Arto Luukkanen

”Kaikille tilaa riittää” – pelin-politiikkaa kirkossa

Osallistuinpa eilen elämäni epämiellyttävimpään kokoukseen.

Se ei johtunut siitä, että muut osanottajat olisivat olleet epämiellyttäviä ihmisiä. Päinvastoin. Siellä oli mukavia ja hartaita herrasmiehiä.

Kyseessä oli Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuuston ryhmänjohtajien kokous, jossa päätettiin mitä seuraavana päivänä ko. srk:n valtuusto päättää. Paikalla ei ollut yhtään naista. Kirkollinen demokratia eli suurimpia juhlahetkiään.  

**

Demokratian perussääntönä on se, että enemmistö päättää.

Tämän jalon periaatteen hengessä enemmistö oli eilen päättänyt, että se vie kaiken. Kyseessä oli kirkkoneuvoston ja johtokuntien kokoonpano. Suurimmat puolueet olivat jo joulukuussa tsip-tsap sukkelaan tehneet oman sopimuksensa miten nämä paikat jaetaan (siis ennen kuin mandaatti oli alkanut).  Nyt se vain pantiin täytäntöön ennen valtuuston kokousta.  Periaatteena oli se, että ”vaalituloksen piti näkyä”.  Ponnet tai protestit eivät auttaneet.

Käytännössä tämä merkitsi sitä, että neljä suurinta veivät kaiken ja kaksi pienintä ryhmää saaneet mitään. Se oli ”sulle, mulle” politiikan suurta juhlaa – juuri sitä mitä kääntää tavallisten ihmisten mieltä ja vierottaa kansalaiset politiikasta.

**

Kokouksen kulku oli vääjäämätön. Pienimmiltä ei edes kysytty eikä niille jätetty muruakaan – ei edes puolikasta murua. Tai sen hiventä. Eikä edes kysytty – oli vain päätetty tätä ennen.  

Kyseessä oli tietenkin demokratian enemmistön päätös eikä pienemmillä ryhmillä ollut vastaan sanomista. Pulinat pois! Nyt kaikui Abban iskelmä: ”The winner takes the all!”

Ei kaikunut virren sana: “kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on…” Mutta sehän on tietenkin ´vain lasten virsi.  

**

Meillä Suomessa tätä ”voittaja vie kaiken” periaatetta ei yleensä noudateta. Eduskunnassa voittajat saavat leijonanosan valiokuntapaikoista mutta myös pienille ryhmillekin riittää jotain. Samoin toimitaan myös kuntapolitiikassa.

Miten on sitten mahdollista, että enemmistön diktatuuria noudatetaan kirkollisessa politiikassa? Ajatus siitä, että se toimii seurakunnassa on inhottava ja vastenmielinen.  Ei-kristillinen.  

**

Wanhan buljaamiseen on saatava muutosta. Jo yksistään sen takia, että epäreiluutta kokevat ihmiset katoavat kirkosta. Kirkon on toimittava uskottavasti ja rehellisesti; sen pitää toimia erilaisella tavalla. Jos ihmiset saavat päähänsä sen hirveän ajatuksen, että seurakunnissa harjoitetaan sitä wanhaa ja taattua 1970-luvulta tuttua, he eroavat kirkosta.

Kysymykset ovat yksinkertaisia: halutaanko, että sen seurakuntien kaikki jäsenet sitoutetaan ja otetaan mukaan päätöksentekoon? Onko seurakunnassa pakko noudattaa pysähtyneisyyden ajan käytäntöjä?  

**

Perussuomalainen politiikka tähtää siihen, että kaikkien kanssa keskustellaan eikä harjoiteta kabinettikähmintää.  

Tulevassa eduskunnassa, tulevissa kuntavaaleissa ja myös kirkollisessa politiikassa perussuomalainen puolue unelmoi siitä, että tässä yhteisessä isänmaassamme tehtäisiin yhteistyötä kaikkien kanssa, että ketään ei lähtökohtaisesti suljeta pois eikä harjoitettaisi enemmistödiktatuuria.  

Hiekkalaatikkologiikalla: kaikkien kanssa leikitään eikä ketään vastaan harjoiteta kiusaamista! Ei edes siksi, että toinen edustaisi jotain itselle vastenmielistä poliittista suuntaa. Ihminen se sielläkin on.

Meidän suomalaisten on politiikan uskottavuuden takia suunnattava uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa jokainen kansalainen on tärkeä.  Läpinäkyvyys ja rehellisyys ovat uskottavuuden ja poliittisen järjestelmän kulmakiviä – pysähtyneisyyden ajat ovat ohitse! Sulle-mulle meininki on historiaa!

Arto Luukkanen

Järvenpää

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Wanhan buljaamiseen on saatava muutosta. Jo yksistään sen takia, että epäreiluutta kokevat ihmiset katoavat kirkosta!!!!

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi

Vakaumuksellisena kristittynä erosin kirkosta raskain mielin puolisen vuotta sitten (jotain mitä en olisi kuvitellut koskaan tekeväni), luettuna pelkkiä valheita sisältävän kirkon kannanoton EU:n puolesta. Se oli viiminen naula siihen arkkuun, jota kirkon toiminta ja toimimattomuus olivat pitkään rakentaneet. Kirkko ei enää halua seurata Kristuksen jalanjälkiä vaan uusimpia trendejä, ei palvella köyhiä vaan noleskella rikkaimpien saappaita eikä puollusta oikeutta vaan juhlii väärintekijöiden kanssa.

Enää ei mieleni ole niin raskas: jätin kirkon, mutta minulle jäi yhteys Jumalaan ja lähimmäisiini. Siinä on minun kirkkoni.

En tunne myöskään itseäni enää rintamakarkuriksi. Kun päällystö on alkanut ampua omiaan selkään, mitä muutakaan on tehtävissä?

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Kristiina. Kirkosta voi erota...Jumalasta ei ikinä. )))

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Taivaallinen tyranni pitää meitä vankina? :) Tottakai voi erota, ja on vielä luvattu että pääsee iänkaikkiseen eroon.

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi

Suositeltava ratkaisu vain jos pitää hyyyvin lämpimistä ilmasto-oloista...

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #5

Epäilemättä mukavampi kuin pohjois-suomen talvi.

Mauri Skön

Mistä jumalaton voisikaan tietää, ettei Jumalasta voi erota. Käsittämätön ajatuksenakin :)

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #11

Jumalatonhan nimenomaan voi tietää, varsinkin jos on eronnut.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Kirjoituksesi käsitteli demokratiaa, jumala ei sellaista tunne.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Tämä on kyllä ihan totta. Yksimielisyyteen kehotetaan, jopa pakotetaan. Ihmisten tiet on vääriä, vain jumalan tie oikea jne, jne...

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Toisaalta voihan olla niinkin, että luottamusmispaikkoja jaetaan sellaisille edustajille jotka käyvät kirkossa vaalien välilläkin. Tunteamiani aktiiviseurankuntalaisia huvittavat nämä eduskunta- ja kunnallisvaalien alla herätyksen saaneet poliitikot.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Itseäni ihmetyttää ylipäätään mitä puolueet tekevät kirkossa...

Mauri Skön
Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kirkko ei voi estää lintuja lentämästä päänsä yli, mutta miksi se antaa niiden tehdä pesän päänsä päälle?
Toisaalta, olisi kiintoisaa tietää, mihin ja millä tavoin po. seurakunnassa aikotaan tätä tuolla tavoin hankittua valtaa käyttää?
Onko se salatiedettä tai poissulkevaa jollain lailla?

Käyttäjän HannuLehto1 kuva
Hannu Lehto

Arto
Haittaako se, että itse kuulun Helluntaiseurakuntaan? Olisin kuollut siinä yhteiskunnan rattaisiin joutumisessani, mutta viimeisenä oljenkortena kävelin helluntaiseurakunnan alttarille, jossa tunnustin syntini ja pyysin saarnaajana toiminutta Mauri Venemiestä rukoilemaan puolestani. Mauri olikin siihen sopiva henkilö, kun oli itsekkin noussut syvältä elämään takaisin. Tuon rukousillan jälkeen elämäni muuttui, sisimpäni haavat alkoivat parantua, viinan juonti loppui ja pystyin jopa välillä antamaan pikkuisen anteeksikin minua körmyyttäneille tahoille. Helluntaiseurakunta tai luterilainen kirkko tai vanhoillislestadiolaisuus ei ihmistä pelasta. Mutta Jeesus pelastaa, nostaa, kantaa ja vie lopulta Taivaan kotiin kuuluimmepa sitten kirkkoon tai vapaisiin suuntiin. Kirkon ja herätysliikkeiden aidot uskovaiset toimivat tietenkin evankeliumin välittäjinä täällä ajassa. Taivaassa ei ole karsinoita eri herätysliikkeille, siellä on vain armahdettuja syntisiä, jotka täällä ajassa tekivät parannuksen. Omalta kohdaltani ajattelen, että meitä 1990 luvun laman uhreja körmyyttäneet poliitikot ja päättäjät vastaavat viime kädessä teoistaan Taivaalllisen tuomarin edessä, joka tuomitsee varmasti oikeudenmukaisesti! Amen

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Hannu! Hyvä Veli! Ei haittaa. Kristuksen kirkko on näkymätön ja siinä on veljiä ja sisaria joka puolelta. Herra katsoo ne sydämet ja teot sitten. Ole rauhassa Hannu.

Käyttäjän HannuLehto1 kuva
Hannu Lehto

Samaa mieltä ollaan Arton kanssa tässäkin asiassa!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset