Arto Luukkanen

Energia - Suomen kohtalonkysymys

Vain muutamia satoja vuosia sitten esiäitimme ja –isämme asuivat savupirteissä. He työskentelivät keskikesää lukuun ottamatta koko valoisan ajan, ja auringonlaskun jälkeenkin tehtiin töitä tulisijan, kynttilän tai öljylampun valossa. Päivänkierto ja elämä yleensäkin olivat nykyiseen verrattuna fyysisesti kovaa, mutta nykyisin esillä olevien käsitteiden valossa se oli hyvin ekologista tai vihreää.

Luomutuotantoon perustunut maatalous elätti liki koko kansan. Hehtaarisadot olivat parhaimmillaankin vain viidesosia nykyisistä, mutta ne riittivät jotenkin. Lisäsärvintä hankittiin kalastuksella, metsästyksellä ja käsitöitä myymällä. Välillä katovuodet niittivät kuolon viljaa rajustikin, mutta kansa kesti ja teki töitä taas enemmän, jotta olot saataisiin vakiintumaan tai jopa paremmiksi.  Kuolema oli ihmisten arkituttava.

Muutamilla harvoilla – hallitsijoiden luottomiehillä, korkeilla virkamiehillä, papistolla, oppineistolla ja vauraimmilla kauppiailla – asiat olivat paremmin. Heille oli varallisuutta kertynyt niin, etteivät nälkävuodet ulottuneet perhepiiriin kuin yrityksinä auttaa ja lopulta kärsimyksenä katsoa ympärillä nääntyviä maanmiehiä.

Teollinen vallankumous poistaa energianpuutteen pullonkaulat

Parinsadan vuoden – siis noin kahdeksan sukupolven – aikana me olemme jättäneet taaksemme tuon vihreän luontaistalouden.  Teollinen vallankumous 1700-luvulla pani alkuun kehityksen, jonka aikana ihmiskunta on oppinut käyttämään vapauttamaan ja käyttämään energiaa yhä tehokkaammin. Tuo kehitys alkoi monesta purosta, mutta höyrykoneen keksiminen ja yhä tehokkaampien polttoaineiden käyttöönotto mahdollisti muut innovaatiot, joiden ansiosta meillä länsimaissa on ainakin hengissä pysymisen osalta paljon helpompaa esivanhempiimme verrattuna. Jopa täällä kylmässä ja luonnostaan energiaintensiivisessä Suomessa voimme olla jokseenkin varmoja siitä, että ruokaa ja lämpöä riittää myös ensi talven yli. Ravintotilanteen paraneminen sattui yhteen lääketieteen harppausten kanssa ja samalla se merkitsi sitä, että lapsikuolleisuus väheni. Kalman ote ei ollut enää niin intensiivinen.

Maailma on muuttunut näistä ajoista. Nyt meillä on yhteistä varallisuutta ja osaamista, joka mahdollistaa palvelujen saannin sairastuessamme tai joutuessamme muuten pulaan. Laadullisesti elämme aivan toisessa maailmassa verrattuna savupirttiaikaan. Edes rikkaimmat eivät 1700-luvulla hengittäneet yhtä puhdasta sisäilmaa tai syöneet yhtä ravitsevaa ruokaa kuin me nyt. Elämänlaatumme on parantunut ratkaisevasti ja keskimääräinen elinikämme noin kaksinkertaistunut.  Joku onkin laskenut, että käytämme joka päivä elämäämme – vauvasta vaariin –  energiamäärän, joka vastaisi pari vuosisataa sitten noin 100 miestyöpäivän aherrusta.

Historiaa jonkin verran tutkineena pidän tätä kehitystä sekä kiehtovana että siunauksellisena. Kuten virsirunoilija sanoo: ”alati synnyinmaalle …siipeis suoja suo”.

Minä toivoisin tuon kehityksen jatkuvan ja myös leviävän Afrikassa, Aasiassa ja muuallakin niiden satojen miljoonien ihmisten pariin, joita se ei vielä ole koskettanut kuin osin. Energian saannin leviäminen maailman vähäosaisimpien keskuuteen ei ole mahdollista, ellei siihen käytetä paikallisesti kustannustehokkaimpia ratkaisuja.

 

Tehokkuus on ollut myös täällä kylmän ilmanalan Pohjolassa avainsana oman energiateollisuutemme kehityksessä. Insinöörimme, teknikkomme ja asentajamme ovat rakentaneet meille energiainfrastruktuurin, joka parhaimmillaan tuottaa sähköä ja lämpöä maailmanennätysluokan hyötysuhteella ja edullisesti. Olemme nauttineet edullisesta sähköstä ja lämmöstä pitkään, ja sen ansiosta myös osin energiaintensiivinen teollisuutemme on pärjännyt pystyen tarjoamaan arvokkaita työpaikkoja.

Kääntyykö kehitys?

Valitettavasti olen yhä enemmän huolestunut siitä, kykenemmekö ylläpitämään tätä kykyämme. Kovin monenlaiset paineet sitä uhkaavat sekä sisältä että ulkoa. Ja samat uhat kohtaavat myös vailla sähköä ja muuta energiaa olevat Intian, Kiinan ja Afrikan köyhät, joilla ei ole varaa sellaisiin ratkaisuihin, joita meillä vauraassa lännessäkään toteutettaisi ilman massiivisia tukiaisia ja keskusjohtoisia interventioita.

Kannatan mahdollisimman puhdasta tuotantoa myös energia-asioissa. Ja kannatan energiatehokkuuden lisäämistä niin tuotannossa kuin kulutuksessa. Mutta samalla kyllä luotan sekä tuottajien että kuluttajien järkeen näissä asioissa. Minä en Neuvostoliiton historiaa tutkineena usko sellaiseen keskusjohtoiseen ja vastoin markkinalogiikkaa olevien energiajärjestelmien suunnitteluun, jollaista meille osin YK:n ilmastonmuutoskonventin, Brysselin direktiivien ja viime aikojen omien hallitustemme toimin yritetään syöttää. Gosplan ei toiminut Moskovassa eikä se toimi Brysselissä.

Meillä on jo varoittavia esimerkkejä mm. Saksasta, Yhdistyneestä Kuningaskunnasta ja Tanskasta siitä, miten kauniilta kuulostavalta ns. uusiutuvalla, mutta satunnaisesti saatavalla ja tehottomalla, energiantuotannolla on rakettimaisesti nostettu sähkön hinta maailmanennätystasolle, aiheutettu uutta energiaköyhyyttä ja häiritty vakavasti rationaalisia energiainvestointeja. Noiden maiden polkuja on turha seurata.

Kotimainen energiajärjestelmämme on monipuolinen, tehokas ja kaikin puolin yksi maailman puhtaimmista. Monille saattaa olla yllätys, että myös se osa energiateollisuuttamme, joka käyttää kivihiiltä, on saanut pari vuotta sitten merkittävän ympäristöpalkinnon tehokkuudestaan ja puhtaudestaan. Helsingin Energian palkitun kolmoistuotannon perustana on sähkön ja lämmön yhteistuotanto yli 90 prosentin hyötysuhteella Vuosaaren, Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Ainoana maailmassa kaukojäähdytys on integroitu mukaan tuotantoon tavalla, joka mahdollistaa muuten käyttämättä jäävien, ns. hukkaenergioiden hyödyntämisen kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa. Olemme siis edelläkävijöitä jo nyt. Sitä ei kannata pilata kansantaloudellisesti kannattamattomilla tuuliturbiineilla tai muillakaan jättimäisiä ja pysyviä tukiaisia vaativilla ratkaisuilla millään tekosyyllä.

Tutkija ja insinööri auttaa…kuten ennenkin

Arvostamalla ja tukemalla parasta energiaosaamistamme varmistamme sen, että tutkijamme ja insinöörimme työporukoineen jaksavat tavoitella tulevaisuudessa vielä parempia ratkaisuja. Siis sellaisia, jotka ovat samanaikaisesti ympäristölle hyviä että kansantaloudellisesti järkeviä ja nykyisiä parempia. Ei ole syytä epäillä, etteikö nähty huima teknologinen kehitys jatkuisi tulevaisuudessakin, jolloin nykyiset tuotannon ja kulutuksen pullonkaulat, kuten energian laajamittainen varastointi, saavat järkevät ratkaisunsa. Kun silloin vaikkapa aurinkovoima voi nousta hyvinkin kilpailukykyiseksi, otetaan se sitten käyttöön markkinaehtoisesti. Noita aikoja odotellessa kannattaa satsata tutkimukseen ja kehitykseen, eikä jo nyt kannattamattomiin ja tukiaisia vaativiin tuotantomuotoihin, jotka jäävät yhä enemmän jälkeen tulevina vuosina. Seuraava eduskunta tekee merkittäviä valintoja tämänkin asian osalta. Ne ovat tärkeitä päätöksiä luonnostaan energiaintensiiviselle Suomelle.

Arto Luukkanen

Järvenpää

www.artoluukkanen.com

https://

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Eero Mattila

"Vain muutamia satoja vuosia sitten esiäitimme ja –isämme asuivat savupirteissä. He työskentelivät keskikesää lukuun ottamatta koko valoisan ajan, ja auringonlaskun jälkeenkin tehtiin töitä tulisijan, kynttilän tai öljylampun valossa. Päivänkierto ja elämä yleensäkin olivat nykyiseen verrattuna fyysisesti kovaa, mutta nykyisin esillä olevien käsitteiden valossa se oli hyvin ekologista tai vihreää."

Tämähän ei enää käy. Savupirtissä ei saa asua. Kynttilääkään ei varmaan saa kohta polttaa ellei ole kurssia käyty. Missään tapauksessa kynttilän valossa ei saa tehdä töitä.
- Mahtavaa, että meillä on varaa ylläpitää verovaroin erilaisia tarkastajia, jotka tekevät normaalin elämän mahdottomaksi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eiköhän noissa savupirteissä olleet valaistuksena päreetpihdesissään ja talikynttilät.
Missä on kielto ettei saa asua savupirteissä, miten minua rangaistaan jos muutan savusaunaani asumaan, kysymyksiä niille joilla on tietoa ?

Eero Mattila

En tiedä miten sinua rangaistaan, mutta lähtökohtaisesti vain asunnossa saa asua. Asunnon pitää olla asumiskelpoinen ja asumiseen hyväksytty.
-> kokeile ja tee muuttoilmoitus savusaunaan niin näet miten käy.

"Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston."

Ympäristöministeriön asetus koskien asuntosuunnittelua
http://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/g1.pdf

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #9

Raamatussakin kerrotaan synnin tulleen kain mukana.

Jouko Vanne

Vihdoinkin blogisti, joka ei puhu mielikuva uusiutuvasta energiasta vaan ns. uusiutuvasta energiasta. Kun energian on käyttänyt se on hävinnyt kuin pieru Saharaan. Takaisin sen saa vain käyttämällä palautukseen enemmän energiaa kuin alunperin siitä sai. On vain auringon fuusioydinenergiaa, joka on meillä kahdeksassa minuutissa valona ja lämpönä tai sitten varastoituneena öljyyn, kivihiileen, maakaasuun, turpeeseen, muuhun biotavaraan, sekä tuuleen ja vesivoimaan.

Maalämmössäkin (geoterminen)osa on radioaktiivisten mineraalien tuottamaa fissioydinenergiaa.

Gravitaatioenergia (vuorovesi) taitaa olla ainut ydinenergiavapaa muoto, mutta sekään ei ole uusiutuvaa.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Ilmeisesti perusHerra A. Luukkanen tietää, mitä tarkoittavat seuraavat termit:
1. Termodynaaminen hyötysuhde?
2. Systeemin, kojeen, laitteen, koneen maksimaalinen hyötysuhde?
3. Entropia ja se spontaani kasvu?

Ja ilmeisesti perusHerra A. Luukkanen tietää, jotta systeemi, koje, laite, kone voi toimia vain, jos sen maksimaalinen hyötysuhde on pienempi kuin sen samoissa olosuhteissa laskettu termodynaaminen hyötysuhde?

Termodynaaminen hyötysuhde = (T1 - T2)/T1, missä T1 on systeemin, kojeen, laitteen, koneen saaman lämpösisällön absoluuttinen lämpötila ja T2 on systeemistä, kojeesta, laitteesta, koneesta poistetun lämpösisällön absoluuttinen lämpötila.

Nyt voidaan ajatella, että "kolmoistuotannon" systeemi, kokonaiskoje, -laite, -kone on vastaavalla tavalla sidoksissa näihin termodynamiikan peruslakeihin eli systeemin on palattava jokaisen ns. kierroksensa jälkeen alkuperäiseen tilaansa, jottei systeemi "kiehu yli".

Lasketaan esimerkki. Olkoot tuo miilussa tuotettu lämpösisällön lämpötila T1 vaikkapa 2000 K, jolloin kaukolämpöön siirrettävän lämpösisällön lämpötila olisi vaikkapa 100 c-astetta eli 373 K. Tästä saadaan laskennalliseksi "välihyötysuhteeksi" 1 - 373/2000 = 81 %. Kaukolämmössä tuo veden lämpötila laskekoon loppujen lopuksi alimillaan 50 c-asteeseen eli laskennallinen "lisähyötysuhde" 1 - 323/373 = 13 %. Termodynaaminen kokonaissysteemin laskennallinen hyötysuhde olisi 94%.

Kuitenkin on niin, että mukaan tulee tuo entropia eli epäjärjestys kaikissa vaiheissa, joka laittaa tälle kaikelle rajansa. Se raja syntyy erityisesti tuossa "välihyötysuhteen" ja "lisähyötysuhteen" kokonaisuudessa eli termodynaaminen kokonaishyötysuhde onkin mitä ilmeisimmin 1 - 323/2000 = 84%. Eikä systeemin maksimaalinen hyötysuhde voi olla tuo sama 84% vaan aina alempi ja yleeensä ottaen reippaasti alempi, kun otetaan huomioon eri vaiheiden toimintaan tehtävä fysikaalinen lisätyö kaiken toiminnan varmistamiseksi.

Niin, mitä sanoo tähän perusHerra A- Luukkanen?

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Ärsyttikö vanhaa kommunisti Harjunharjaa hyvä ja kansantajuinen kirjoitus energia-asioiden merkityksestä Suomelle? Pikkunäppärän viisastelun sijaan olisi voinut kommentoida Luukkasen bloggauksen pääsanomaa. Ehkä Harjunharja ei sitä ymmärtänyt, koska kirjoittaja on perussuomalainen?

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

No mutta Mikko, enhän minä nähdäkseni ja ymmärtääksemme lainkaan kiistänyt perusHerra A. Luukkasen kirjoitusta sen syvimmillään olevaa olemusta: kehitystä on tapahtunut energia-asioissakin.

Mutta silloin, kun puhutaan noista systeemien hyötysuhteista noin korkeilla prosenttiluvuilla, mieltäni alkavat pohdituttaa väistämättä eräät termodynamiikan fysikaaliset tosiasiat.

Jos olisi niin, että tuon systeemin saaman lämpösisällön lämpötila olisikin vaikka 3000 K, niin "välivaihelaskuilla" päädytään termodynaamiseen hyötysuhteeseen, joka on yli 100%! Silloinhan Helsingissä olisi keksitty toisen asteen ikiliikkuja!

Toki ymmärrän perusHerra A. Luukkasen kiitollisuuden insinööritietäjiä kohtaan, mutta vallan näin huikeita tuotoksia sentään aika harvoin näkee: ikiliikkujia Helsingin horisontissa!

Mutta toisaalta olen ollut käsittävinäni, että peruSS-puolueessa on esiintynyt muutoinkin vastaavaa optimismia: lyhin tie hallitukseen, on hallitusvastuusta kieltäytyminen. Näinhän upea puolue peruSS-puolue asian meille näytti muutama vuosi sitten - hallitusneuvotteluissa.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Nonniin, olemme siis aika samaa mieltä siitä, että kirjoituksen päälinjat ovat kohdallaan. Hyvä niin.

Epäilen, että dosentti Luukkanen, joka ei ole peruskoulutukseltaan fyysikko, ei ole itse laskenut hyötysuhteita, vaan lienee napannut ne Helsingin Energian saamasta ympäristöpalkinnon julkaisupaperista tai vastaavasta.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Niinpä kaiketi, "napannut ne... julkaisupaperista tai vastaavasta." Tässä on silloin se ongelma, että näissä peruSSHerra A. Luukkasen jutuissa olisi hyvä mainita tuo lähde, ja mitä "paperissa" mahdettiinkaan tarkemmin ottaen sanoa.

Kukaan meistä ei ole ihan tarkalleen kaikki tietävä, vaikka toki varmaankin tahtoisimme sitä kovastikin.

Olen tähän samaiseen energia-asiaan törmännyt joskus aiemminkin, ja huomannut, miten asioita voidaan tulkita. Jopa niin, että luonnontiteelisesti mahdoton tuleekin arjen käytännössä mahdolliseksi. Kuten ikiliikkujat ja vastaavat hengentuotteet. Jopa erinäisillä dosenteilla... ;)

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Uusi energia tulee ennemmin kuin hoksaammekaan.
Muualla tutkimustyötä tehdään kiivaasti. Esim Ruotsissa Elforsk, USA:ssa Andrea Rossi ja NASA, Japanissa Tohakun yliopisto, ja nyt Intiassa:

"Kolmisenkymmentä tiedemiestä kaikkialta Intiasta kokoontuivat Bengaluruun Tiistaina keskustelemaan "tiestä eteenpäin" halvan ja puhtaan energianlähteen osalta. Jota kutsutaan "pienten energioiden ydinreaktioiksi" (LENR) tai vain "kylmäfuusioksi""

http://www.thehindubusinessline.com/news/science/s...

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Se taisi olla joksus 80-luvun loppupulella, kun tuosta "kylmäfuusiosta" kovasti julkisuudesssa innostuttiin ja puhuttiin. Otaniemen kylmälaboratoriokin teki kokeita, mutta innostus laimeni rankasti, kun tulokset olivat sellaisia, että mitään ydinreaktiota ei ollut sitten tapahtumassakaan. Hyvä kun jotain kemiallista sentään ja hiukan eksotermistä, jotta se voitiin todeta. Tulitikun sytyttäminenkin tuntui tuolloin vakuuttavammalta energialähteeltä.

Ydinfysiikka on alue, missä suhteellisuusteorian keskeiset elementit kohtaavat ns. massakadon merkeissä. Kemiassa kovin vähäisesti. ;)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Uusi energia tulee ennemmin kuin hoksaammekaan."

Sitten kannattaa odottaa eikä ottaa käyttöön ennenkuin ovat kannattavia.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Suomi on länttä, länttä, länttä, siksi Ruotsi, Ruotsi, Ruotsi

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jyrki Kataisen aikaan kaivattiin uutta Kekkosta, saatiin Jussi Kekkonen rytmittämään hallitusneuvotteluja. Lainaako Miltton (milton friedman) savolaisittain kahdella koska älliä löytyy, häntä nyt marssittamaan neuvotteluja Säätyläisten talon ympäri " Suomi on länttä...."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset