Arto Luukkanen

Media syö Moskovan kädestä Ukrainassa. Entä meillä?

Media syö Moskovan kädestä – Ukrainassa? Entä meillä?

Ukrainan viime viikkojen suurimmat mediakohut ovat olleet lentäjä Nadežda Savtsenkon vapauttaminen ja ns. ”rauhantekijä-skandaali.”

Naislentäjä Savtsenkon vapauttaminen oli sähköiselle medialle shokki. Vapautettu lentäjä paistatteli median valossa sankarina ja vaati ärhäkästi muita Venäjällä vangittuja ukrainalaisia ”vakoilijoita” vapaaksi.

Savtsenkon lista on pitkä: Oleg Sentson, Aleksandr Koltsenko, Aleksei Tsirnyi, Gennadi Afanasev, Nikolai Karpok, Stanislav Klyh, Valentin Vygovskij, Sergei Litvinov, Juri Sološenko ym.  Nämä ovat historioitsijoita, kolhoosilaisia, eläkeläisiä, elokuvaohjaajia, opiskelijoita, valokuvaajia tai poliittisia aktivisteja, jotka FSB on vanginnut enemmän tai vähemmän satunnaisista syistä.

Savtsenko tulee liittymään parlamentin Batkivšina (Isänmaa) ryhmään kansanedustajana ja hänellä voi olla myös merkitystä Ukrainan poliittisessa elämässä enemmänkin.

Media ja Donbass

Viimeksi mainitsemani ”Rauhantekijä” skandaali ei meillä ole niin hyvin tunnettu, mutta sillä saattaa olla merkitystä myös suomalaiselle medialle. 

Kyseinen skandaali räjähti kun internet-sivusto ”Rauhantekijä” (Myrotvorets), joka julkaisi selville saamansa listan niistä lehtimiehistä ja journalisteista, jotka oli akkreditoitu ”Donetskin kansantasavaltaan”.  Tähän listaan kuului 4000 nimeä, joista osa oli hyvinkin arvostettuja alansa ammattilaisia. Kyse on hakkeroiduista tiedoista.

Kansalaiset raivostuivat ja joidenkin toimittajien henkeä uhattiin siksi, että he olivat ”syöneet moskalien kädestä” tai ”tukeneet terrorismia”.  Lynkkausmielialan vallitessa ihmeteltiin myös sitä miksi monien ulkomaisten uutistoimistojen toimittajien joukossa oli niin paljon venäläisiä nimiä (CNN, BBC, AFP). Kukaan ei tässä isänmaallisessa aallossa enää aprikoinut sitä, että journalistien velvollisuutena on kuunnella molempaa osapuolta.

Sotaa käyvän maan kansalaiskeskustelu oli armotonta ja sen aikana vaadittiin lisää sensuuria. Samalla myös iso joukko lehtimiehiä kääntyi ”Rauhanturvaajien” puoleen ja vaati, että avointa pääsyä näihin tietoihin rajoitettaisiin. Toisaalta, listan pituus ja sen antamien tietojen perinpohjaisuus yllätti. Avoimia kysymyksiä jäi paljon. Esimerkiksi: saavatko nämä akkreditoidut lehtimiehet erityistä tukea Itä-Ukrainan kapinallisilta? Ei siis pelkkää tunnustettua asemaa vaan myös rahaa?

Entä meillä Suomessa?

Meillä Suomessa tällainen ei tietenkään olisi mahdollista. Eihän?

Periaatteessa olisi ehkä hyvä tehdä jonkinlainen selvitys siitä, miten kotimainen media on saanut ”akkreditointeja” kyseiselle alueelle. Samoin olisi ehkä hyvä tietää onko jokin köyhempi maaseutulehti saanut omalle toimittajalleen ns. sponsorointia kyseistä matkaa varten.  Meillä tämä lustraatio olisi mahdollista tehdä tyynemmin?  

 Kirjoittaja työskentelee parhaillaan arkistotyössä Ukrainassa.

Dosentti Arto Luukkanen

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori

Helsingin yliopisto

PS. Monet ovat kyselleet – vähän kiihtyneinä - sitä miksi en ole kirjoitellut blogeja niin ahkerasti. Jotkut ovat jopa ikävällä ja tunkeilevalla tavalla epäilleet sitä, että ”onko se Luukkanen kremljoitunut?”.  Annan tässä luonnollisen selityksen: työ.  Arkistotyö syö aikaa ja aikaa. Vähäinen vapaa-aika meni tähän: viimeistelin romaanini. Rohkenen laittaa esittelyn siitä: 

Pasilan nainen

Pasilan nainen esittelee suomalaisille lukijoille ylikonstaapeli Merja Virkin, joka ei käännä toista poskea., muistelee kärsimäänsä pahaa eikä anna ”kusta hänen muroihinsa”. Dekkarin juoni sukeltaa Boris Jeltsinin hulvattomilta syntymäpäiviltä Jenisei-joen varrelta, Suomen Pasilan poliisitaloon ja leikkaa Cambridgen yliopiston ja Hampurin kautta takaisin Suomeen.

Tarina on kansainvälinen ja kotimainen dekkari, jossa vaelletaan Suomen lähihistorian syvyyksiin ja Sotšin talvikisojen kautta ihmisen peruskysymyksiin: syyllisyyden taakkaan ja rikoksen kautta saatavaan hyötyyn. 

Tarina elää nykyajan iholla ja rikosten taustalla häämöttävät siirtolaiskriisin ohella myös tärisyttävä itänaapurin tilanne, suomalaisen poliisin sisällissota, siirtolaiskriisi ja vapautetun Viipurin linnan torni.  Kuten kirjan esittelyssä sanotaan: ”Romaanin sisältö ei noudata Suomen virallista ulkopolitiikkaa.”

Kääntäjä ja venäläisen kirjallisuuden tuntija Jukka Mallinen Pasilan miehestä: ”Lajityyppi on kansainvälinen ajankohtaisia uutistapahtumia varioiva fantasiajännäri. Tästähän on viime aikoina nähty jopa kunnianhimoiset Vladimir Sorokinin Telluuria ja Michael Houellebecqin Alistuminen. Populaarikirjallisuudessa näitä paranoijadekkareita on paljonkin. Luukkasen kirja on mielestäni onnistunut, tunnistettavien tapahtumien ja henkilöiden kehittely on lajityypin puitteissa uskottavaa, useasti jopa varsin kutkuttavaa…varsinkin Venäjän lähihistorian ja nykyisyyden kieputtelu on onnistunutta. Muutenkin todellisuus vahvistaa mielikuvituksen osuutta herkullisesti. Lajityypin massaan verrattuna Luukkasen kirja palkitsee nimenomaan oivaltavalla ”mahdollisen todellisuuden” kohtaamisella…”

Arto Luukkanen on valtakunnallisesti tunnettu tutkija, kirjailija ja mediapersoona (Dosentti-ohjelma/Alfa-tv), jonka toinen dekkari ilmestyy Nordbooksilta lokakuussa. Luukkasen mukaan ylikonstaapeli Merja Virkki on sitkeä suomalainen poliisi; hän tulee vielä pitkään viihdyttämään ja tarjoamaan kihelmöivää jännitystä meikäläiselle dekkariyleisölle. ”Ne tarinat, joita ei voi eikä pysty kirjoittaa tietokirjoihin ovat parhaimpia” Luukkanen toteaa.

Ilmestyy syyskuussa. Kustantaja: Nordbooks.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Jukka Laine

Miten tuo Ukrainan ja EU:n välinen assosiaatiosopimus mahtaa edetä? Näin sivullisesta näyttää sille kuin EU:n laajentuminen olisi hankaloitunut itään ja myös lännessä ja etelässä on ongelmia.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

etenee mutta ei niin hitaasti kuin Ukrainan ja Naton välinen juna...

Jukka Laine

Artolla on hyvät tietolähteet.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jukka Laine

Minullakin on. Luen kansainvälistä mediaa. Viimeksi tutustuin G-7 maiden kokouksen julkilaisumaan ja kokouspöytäkirjoihin. Minusta kun näyttää siltä, että aika moni maa ja EU ovat vahvasti tukemassa Ukrainaa. Venäjähän lempattiin järjestöstä ulos kansainvälisen oikeuden törkeän rikkomisen takia.

Näitäkään ei Suomen mediassa juuri käsitellä, vaikka G-7 maiden kokous on maailman tärkeimmistä taloudellisista ja globaaleista suuntauksista päättävä kokous.

The G7 Summit is a meeting in which the heads of government from seven countries — Japan, the United States, the United Kingdom, France, Germany, Italy and Canada, along with the presidents of the European Council and the European Commission — participate. It has taken the G7 Summit name since Russia was suspended its participation in the G8 Summit in 2014 given the situation in Ukraine.

G7 Foreign Ministers’ Meeting
April 10-11, 2016 Hiroshima, Japan
Joint Communiqué

Ukraine/Russia
We stand united in our conviction that the conflict in Ukraine can only be solved by diplomatic means and in full respect for international law, especially the legal obligation to respect Ukraine’s sovereignty, territorial integrity and independence.

We reiterate our condemnation of the illegal annexation of the Crimean peninsula by Russia in violation of international law and reaffirm our policy of its non-recognition and sanctions against those involved.

We remain fully committed to Ukraine’s reform agenda, and to providing long-term
support to this end. We commend and support the steps Ukraine is taking to
implement comprehensive structural reforms and urge Ukraine to maintain the
momentum and continue to take the difficult decisions, especially in the fight against corruption where concrete progress is required. We will continue to work together with the international financial institutions and other partners to provide financial and technical assistance. A stable political situation in Kyiv is key to those essential reforms.

We welcome the ongoing efforts of the G7 Ukraine Support Group and ask the G7
Ambassadors in Kyiv to continue the platform for dialogue and coordination between
G7 countries and the Ukrainian authorities.

Energy security remains an important issue for Ukraine and the world. We remain
committed to the Rome G7 Energy Initiative for Energy Security to build a more diverse and resilient international energy system.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

pitää lukea lehtiä rutosti, katsoo täkäläistä telkkaria ja lakkaamatta puhua täkäläisten kanssa...helppoahan se on ))) ja olla näistä kiinnostunut. Kyllä tietoa tulee )))

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

jaaha...soittivat täällä yliopiston kirjastosta ja sanoivat että esittelevät kohta...tulee kommentointi viivettä))

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Miten tämä vaikuttaa Ukrainan ja EU:n väliseen assosiaatiosopimukseen kun EU-maa Hollanti sanoi sopimukselle EI käy.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"Sopimuksen vapaakauppaosa tuli voimaan vuoden alussa. Jotta sopimus lakkaisi olemasta voimassa, olisi joka ikisen EU-maan päätettävä hylätä sopimus. Jos Hollanti kuitenkin päättä olla hyväksymättä sopimusta, sitä ei voida ratifioida virallisesti...

...EU joutuu äänestyksen vuoksi outoon tilanteeseen. Assosiaatiosopimus ei tule kokonaan voimaan, mutta jo hyväksytyt osat eivät lakkaa olemasta voimassa."

http://yle.fi/uutiset/hollanti_tyrmasi_eun_ja_ukra...

Karavaani kulkee.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Historioitsijat ilman rajoja - vanha aika
Ihmiset ilman rajoja - uusi aika

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Miten on, dosentti? Syövätkö New York Times ja Suomen Kuvalehti Moskovan kädestä? Ovatko Ian Bateson ja Jari Lindholm Putinin palkkalistoilla? Tai sinä?

http://www.nytimes.com/2016/06/01/opinion/ukraine-...

http://suomenkuvalehti.fi/lindholmjarimr/tunnustan...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset