Arto Luukkanen

Kiovan malli kaksikielisyyden ongelmien ratkaisuksi

Terveisiä Kiovasta!

Olen parhaillaan täällä Ukrainan pääkaupungissa opiskelijoiden kanssa tutkimusmatkalla. Teemme haastatteluja ja aineistonkeräystä tulevaa kirjaa varten.

Haastattelut, keskustelut ja puhelut ihmisten kanssa avaavat uusia ja kiehtovia näkymiä myös vanhemmalle tutkijalle. Eräs mielenkiintoisimmista asioista täällä on se, että tässä maassa kaksikielisyyden ongelma on hoidettu äärimmäisen hyvin ja toimivasti. Kumpikin taho ymmärtää toista ja vastaa omalla kielellään toiselle.

Ehkä tämä on myös se syy siihen miksi tässä konfliktitilanteessa ei ole minkäänlaista kansallista vihaa tai epäluottamusta toiseen. Ukrainalaiset ymmärtävät venäläisiä ja venäjänkieliset heitä; molemmat ovat taas lojaalisia Kiovan nykyhallinnolle.

Vaikka maassa on sota, ei venäläisiä vihata – sikäläisiä vallanpitäjiä sitäkin enemmän.

Ehkä tässä ratkaisussa olisi meillekin esimerkkiä: miksemme me voisi ratkaista Suomen kaksikielisyys-ongelmaa (mikäli sitä on) samantyyppisellä tavalla?

Kaikki janoavat tasa-arvoa!

Viittaan nyt tässä tasa-arvon tunnustamiseen tärkeimmäksi kielipoliittiseksi arvoksi. Nyt se ei toimi.

Me Suomessa tarvitsemme tasa-arvoa. Tällä hetkellä ns. mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu oikeassa elämässä.

Viittaan tässä nyt opiskelijoiden kanssa käytyyn loistavaan keskusteluun ja siinä kuulemaani aitoon tarinaan.  

Eräs opiskelija kertoi tarinan siitä miten kaksi suomenkielistä miestä päätti lukion yhdessä ja toinen päätti mennä Dragsvikin varuskuntaan opiskellakseen kielen ja päästäkseen sen jälkeen helposti Helsingin yliopiston ruotsinkieliseen valtiotieteelliseen vaihtoehtoon. Hän oli päämäärätietoinen ja halukas vaihtamaan oman identiteettinsä vihreän oksan takia.

Toinen taas kävi Vekaranjärvellä ja pyrki sitten turhaan kaksi kertaa valtiotieteelliseen kunnes pääsi kolmannella kerralla.

Samaan aikaan se ruotsinkielisen vaihtoehdon valinnut oli jo päässyt maistamaan ruotsinkielisten säätiöiden ihanuutta ja rahoitusta; hänelle oli hänen omien sanojensa mukaan edessä ”mukava tulevaisuus ruotsinkielisessä yhteisössä”.

Toinen opiskelija taas paarusti sitkeästi eteenpäin kaksi vuotta menettäneenä ja ilman minkäänlaisia mahdollisuuksia hakea ”Herran perintökansan” erityisstipendejä.

Miksei ruotsinkielisistä säätiöistä uskalleta puhua?

Minusta esimerkki oli pysäyttävä ja jätti paljon ajateltavaa.

Onko tosiaan niin, että tässä maassa tasa-arvo ei toteudu?

Miksi kansalaisten koulutuspolulla on kaksi tietä? Eihän se ole tasa-arvoa, että toinen pääsee sutjahtamalla korkeakouluihin siksi, että vain yrittää vaihtaa omaa identiteettiään? Entä miksi näistä ruotsinkielisistä säätiöistä ja niiden omaisuuksista ei uskalleta puhua niiden oikealla nimellä? Miksi ne rahoittavat vain toista kansanosaa? Miksei myös suomenkielisiä?

Niin Ukrainassa, Venäjällä ja Suomessa on yhteistä se, että ihmiset janoavat tasa-arvoa. Nyt tasa-arvo ei toimi. Eihän voi olla niin, että lahjakkaat ihmiset eivät pääse opiskelemaan siksi että heillä on väärä kieli? Ja ennen kaikkea…miksi me emme uskalla puhua ruotsinkielisen vähemmistön vaalimiseen ja kouluttamiseen tähtäävien säätiöiden ylivallasta?  Asia on meillä tabu ja jokainen joka koskee siihen, saa tartunnan, Helsingin Sanomien kirouksen tai ”mustanaamion pahan merkin”.

Kyse ei ole nyt siitä, että Suomessa asuvat ruotsinkieliset eivät olisi olennainen osa tätä kulttuuria.  Kyse ei ole siitä, että perussuomalaiset aikoisivat ”keittää padassa” ruotsinkielisiä. Päinvastoin, näitä ihmisiä tarvitaan. Teitä tarvitaan tässä Suomenmaassa ja luulen, että se oikea tasa-arvo poistaisi monia suuria ongelmia näiden kahden kansanosan välillä.

Tärkeintä olisi, että jokaiselle suomalaisille kielestä riippumatta toteutuisi mahdollisuuksien tasa-arvo.

Arto Luukkanen

Järvenpää 

ps. vihapuhe pois! 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... toinen päätti mennä Dragsvikin varuskuntaan opiskellakseen kielen..."

- Sepä se! Dragsvik on vain yksi varuskunta monen muun suuremman joukossa, eivätkä kaikki "päätä mennä" sinne. Ja vaikka "päättäisivätkin", eivät pääse. Minäkin "päätin" palvella Upinniemessä, mutta kutsuntaviranomainen passitti minut Kouvolaan! Elegantin merisotilaan roolin sijasta jouduin sonnustautumaan ilmatorjunnan harmaisiin. (Elettiin vuotta 1980.)

- Kielinä ukraina ja venäjä ovat kai huomattavasti samankaltaisempia keskenään kuin suomi ja ruotsi. Olen todennut yhtäläisyydet esimerkiksi Odessan katukilvistä, joita todellakin on kaksittain - kuin Helsingissä.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Hyvä Tuomo! Komppaan kohtaloasi...kyllä se merisotilaan puku on hieno.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kiitos sympatiasta, jonka otan vastaan tavallaan takautuvasti. En ole muutamaan vuosikymmeneen oikeastaan muistanut koko juttua, mutta nyt aihe mielessäni aktivoitui.

PS. Maailman kuuluisin merimiespuvun käyttäjä on Aku Ankka.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Säätiöiden tarkoituksena on toteuttaa perustajansa tahtoa eikä ensisijaisesti edistää (kielellistä) tasa-arvoa.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Yksityisomaisuuden kansallistaminen kuulostaa ihan neukkulaiselta, mutta idea tulikin ilmeisesti idästä entisestä Neukkulasta, joka on vähän vielä jämähtänyt.

Ei suomenruotsalaiset säätiöt mitään kauhean isoja apurahoja jaa perustutkinto-opiskelijoille. Jos tarinan kaveri jonkun matka-apurahan on saanut, niin kiva hänelle.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"Eräs opiskelija kertoi tarinan siitä miten kaksi suomenkielistä miestä päätti lukion yhdessä ja toinen päätti mennä Dragsvikin varuskuntaan opiskellakseen kielen ja päästäkseen sen jälkeen helposti Helsingin yliopiston ruotsinkieliseen valtiotieteelliseen vaihtoehtoon. Hän oli päämäärätietoinen ja halukas vaihtamaan oman identiteettinsä vihreän oksan takia"

No jopas oli Luukkanen laittanut väriä ja villejä konnotaatioita tähän tarinaan. Dragsvikissä palveleminen närpesiskaa puhuvien kanssa ei tee yhtään mitään kenenkään identiteetille eikä varmaan siinä sanavarastokaan erityiseti kartu ellei puhuta kalustosta jota valtsikassa ei tule koskaan näkemään uudestaan. Tämä taitaa olla taas tällainen hupsu tarina siitä, miten joku syyttää viivästymistään yliopistoon pääsemisestä jotain muuta kuin itseään. On ihan hyvä, että joku tajuaa, että ruotsinkieliset korkeakoulut ovat myös suomenkielisten vapaassa käytössä. Haluaisin tosin nähdä sellaisen säätiön joka tarjoaa tuollaista maalailemaasi makeaa elämää. Itse en ole sellaisesta kuullut koskaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mielästäni suomenkielisten pääsyä Dragsvikiin ja ruotsinkielisiin korkeakouluihin tulisi rajoittaa tuntuvasti (kielitaitovaaimusta pitäisi soveltaa koko laajudessaan jo alusta asti). Nythän Åba Akademissa voi opiskella tutkinnon valmiiksi ennen ruotsin kokeen läppäisyä.

On vaarana, että ns. käytäväkieli muuttuu vähitellen suomeksi.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Eipä ole Åbo Akademin käytävillä kauheasti suomea kuulunut, mutta sinne se mahtuu muiden kielien sekaan.

Minä olin muuten aikoinaan niin ilkeä, että ihan kiusallani hain Turun yliopistoon opiskelemaan ja vein yhden suomenkielisille tarkoitetuista paikoista.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #10

"Eipä ole Åbo Akademin käytävillä kauheasti suomea kuulunut, mutta sinne se mahtuu muiden kielien sekaan"

Eli Åbo Akademin opiskelijapaikat ovat ylimitoitettuja tarpeeseen nähden? Näin olen minäkin tämän ymmärtänyt. Minulla on monta tuttua, jotka ovat opiskelleet siellä olematta ruotsinkielisiä.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #13

Ei kai se sitä tarkoita, että olisivat ylimitoitettuja. Suunnilleen sama siellä on henkilökunnan määrä suhteessa opiskelijamääriin kuin muualla. Se on vain se, että kun suomenruotsalaiset ovat niin mukavia ja leppoisia, niin tulee sellainen positiivinen tunne resurssien riittävyydestä. Sopu sijaa antaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Onko tosiaan niin, että tässä maassa tasa-arvo ei toteudu?"

Tämähän pitää paikkansa, miksi siis täälläkin yritetään hyssytellä, puhua muusta ja väistellä itse ongelmaa eli kielikiintiöitä?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikä niissä tasa-arvon kannalta on ongelmana. Esimerkkitarinan henkilö haki ruotsinkielisten joukossa ja pääsi opiskelemaan. Oppilaitokseen pyrkivän osalta kielikokeessa ei mitata kuin sitä, että henkilöllä on edellytykset opiskella ko kielellä ja oppia kieltä opiskellessaan. Eli ei niin kovin paljoa vaadita.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mikä niissä tasa-arvon kannalta on ongelmana."

Erikoinen kysymys eihän suosiminen eli tässä tapauksessa kiintiöt kielen perusteella ole tasa-arvoa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Jos ei kieltä kuitenkaan pahemmin edellytetä, niin ei siinä mitään suositakaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Eikö nyt ole sangen itsestään selvää, jotta ruotsinkieliseen koulutukseen menijän pitää osata ruotsia, siitähän vain oli kysymys.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Eikö nyt ole sangen itsestään selvää, jotta ruotsinkieliseen koulutukseen menijän pitää osata ruotsia, siitähän vain oli kysymys.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Ei ainakaan Åbossa ole vaatimuksena kuin, että on edellytykset suoriutua tutkinnosta. Eli ei sinne päinkään kuin varsinaisissa kielikokeissa. Voisin jopa väittää, että jos kyseisestä kielikokeesta ei selviä, niin ei kyllä kauheasti ole edellytyksiä yliopistotutkinnon suorittamiseen muutenkaan.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Ei kyllä minä olen ihan elävä ihminen enkä mikään valeprofiili.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikäs Artoa muuten vaivaa, kun ei tällä kertaa puolustakaan Svenska kulturfondenia?

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Jari hyvä...olenkos minä joskus puolustanut sitä? Ts. kirjoittaja ei nyt muista...voitko muistuttaa

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Olet. Intohimoisesti. Muistatko sen esittämäni anonyymin esimerkin lehdistön törkeästä käytöksestä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Turkulaislähtöisen kielipolitiikan sisältö?

-Säilyttää 1800-luvulta periytyvä käsitys yksistä maailman meriä seilaavina kauppalaivojen kapteeneina ja toisista avustavina jäänmurtajina ja miinanraivaajina.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Voin alkajaisiksi ihan sisäpiirintietona kertoa, ettei me ihan oikeasti olla vaatimassa pääkaupunkia Turkuun, vaikka vitsailemmekin Helsingin väliaikaisuudesta.

Mainitsemastasi turkulaisesta kielipolitiikasta minulla ei ole omakohtaista havaintoa. On tainnut jäädä sinne 1800-luvulle.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Turkulaisuus pienen ihmisen kiusaajana saavutti yhden virstanpylvään silloin kun Ike "miinanraivaajan" kuuluisille synttäreille väkeä oli kutsuttu kuin vielä kuuluisimmille Nurnbergin puoluepäiville. Vähemmästäkin lokalahtelaisen sikatilallisen pojan monttu olisi loksahtanut auki.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #28

Minä en ole suomenkielisten toilailuja niin kauheasti seuraillut, mutta joku kohu siihen taisi liittyä.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #29

Niin se oli se Nova Group kohu, josta tuli vapauttava päätös. Miten suomenruotsalaiset siihen liittyy?

Alla barnen tittade in i mikron utom Rut, hon tittade ut.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #30

Tarjouduin paljon nuorempana eräänä iltana Hamburger Börsin baaritiskillä juttelemaan paikallisen daamin kanssa hänen äidinkielellään kehaisten samalla Hesaa kansainvälisemmäksi, koska siellä kuulee venäjää niin paljon. Hän iski suoraan nyrkillä nenääni.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #31

Ei ole kielikysymys. Johtuu ihan Helsingin kehumisesta Suomen ainoan ei-tilapäisen pääkaupungin asukkaalle. Ihan sama, mitä kehuisi ja mikä on toisen osapuolen äidinkieli.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #32

Ihme ja kumma etteivät Åbon leidit ole nostaneet itäukrainalaisten perässä ylös tunnusta "Haluamme omakielisen hallinnon!" vastustamaan pääkaupungin pakko-opetusta. Sehän sujuisi kuin Strömsössä.

Harmillista kyllä savolaiset taitavat haluta ruotsinkielisen hallinnon, se on kai jotenkin hienompaa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #33

Ei ole tarvetta. Meillä on jo Åbo Akademi, Yrkeshögskolan Novia ja Åbo yrkesinstitut sekä kaksikielinen hallinto.

Harvinaisen fiksua väkeä nuo savolaiset. Ei kai savolaisia hienous viehätä, vaan kansainväliset mahdollisuudet.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #34

Tiedä sitten josko näkemykset muuttuvat kansainvälisten tv-kanavien välittäessä syrjäisimpiinkin tupiin Italian telkkarin jokailtaista visailua jossa tyylikkäät italiaanot, nuo paikalliset heimoveljet, kisailevat paikallismurteiden tuntemuksestaan ja ovat niistä ylpeitä, naureskellen muillekin Brysselin tosikoille kuin Jyrki Kataiselle.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Arto
Ruotsinkieliset säätiöt kuten Svenska Kulturfundet rahoittavat suomenkielisiä kulttuurijärjestöjä, jos hakemus on tehty oikein vaikka suomenkielellä. Edellytys on että, suomenkielinen järjestö sitoutuu tekemään esim. esitteistä jne. myös ruotsinkielisen version. Siis rahoittavat sekä suomen- että ruotsinkileiset projektit.
Merkitystä on tietenkin siinä, mitä asia koskee ja missä. Tuskin Kainuun takakorvessa toimva kulttuurijärjestö täyttää edellytyksiä, ellei sinne ole tulossa muunkin kielistä porukkaa kuin suomenkielisiä.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Heikki,

Niin kyllä tässä on disinformaation maku. Muissa suomenruotsalaisissa säätiöissä taitaa olla aika lailla sama linja. Esim. Ella ja Georg Ehrnroothin rahoittaa ihan suomenkielistä tutkimusta suomenkielisessä yliopistossa ilman minkäälaisia kielivaatimuksia.

Pitäisikö tässä ehdottaa, että Åbo Akademin vuokrakustannukset tulisi tasa-arvon vuoksi maksaa kokonaisuudessaan verovaroista eikä pääosin suomenruotsalaisen säätiön varoista.

Jaakko Häkkinen

Ongelmana on, että suomi ja ruotsi eivät ole läheisiä sukukieliä. Suomalalaisen ja virolaisen kohdalla se voisi toimiakin, että kumpikin puhuu omaa kieltään ja tulee suunnilleen ymmärretyksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset