Mitä Kiina tekee paremmin?

Mitä Kiina tekee paremmin kuin Venäjä?

Kiinan presidentti Xi Jinping ja hänen vaimonsa Peng Liyuan tapaisvat eilen maamme johtoa. Tapaaminen oli historiallinen ja on herättänyt maailmalla jo ihmetystä. Miksi suuren Kiinan presidentti tulee Suomeen vierailulle?       

Ehkä syitä tähän voi etsiä tasaisesta politiikasta ja kaupasta. Maittemme välinen kahdenvälinen kauppa on 6,4 miljardia. Se on globaalisti vähän mutta tärkeää erityisesti meille. Tärkeintä on kuitenkin se, että trendi on ollut vakaata ja että siihen on liittynyt kiinalaisille niin tärkeä Guanxi-aspekti.

Tämä tarkoittaa sitä, että kiinalaisille kauppa ei ole vain sitä että myydään tavaroita vaan sitä, että tunnetaan partneri paremmin. Sana voitaisiin kääntää suomeksi sanalla ”suhteet”.

Sikäläisen ajatuksen mukaan kaupankäynti ei onnistu ilman, että tunnetaan toinen ja että toiseen voidaan luottaa. Se on ihmisten välistä kanssakäymistä (人情 rénqíng/jen-ch'ing), jossa hienosti sanottuna “fasilitoidaan” kauppaa ja ihmisten ymmärtämistä tapaamisilla ja tutustumisilla.

Partneri tulee siinä osaksi toisen verkostoa ja ehkä myös suurempaa yhteyttä – sukua. Kiinan asiantuntijat voivat selittää sitä paremmin. Se kyllä eroaa hieman venäläisestä ”blat” kulttuurista.

Lyhyesti: Kiina ei tee lyhyitä investointeja vaan luottaa siihen, että kaupan partnerit toimivat ajatuksenaan yhteinen kaupallinen tulevaisuus ja menestyminen. Tätä trendiä kuvaa hyvin se, että Kiina on jo investoinut kovasti suomalaisiin yritysostoihin.

Toisaalta, kiinalaiset turistit tullevat käyttämään pohjoisen Suomen palveluksia ja hotelleja tulevaisuudessa paljon. Näyttää siltä, että turismi tulee olemaan eräs Suomen vientivaltteja; maamme luonto ja sen puhtaus houkuttelevat kiinalaisia. Toisaalta esimerkiksi kotikaupunkini Järvenpää voisi olla erinomainen vierailukohde kiinalaisille turisteille. Sibeliuksen kotikaupunkina ja eteläisen Suomen helmenä sillä olisi paljon näytettävää; Vanhankylänniemen palvelut voisivat tarjota sopivia mahdollisuuksia?

Onko tässä Suomen tuleva Sampo?

Vierailu on viesti. Kuten Helsingin yliopiston Confutse-instituutin johtaja Julie Yu-Wen Chen on todennut ”China Daily” lehdessä: ”presidentti Xi lähettää tällä vierailulla viestin” kansainvälisen kaupan ja globalisaation puolesta. Hänen mukaansa Suomen ja Kiinan väliset erinomaiset suhteet johtuvat siitä, että molemmat kansat ovat hyvin käytännöllisiä. Se sopii meille suomalaisille: se mikä toimii on ok ja samalla myös se on kaunista!

Mitä Kiina tekee paremmin kuin Venäjä?

Näin Venäjän tutkijana hämmästyttää se nopeus ja vauhti, jolla Kiina on kasvanut 1970-luvulta saakka. Maat olivat täysin eri tasolla silloin mutta nyt etu on Kiinan puolella.

Kehitys on ollut itseasiassa traagista Venäjän kannalta. Samaan aikaan kun Venäjä on nojannut suuriin luonnon- ja energiavaroihinsa sekä vanhaan teollisuuteen on Kiina monipuolistunut vauhdilla – ilman estoja. Toisaalta, se mikä herättää huomiota on Kiinan kyky käyttää ns. ”pehmeää vaikutusvaltaa”. Venäjä on ollut siinä kovin kömpelö eikä se oikein osaa hyödyntää valtavia voimavarojaan.

Kaiken kaikkiaan – Suomen ja Kiinan väliset yhteydet ovat vasta alussa. Meidän kannattaisi investoida kiinan kielen ja kulttuurin ymmärtämiseen ja jatkaa meillä hyvin alkanutta Kiina-tutkimusta.

Hyvänä esimerkkinä tästä on dosentti Tiina Airaksisen tutkimus kiinalaisista naisista: ”Enemmän kuin puoli taivasta: kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa, Art House 2016”.

Kielen opiskelu voisi olla hyvä alku! Minä ainakin olen jo tiiraillut kiinan kielen kirjaa. Kirjaimet näyttävät kovin erilaisilta mutta näyttiväthän ne kyrillisetkin aakkoset aluksi aivan heprealta!

Ehkä ensi kesän jälkeen osaan jo Kiinan dynastiat ulkoa? Miten se meni: Shaang, Zhou…

Dosentti Arto Luukkanen

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori

Helsingin yliopisto

artoluukkanen
Perussuomalaiset Järvenpää
Ehdolla europarlamenttivaaleissa

EU-ehdokas. Täysillä Kotiinpäin!
www.artoluukkanen.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu