitusmaailmassa elämistä, joten meillähän ei ole edes lähtökohtaisesti tietoa, mistä voisimme olla yksimielisiä.

Me joudumme kyllä ottamaan niin kauan ankarasti yhteen, kun syyt ja seuraukset ovat herttaisesti sekaisin. Kun ne ovat selvillä, voidaan alkaa hakea yhteisymmärrystä ongelmien ratkaisemiseksi.

Vaikeutta lisää, että "hajoita ja hallitse" aiheuttaa niin syvälle menevää epäluottamusta, ettei nopeaa keinoa luottamuksen parantamiseksi ole.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen
Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Jos tuoreimpia gallupeja on uskominen, niin enpä juurikaan. Ihmiset näyttävät vakaasti uskovan, että samat henkilöt, jotka ovat ongelmat aiheuttaneet, osaavat ne myös korjata. Kuinka väärässä he ovatkaan!

Mikko Pöntiö

Kansallinen yksimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tärkeä asia. Elintärkeä.

Mikäli ensi kevään eduskuntavaaleissa suomen Nato-jäsenyydestä syntyy vaaliteema, niin vahvistaako se yksimielisyyttä? Mielipiteet tuntuvat olevan vahvasti puolesta tai vastaan. Osalla puolueista mielipide on vahva ehkä. Käykö niin, että väittely repii osapuolia kaemmaksi toisistaan. Olemmeko niin fiksuja, että voimme keskustelun jälkeen muodostaa yhtenäisen kannan.

Toivon Suomen seuraavan hallituksen hakevan Naton jäsenyyttä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pöntiö kirjoitti: "Kansallinen yksimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tärkeä asia. Elintärkeä." ja "Toivon Suomen seuraavan hallituksen hakevan Naton jäsenyyttä."

Tuolta pohjalta lienee vaikea rakentaa yksimielisyyttä, ainakaan demokraattisesti.

Kimmo Sivonen

NATO-jäsenyyden jättäminen demokratian armoille on valitettavasti juuri niitä asioita, joita Venäjä Suomelta odottaa. Siksi informaatiosota ja vellihousupoliitikkojen NATO-epäily ovat täysin Kremlin käsikirjoituksesta.

Suomessa on demokratiavaje sisäpolitiikassa ja päätöksentekovaje ulkopolitiikassa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #20

Sivonen kirjoitti: "NATO-jäsenyyden jättäminen demokratian armoille ..."

Olen sanaton tuon sananvalinnan edessä. Tätäkö on elo n.s. läntisessä arvoyhteisössä?

Kimmo Sivonen Vastaus kommenttiin #25

Toki me voimme demokraattisesti myös päättää, ettei meitä venäjä uhkaa, mutta jotenkin tulee mieleen, että jotkin asiat pitäisi jättää ammattilaisille.

En ymmärrä, että kansanäänestyksellä poliitikot siirtävät vastuun kansalle asiasta, joka on kansakunnan kannalta niin tärkeä. Sen sijaan noilla järjenjättiläisillä tuntuu olevan syvällinen ymmärrys aviopuolisoiden sukupuolista, homoparien adoptointioikeudesta, kasvisruuasta jne...

On kiva vedota demokratiaan, mutta on olemassa asioita, jotka eivät kuulu demokratian piiriin. Kuten aiemmin kirjoitin, on sisäpolitiikassamme demokratiavaje (eli oikeasti tarvetta äänestyksiin) kun taas ulkopolitiikassa on johtajuus- ja päätöksentekovaje.

Itse äänestäisin mielelläni kansanäänestyksessä vaikkapa verotuksesta, terveyspalveluista ja kuntarajoista, mutta en toivo poliitikkojen kysyvän minulta neuvoa heidän syväosaamisensa alueesta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #26

Sivonen kirjoitti: "On kiva vedota demokratiaan, mutta on olemassa asioita, jotka eivät kuulu demokratian piiriin."

Niin, sellaisia ovat henkilökohtaiset ja yksityiset asiat. Kuten se mitä kukin makuukammarissaan puuhaa tai suuhunsa pistää kunhan ei vahingoita muita ihmisiä. Sen sijaan yleiset ja yhteiskuntaa koskettavat päätökset, m.m. siitä miten turvallisuuttamme yhteiskuntana varjellaan, ovat mitä suurimmassa määrin demokratian piiriin kuuluvia asioita.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #28

Yksityinen tulee yhteiseksi silloin kun joku poliitikko tai muu julkkis haluaa papin siunauksen liitolleen kauniin venakon kanssa. Se on kuin kuoleman suudelma suomalaiselle, voi toki muuttaa muualle, esim. Italiaan.

Kimmo Sivonen Vastaus kommenttiin #28

Mitä mieltä olet kommentistani #27? Miksi NATO on kansanäänestysasia, mutta Suomen strategista asemaa vakavasti heikentäneen kaasuputken rakentaminen ei ollut?

On ikävää, jos turvallisuuden parantaminen vaatii kansanäänestystä, mutta sen heikentäminen on konsulttityötä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #30

Vastaus Sivosen kysymykseen:

NATO-jäsenyydessä on kyse SUomen turvallisuudesta, siitä mihin liittokuntiin me menemme mukaan ja identifioidumme. Minkä joukon jäsenenä Suomeen muut suhtautuvat. Kyse on siis perustavaa laatua olevasta koko valtakuntaa koskettavasta turvallisuusasiasta.

Kaasuputki on Suomenlahden kansainvälisillä vesillä Suomen talaousalueella kulkeva kaupallinen kansainvälinen yritys. Siihen ei liity mitään mikä sitoisi meidät mihinkään sotilaallisiin liittokuntiin. Suomi ei joudu sen takia mihinkään turvallisuuteen liittyviin vastuisiin ja sitoumuksiin. P.l. ehkä spekulatiiviset tilanteet joissa joku haluaisi tuhota putken tai sitä vahingoittaa. Tosin niissäkään Suomella ei ole suoria vastuita. Missään nimessä se ei ole turvallisuuspoliittisessa mielessä strateginen ratkaisu.

Suomalaiset kaupalliset alan toimijat jättäytyivät, ilmeisen typerästi ja lyhytnäköisesti, kaasuputkihankkeen ulkopuolelle. Silloin he päättivät ettei se ole myöskään energiapoliittisesti strateginen juttu.

Ensinmainittu on selkeästi sen kokoluokan asia, että siitä pitäisi mielestäni järjestää kansanäänestys. Jälkimmäinen on alueellinen, taloudellinen ja ympäristökysymys. Mittaluokaltaan kysymys on paljon ensimmäistä pienempi. Jos sellaisissa lähdetään kansanäänestyksiin niin sitten pitäisi sellaisia pitää esim. ydinvoimaloista, Talvivaarasta ja muista kaivoksista, tekoaltaista, moottoriteistä j.n.e. Ehkä meillä on suurempiakin asioita noin raskaalle päätöksentekomenettelylle?

Kimmo Sivonen Vastaus kommenttiin #25

Vielä kommentoin: Läntisen arvoyhteisön entinen pääministeri Lipponen ja liittokansleri Schröder menivät töihin Venäjän diktaattorille, joka rakennutti putken, joka muutti merkittävästi Suomen turvallisuustilannetta eikä siitä äänestetty kuin eduskunnassa. Kaiken lisäksi tuo putkigate vesitettiin pelkäksi ympäristöasiasi Lipposen "konsultoinnin" tuloksena.

Miksi siis Suomen turvallisuutta parantava yhteinen puolustus pitää viedä läpi kansanäänestyksessä?

Mikko Pöntiö

Eduskunta ja hallitus tekevät päätökset ja muodostavat virallisen kannan. Minä olen näiden päätösten takana. Kaikilla on kuitenkin oikeus lausua oma mielipiteensä asiasta, niin jäsenyyden vastustajien kuin puolustajienkin. Näin minä käsitän demokratian. Ensin keskustellaan ja sitten ollaan enemmistön päätöksen takana.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Luukkasen mielestä Keravalla yhteen kerääntyneet rotaryveljet ovat kansa ja yksimielisyys rulettaa. Ugh, Luukkanen on puhunut, muut vaietkoot.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Jorma...aivan kuin sinä halveksisit Amerikan intiaaneja? Sehän on rasismia. Miten noin viisas mies voi langeta rasismiin? )) "Ugh".

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ensinnäkin "Ugh" on Ö-luokan sarjakuvalehtien suomennosten kieltä eikä minkään Ameriikan alkuperäiskansan kieltä. Englanninkielinen sanakirjamerkitys ei kerro mitään intiaaneista: http://www.merriam-webster.com/dictionary/ugh

Toiseksi, kokeeko Luukkanen Ameriikan alkuperäiskansojen kokevan rasistisena hänen nimensä liittämisen tuollaiseen sarjakuvakieleen? Kiitettävää itsekritiikkiä.

Itse kuvittelin liittäväni Luukkasen lapsosten inkkarileikkeihin. Niissähän ei ole rasismia, eihän?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Eilen kirjoitin Espoossa, tänään Italiassa että Suomi on rumien naisten hallitsema vähemmistöjen paratiisi, jollaista eräs ranskalainen valistusfilosofi piti pahimpana kuviteltavissa olevista yhteiskuntamalleista, koska sellaisessa palkitaan pikemminkin halujen kuin kykyjen mukaan.

Italia on toisen ääripään malli, johon suomalaiset tuulipukunaiset ovat hulluina.

Ps. parturi maksaa täällä Rooman rannikkokaupunki! Ostiassa 8€, sinne menen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset