Perussuomalaisten vaikea ja helppo valinta
”Suomalaiset ovat erittäin, erittäin itsepäisiä ihmisiä…” Näillä sanoilla NL:n ulkoministeri Molotov luonnehti aikoinaan sodan jälkeen suomalaisia.
Lausahdus liittyy kenraalieversti Ždanovin erääseen neuvostojohdon kokouksessa päästämään kommenttiin siitä, että ”Suomi on niin hyvä maa” ja että ”se olisi pitänyt ottaa…”
Molotovin vaivaantunut vastaus liittyi selitykseen siitä miksei suomalaisia olisi kannattanut ”ottaa heitä”. ts. miksei Suomea valloitettu (Milovan Djilas).
Huokaus osoittaa, että Stalin ja neuvostojohto oli oppivaista – kaksi sotaa opettaa diktaattoriakin.
**
Tässä tiivistyy suomalaisen demokratian ydin. Olemme omapäisiä. Meille ei sanota mitä meidän pitäisi tehdä. Ei kannata. Se on nähty jopa tottelevaisen ja kiltin Keskustapuolueen puoluekokouksissa, jossa johto on yrittänyt juntata omia asioitaan lävitse. Ei ole onnistunut. Päsmäröinnistä tai epätoivoisista puhelinkampanjoista on yleensä seurannut vastakkainen reaktio.
Sama koskee maan ainoan tosi demokraattisen puolueen kokousta Jyväskylässä. Meillä ei kannata jyrätä tai juntata. Meillä ei väkeä ”suodateta”. Puolueen ääntä ei käytä mikään suljetun piirin suosikki. Kaikki saavat äänestää ja jokaisella on puheenvuoromahdollisuus. Ihmisiin luotetaan yhtä paljon kuin valtiollisissa tai kunnallisissa vaaleissa.
Siinä jyllää PS:n voima.
Ei ihme, että tällaista puoluetta pelätään ja sen ahdinkoa odotetaan kuin taivaallisen Jerusalemin ilmestymistä.
Wanhojen puolueiden odotukset
Wanhat puolueet odottavat vesi kielellä sitä, että PS:n suora demokratia epäonnistuisi. Että syntyisi repeämiä, ”enemmistöjä” ja ”vähemmistöjä”, tai ”vähemmistön enemmistöjä”. Toivotaan sitä, että toiveisiinsa pettynyt puoli antaisi ilkeitä otsikkoja iltapäivälehdille, piehtaroisi skandaaleissa, repisi pelihousunsa ja marssisi pois. Voi sitä vahingonilon draamaa!
Eräässä entisessä työväenpuolueessa on jo valmistauduttu puheiden mukaan siihen kuinka epäilevät tuomaat ja perussuomalaisissa harhailleet lampaat otetaan vastaan takaisin ”vanhoina tovereina”.
Puolueiden seraljeissa nyökytellään päitä.
Vallan kammareissa nähdään märkiä päiväunia siitä miten perussuomalainen puolue tuhoutuu. Toisaalta: puolueella on myös omia puistotätejä, jotka haluaisivat, että johtajat valittaisiin ”kypsästi” ei lapsellisesti (?).
Turhaan.
Demokratia voittaa aina. Ihmisiin kannattaa luottaa. Suoran demokratian voima on siinä, että kaikki pääsevät vaikuttamaan. Ensin keskustellaan. Sitten väitellään. Ja lopulta aito enemmistö päättää. Ja sen mukaan sitten eletään.
Kyseessä on yhteinen päätös.
PS ei ole eturyhmä-automaatti
Kyse on vähän kuin laivan kapteenin valitsemisesta.
Tämä on myös sattuva kielikuva siksi, että laivan matkustajille; meille sen matruuseille kysymys on tärkeästä matkasta eteenpäin.
Olemme matkalla. Määränpäänä on isänmaan onni ja sen asukkaiden hyvinvointi.
Matka ei ole aina aurinkoinen ja yhteinen taival vaatii yhteisiä ponnisteluja. Laivassa toimitaan yhdessä ja työn lomassa jokainen kyselee itseltään: voinko minä auttaa yhteisessä tehtävässä? Minkälaista Suomea me rakennamme lapsille ja lasten lapsille?
Vastaus voisi olla tällainen: PS puolue ei ole minä-projekti vaan tiettyyn suuntaan menossa oleva liike, jossa tärkeintä ei ole se, kuka on johtaja, vaan minne mennään.
Perussuomalainen puolue ei voi eikä saa olla mikään eturyhmäautomaatti, josta heruu tuloja ja virkoja kavereille. Sitä me emme ole. Se on muiden puolueiden tehtävä. Lehmänkaupat, kummalliset hämärärekisterit, ”pelin politiikka” ja takinkääntö on tälle ryhmälle kuin myrkkyä. On puhuttava siitä mitä tekee ja tehtävä kuten sanoo. Hämärät jutut eivät kuulu meille vaan syövät puolueen uskottavuutta. Herroille on saarnattava lakia ja tavallisille ihmisille armoa.
**
Tähän liittyy myös tärkeä asia: kunnioitettu parlamentaarikko Paavo Väyrynen kertoi eräässä kirjassaan kerran siitä miksi hän valitsi Kepun. Hänen mukaansa se johtui siitä, että sillä oli paras ”aluepolitiikka”.
Me emme toimi Väyrysen mainitsemalla tavalla. Puolustamme kyllä duunareita, yrittäjiä, tavallisia palkansaajia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Jos tässä nyt oikein kaunopuheiseksi heittäytyy, niin voisi todeta, että haluamme pyyhkiä kansanvallan nenäliinalla kaikkien työtätekevien kyyneleitä.
On muistettava, että palkkatyöläinen ja pientä yritystä eteenpäinvievä henkilö kantaa harteillaan suurinta taakkaa ja ilman häntä olisimme kuin auto ilman moottoria. Toisaalta, matka varrella on ollut ihmisiä, jotka ovat uupuneet tai jotka eivät ole enää aktiivipalveluksessa. Työttömät ja köyhät ovat meikäläisiä. Hekin ovat yhteisellä matkalla. Kaveria ei jätetä ja natsoja ei katsota.
Puolue ei siksi voi olla mikään Väyrysen etujä kärkkyvä ”maffia” vaan sen on aina katsottava kokonaisetua. Sen kansallismielisyys lähtee juuri siitä, että yhteisten kansallisten etujen on oltava aina niitä tärkeimpiä. Ennen tästä asiasta käytettiin sanaa isänmaa ja sen etu. Nythän näitä sanoja ei saa käyttää – voi leimaantua rasistiksi.
Ero wanhoihin puolueisiin on tässä: Väyrysen ”alueen etu” muuttuu hyvin nopeasti ”omaksi eduksi”. Ja se ei saa olla se tärkein. Sama liittyy myös henkilövalintoihin: yleinen ja kansallinen etu on tärkein. Ei oma etu.
Siksi henkilövalinnat – keihin ne sattuvatkin – ovat lopulta vain toissijaisia. Me emme harjoita henkilökulttia tai ihmispalvontaa. Jokainen meistä on tärkeä eikä kukaan ole statisti.
Meillä ei ole ikinä palvottua Kultaista sonnia tai lihaista Soinia tai edes aatteen ullakolla köhnöttäviä vanhoja miehiä. ”Dirigan” virka on olla lippuna ja suunnannäyttäjän isolle joukolle ihmisiä. Se on vastuunottamista ja vaikuttamista koko kansan elämään.
Puoluejohtajan paikka on yhteisen veneen ohjaamista myös myrskyssä ja tuulessa eikä perämieheksi tai kapteeniksi voi tulla, jollei ole osannut soutaa. Siinä naamalle pärskyy suolainen vesi eikä tosi kapteeni mene myrskyssä kajuuttaan kuivattelemaan.
Siis kuka?
Kuten edellä totesin, perusväkeä ei kannata ohjailla tai neuvoa. Jokainen perussuomalainen tekee päätöksensä itse.
Laitan vain tähän niitä fundeerauksia, joita minulla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana. Olen matustellut näitä kysymyksiä kuin makeannälkäinen teini merirosvorahoja ja käännellyt niitä kuin innokas pihvinpaistaja – puolelta toiselle.
Fundeeraus vaatii aikaa – yhtenä päivänä olen ollut toista mieltä ja toisena toista. Ehdokkaita on nyt niin paljon, että en voi heitä kaikkia mainita. Suotakoon se anteeksi – kirjoitan tästä vain ihmisistä jotka tunnen ja jotka ovat ilmoittautuneet tähän kisaan ennen 17.5.
**
Ensiksi, valinta tehdään hyvien välillä. Joukossa on vain hyviä valintoja. Jokainen näistä on oman alansa ammattilainen. Kandidaatteja on taottu ja karaistu, vatvottu ja arvioitu. Huonoja ei ole. Se näkyy siinä, että puheenjohtajavaalissa ei meillä ole ns. ”kärkiehdokkaita”. Kaikki lähtevät samalta paikalta.
Takooko Sampo?
Kaikkein näkyvin kandidaateista – ministeri Sampo Terho – on ollut mukana puolueen kasvussa aivan sen noususta lähtien. Hänellä on teoreettista ja käytännöllistä kokemusta yltä kyllin. Suomen eduskunnasta Sampo on tunnettu jämptistä käytöksestä, asiallisesta linjasta ja päättäväisyydestä kun on haettu suuria linjoja. Sampolla on myös kansainvälistä kokemusta EU:n parlamentista. Oli täysin luonnollista, että hänestä tehtiin ministeri – parhaat hevoset on valjastettava raveihin – käyttääkseni Timo Soinin osuvaa vertausta.
Meistä voi usea löytää Samposta sellaisen tulevaisuuden takojan, jonka takia kannattaa lähteä yhteiselle matkalle. Ja jos oikein katsoo asiaa rationaalisesti, niin eihän Sampoa parempaa ole! Hänen kanssaan hallitustie jatkuu vakaana ja puolue lähtee uuteen nousuun samalla kun skandaalit vähenevät.
Sampo on myös torikansan suosikki. Olen kysellyt vaaliteltoilla sitä kumpi pitäisi valita. Kansalaisten valinta on ollut 70% Sampo ja 30% Halla-aho. Kun kerran kysyin eräältä, joka halusi Halla-ahoa, niin vastaus oli tipauttaa minut naurusta katuun: ”no kun ne vihhaa sitä Jussia niin palju, kyllä sitten herroja hatuttaisi (sanaa muutettu) vielä enemmän…” Sampo merkitsisi vakaata linjaa ja hallitusvastuuta vielä kahdeksi vuodeksi. Sampo on turvallinen.
**
Sitten ne epäilyt: epäilijöiden mukaan Sampo on liiaksi poliitikko. Kansanliike tarvitsi ihmistä, joka puhuu ihmisille ”perussuomea”. Onko Sampo kotoutunut sinne kabinettiin liiaksi? Kielikuvaa käyttääkseni: onko Sampo liian hyvä ja kallis auto ajettavaksi kylätielle?
Sitten: näyttää siltä, että Jussi Halla-aho on Sampolle kuin kryptoniitti Teräsmiehelle: kun he ovat yhdessä niin Sampo jää taustalle ja kuihtuu. Ehkä syy on siinä, että hän on myös Jussi Halla-ahon ystävä (mikä ei ole tässä puolueessa mikään paha sana!). Mutta onko Samposta aikuisten oikeasti tähän virkaan? Puristamaan duunarin kättä ja katsomaan tätä silmiin? Viihtyykö Sampo todella siellä etulinjassa? Pystyttääkö Sampo kylmänä toripäivänä kohmeisin käsin telttaa? Eppäilen vähäsen.
Murskaako Jussi?
Sampon suurin haastaja on Jussi Halla-aho. Hän on epäilemättä maamme tunnetuin perussuomalainen Soinin jälkeen. Mies on tohtori ja siitä huolimatta suosittu peruskannattajien keskuudessa. Hän myös edustaa monille puolueen jäsenille ns. ”todenpuhujaa” – ihmistä jota on aina arvostettu yhteisössä.
Kaiken kaikkiaan hänellä on arvokasta kansallista ja kansainvälistä kokemusta, jota puolueen pitää käyttää miten tahansa tässä vaalissa käy. Hän oli myös ainoa, joka osasi ennustaa migraatiokriisin ja näki sen merkityksen Suomen kansallisen tulevaisuuden kannalta. Tämä on tunnustettava suoraan: Jussi on ollut looginen ja johdonmukainen tässä kysymyksessä.
Tämä kriisi nakertaa yhteiskunnan laillisuuden normeja ja suomalaisen yhteiskunnan perusteita. Niin taloudellisesti kuin henkisesti; samaan aikaan kun Kokoomus näyttää tehneen uuden maahanmuuttaja ”tilauksen” sisäministeri Risikon johdolla (kt. uutiset siitä, että sisäministeri ”varoittaa” uudesta tulijoiden aallosta). Kansalle pitää pikkasen vihjata tulevasta – muuten se yllättyy.
Sitten epäilyt: epäilijöiden mukaan Jussi olisi puolueelle tuhon tie, joka johtaisi meidät 5% ärpättäjien liikkeeksi politiikan marginaaliin. Samoin Jussin mediasuhteet ovat joidenkin mukaan turmiollisia. Jos puhutaan suoraan, niin puna-vihreä kupla vihaa häntä ja välttelee häntä kuin piru vihkivettä ja kepu hyviä uudistuksia. Ja jos hänet valitaan, niin heittääkö kokoomus PS:n pois hallituksesta?
**
Olen aina aprikoinut tämän kummallisen ”Jussi-vihan” syitä ja päätynyt siihen, että sen täytyy liittyä ns. kunnollisen kasvatuksen saaneiden vihantunteiden vaikeaan käsittelyyn. Kiltin ihmisen pitää suvaita – ylhäältäpäin ja armollisesti. Jokaisen pitää olla ihqu.
Kiltti ihminen ei voi kuitenkaan käsitellä vihantunteitaan aidosti. Siksi tarvitaan jonkinlainen elävä vihankohde ja media on valinnut Jussin siihen rooliin. Syykin on ollut yksinkertainen: Jussi on ottanut erääksi harrastuksekseen toimittajien kasvattamisen.
Valitettavasti Jussin epäkiitollinen tehtävä ei ole ottanut tulta – toimittajat eivät ole vielä tähän mennessä älyllistyneet eikä heidän luonnollisen närkästyksensä kohde ole ollut ”vihaamme Jussia club” kirjoittelusta moksiskaan.
Ja sehän vihastuttaa vielä enemmän! Jussi on kuin vihreille ydinvoima – sitä pitää mätkiä kuin rakasta tunnetyynyä iltaisin ja kirkua iskujen tahdissa: hyi, hyi Jussi, sua oottaa vihan pussi! Samalla – kuten vihreille ydinvoima – Jussi on välttämätön. Ilman häntä ei saada aikaan yhdistäviä vihollistunteita. Samaan aikaan 50 nettipoliisia ahertaa ja kyylää vihanpuhujia, niin tämä sivistynyt viha saa kasvaa ja kukkia.
Laatumedian likaisten temppujen aika
Viha on nyt niin sakeata, että likaiset temput on otettu käyttöön.
Jussilla on kuulemma ylimääräinen lapsi! Ylistetty ja pyhäksi tunnettu laatumedia on liukunut MV-lehden vanaveteen ja kirkuu kuin riivattu tuomiota Halla-aholle.
Tämä korkean moraalin kiljunta on kummallista maassa, jossa naispiispa sai jakaa alaikäiselle pojalle palkinnon homoseksuaalisesta suuntauksesta. Missä silloin olivat maamme tunnetut syvänärkästyjät? Missä luurasivat moraaliset syväpöyristyjät? Vain onko kysymys yksittäistapauksesta? Pitäisikö laittaa jäitä hattuun? Ja että pelolle ei saisi antaa valtaa?
On hämmästyttävää ja järkyttävää, että kukaan ns. laatumedian suloisesta väestä ei revi fariseuksen viittaansa vaikka erään puolueen presidenttiehdokas on tunnettu siitä, että hän saalistaa vähävaraisia ja avuttomia naisia netissä rienapaavin tyyliin: ” Poiché Dio ci ha dato il Papato, godiamocelo!”
Median kaksinaismoraali rallattaa nyt kuin huono levysoitin.
Voih sitä makeaa fariseus suitsutusta kun joku perussuomalainen paljastuu! Oh sitä kaksikielistä riemua kun Halla-aho voidaan nyt tuomita! Ongelma on vain siinä, että tämä ei enää toimi tässä maassa. Pommi jäi suutariksi ja räjähti tekijöittensä silmillä…ja kertoo vähän siitä miksi nämä toimittajat eivät viihtyneet Ylellä. Heidän kykynsä viittaavat enempi sinne Seiska-lehden puoleen.
Kysymys tässä skandaalissa on pohjimmillaan siitä, että puolueen jäsenet eivät saisi tehdä omaa valintaa. Valta ei kuulu köyhille, työttämille, yksineläjille, taviksille, lottokansalle tai kurjille. Valta pitäisi siksi jättää median setien tai Kepu/Kokoomuksen haltuun tai paremminkin Saksan hallituksen haltuun.
Siksi laatumedia turvautuu loskaan ja likaan.
**
Ja sitten ne suurimmat epäilykset. Puhutaan, että Jussi olisi vain yhden asian mies tai että puheenjohtaja ei voi toimia Brysselistä.
Ensimmäinen epäilys näyttää olevan täyttä humpuukia. Kyllä Jussi Halla-aho on varsin laaja-alainen ja pätevä poliitikko, jolla on syvällinen kanta moniin asioihin. Medialle Jussin monipuolisuus on ollut vain varsinaista kidutusta, eikä se ole viitsinyt siitä mainita.
Se, voiko puheenjohtaja toimia lentokoneen viemänä ja matkustaa työpaikallensa on tietysti oma kysymyksensä. Voiko kännykkä-isä olla hyvä isä? Epäilen kovasti. Toisaalta epäilen myös sitä, että kukaan puheenjohtaja jää hengailemaan kenenkään piirijohtajan puutarhamökkiin kovin pitkäksi aikaa. On aivan selvä, että kuka tahansa valitaan, hän joutuu matkustamaan ympäri Suomea ja kohtaamaan ihmiset aivan samalla tavalla kuin rocktähti pienimmänkin paikkakunnan fanit.
Jussi tai ei, puheenjohtajuus on raakaa työtä, jossa ei voi piiloutua. Demokratialle on uhrattava kaikki. Onko Jussi valmis siihen? Eppäilen taas vähäsen. Nyt ei painita teorioiden tai kirjojen kanssa – nyt kyseessä ovat ihmiset. Ei puoluejohtaja voi delegoida ihmisiä muille. On mentävä lähelle ja kohdattava ihminen niin läheltä kuin mahdollista.
Entä sitten Jussin mediaseksikkyys? Onhan se totta, että häntä tekisi mieli mennä neuvomaan tyyliin: ”voi, voi, voi…elä nyt noin ole, ole rennompi, heitä herja, hymyile niin että takahampaat näkyy…” mutta… jokaisella on oma tapansa. Politiikan todellisuus ei ole pöljöttämistä missikisoissa – se on oikeiden asioiden ratkaisuja.
Ja vielä kerran: tämä kansa arvostaa niitä, joilla on ne sanat. Katsokaapa Kalevalasta Antero Vipusta! Häntä tarvittiin oikeiden sanojen takia.
Entä olisiko nyt naisten aika?
Puheenjohtaja-ehdokkaina on kaksi erittäin pätevää naista: Leena Meri ja Veera Ruoho. Se voisi olla yllättävä ja hyvä veto kaikilta. Molemmat näistä ovat päättäväisiä ja päteviä naisia, joilla on monipuolista kokemusta niin ulkomailta kuin myös kotoa. Itseasiassa itse ihmettelin sitä, että puolue ei asettanut Leenaa oikeusministeriksi – mutta ehkä puolueen johto tiesi paremmin sen mitä pitäisi tehdä.
Näin taviksena ja puolueen statistina toivon hartaasti että joskus meille alhaalla kerrottaisiin asioista.
Ehkä puolueen johto kertoo jonain päivänä meille ”statisteille” sen mitä luvattiin ja miksi linja muuttui mm. hallintorekisteri-asiassa. Ehkä me perussuomalaiset saamme joskus tietää mistä sovittiin?
Joka tapauksessa, nainen ja hänen tunneälynsä voisi pelastaa puolueen. Olisiko Leena ”kultainen kompromissi” tässä kisassa? Kipakka ja pätevä emäntä olisi hyvää lääkettä puolueen julkisuuskuvalle. Molemmat ovat erinomaisia ehdokkaita ja tunnen heidät henkilökohtaisesti hyvin. Mainioita naisia ja heistä tulisi hyvät puolueen johtajat. Leena olisi räväkkä tie eteenpäin! Veera taas uusi lehti, johon kirjoittaa!
Varapuhikset?
Puolueen varapuheenjohtajan rooli on tässä uudessa tilanteessa enemmän kuin tärkeä. Meillä on loistavia ehdokkaita, joita suosittelen tässä nyt jokaista ja yhtä tulen ehdottamaan varapuheenjohtajaksi.
Yhden kohdalla totean, että epäröinti ei kannata.
Ensiksi Ilpo Heltimoinen on vahva ehdokas Lappeenrannasta. Tunnen hänet ja voin suositella jokaiselle, joka haluaa hyvää ja asioihin perehtynyttä ihmistä. Hänestä me saisimme ihmisen, joka olisi lähellä Itä-Suomen asioita. Ja jos puhutaan karjalaisuudesta, niin Ilpo on siitä kuin esimerkki: ”mist sie tarviit oikein hyvää miestä, täs siul on sellane…”
Toiseksi, kansanedustaja Simon Elo on omaa luokkaansa. Kansanedustajana ja perussuomalaisena hän on tulevaisuuden nimi, josta paattimme saa vielä hyvän perämiehen. On kovuutta, arviointikykyä, viisautta, on kansainvälisyyttä, kielitaitoa ja sitä latinankielistä sanaa – essentia. Se merkitsee sitä, että hänessä on ”pihvi”.
Simonissa on tiedon, taidon ja kasvavan kokemuksen sekoitusta, joka tekee ihmisen henkilönä päteväksi. Olen ihmetellyt kansainvälisissä kokouksissa mistä hän saa sen itsevarmuutensa ja kykynsä ottaa yleisö kaikilla kielillä. Sano Simon – jos haluat tietää mikä on PS:n tulevaisuus! Hänen aikansa tulee!
Niin ja on tietenkin Jussi Niinistö, joka aivan viime hetkellä tuli vaaliin mukaan. Minä olin kyllä ajatellut aiemmin häntä puheenjohtajaehdokkaaksi, sillä hän sen verran suuri poliittinen kyky, että pienempään rooliin häntä on vaikea ajatella. Samoin presidenttiehdokkaaksi – tulevaisuuden mieheksi, josta tulisi hyvä maan isä sitten kun Sauli Niinistö ei enää jatkaisi.
Ja on siellä muitakin: Kalervo ”Kassu” Björnbacka olisi Lapista loistava varapuhis. Pätevä ja reilu. Todenpuhuja pohjoisesta. Samoin Jenna Simula Oulusta tai Sanna Antikainen Itä-Suomesta. Molemmat kävisivät loistavasti varapuheenjohtajiksi. Tai sitten Sari Martniku Mäntsälästä, tahi vaikka Maarit Tuomi Lahdesta. Ville Tavio Turusta olisi myös loistava vaihtoehto. Heitä on paljon.
**
Minä itse aion ehdottaa varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Laura Huhtasaarta Porista. Mikäli Putkosen Matti sen sallii.
Miksi Laura? No se on se ”ieti”!
No siksi, että tässä kansanedustajassa on sitä eliksiiriä, jota tarvitaan tehdäksemme kvanttihypyn eteenpäin. Puolueen on uudistettava itseään ja Laura sopii siihen erinomaisesti. Jollei häntä olisi, niin hänet pitäisi keksiä.
Kaiken sen puolesta mitä olen oppinut ihmisestä, niin voin todeta sillä kokemuksella mikä minulla on, että Laura ei ole vain piristävä esiintyjä televisiossa – hän on henkilö, jolla on valtavat mahdollisuudet viedä puoluetta eteenpäin. Kansainvälisyyden ja karismaattisen vaikuttamisen lisäksi hänessä on halua ja päättäväisyyttä kehittyä myös itse.
Tärkeintä on kuitenkin henkilökohtainen ”ieti”. Kun tulee kova paikka, niin Laura ei romahda! Se on niin tärkeätä. Kipparin ja perämiehen eteen tulee tilanteita, joissa on oltava vain johdonmukainen ja päättäväinen.
Laura on.
Annettu sana pitää, ajatus kulkee, ja puhuttu sana viuhuu kuin terävä sapeli. Ei kuitenkaan haavoittaen – vaan innostaen. Hän voi antaa kasvot sille positiiviselle muutokselle, jota me ajamme tässä maassa. On huolehdittava siitä, että tässä maassa on tulevaisuus, teollisuutta ja tuotantoa vielä 20 vuoden päästä. Laura puhuu sen puolesta.
Poliitikko ei voi piiloutua virkamiesten taakse, sanoa että ”ei vaineskaa” tai kääntää takkia. Tarvitaan rohkeutta ja halua katsoa eteenpäin.
Siksi Laura.
Puoluesihteerin valinta
Puolue etsii itsellensä myös uutta sihteeriä.
Tämä virka on vaativa ja vie ihmisen elämän täysipäiväisesti parin vuoden ajaksi. Riikka on ollut upea nainen paikallaan ja olisi hyvä & turvallinen valinta. Vaalien tulos kuitenkin merkitsee sitä, että nyt ilmeisesti haetaan uutta voimaa.
Mikäli uutta halutaan, on jonossa muitakin loistavia kandidaatteja: Niilo Kärki ja Nurmijärven kunnanvaltuutettu Maiju Tapiolinna näistä ilmoittautuivat ensin. Jarmo Keto ja Kari Kolari ja Markku Saarikangas ovat minulle tuntemattomia (Jarmolla on kyllä erinomaisen hyviä ideoita! Samoin Markku vaikuttaa ”tolokun mieheltä” – en vaan tunne häntä).
**
Maijun tunnen päättäväisenä johtajana ja voin todeta, että hän olisi kansainvälisilläkin mittapuilla tehokas pakkaus. Niilo tuli tutuksi vaalikampanjan aikana ja voin todeta että kyllä organisaatiokaavio hoituisi! Rutiinisti ja hyvin. Niilo on hyvä ja käyttökelpoinen kuin vanha hopearaha!
Kaikkia näitä vaihtoehtoja syvästi harkinneena pitäisin Maijua parahimpana vaihtoehtona. Nyt tarvitaan joukkuepelaajaa, jonka pitää jaksaa. Nyt ei voi musertua eikä jäädä paitsioon. Maijussa on sisua ja järkeä sekä sitä salamannopeaa tunne-älyä, josta Timo Soini tuli tutuksi ja joka pohjusti suuren ”Jytkyn”.
Toisaalta puolue voisi nyt aivan hyvin palkata puoluesihteerin lisäksi mediavastaavan. Olisiko Jarmo tahi Markku tässä mielessä hyvä valinta puoluesihteerin aisapariksi? Kun puoluesihteeri joutuu reissaamaan maata ristiin rastiin, niin olisi hyvä, että Helsingissä olisi joku joka hoitaisi median koukerot ja positiivisen tiedottamisen. Kaksi hevosta vetää kärryjä paremmin ja raskas taakka ei olisi niin sitkeä ylämäessä.
Ehdotan tätä nyt näin julkisesti ja toivon, että aloitetta kannatettaisiin puoluekokouksessa. Onko joku samaa mieltä? Voiko tätä ehdottaa tässä näin virallisesti????
Miksi kahta tarvitaan? Siksi, että me olemme iso puolue. Emme voi ajaa moottoritiellä mopolla vaan sitä varten on oltava ihan oikea henkilöauto.
Aikaa seuraaviin vaaleihin on aika vähän ja puoluesihteeri & puoluetoimisto joutuu aloittamaan shokkistartilla. Välittömästä ja nopeasti. On oltava kykyä nopeaan tiimityöskentelyyn. Tarvitaan nuorta voimaa, että jaksaa reissata ja ottaa kenttä haltuun.
Mutta kyl myö pärjätään!
Siksi koska kansa tietää ja siksi koska demokratia voittaa aina!
Arto Luukkanen
Järvenpää
Ps. Väistyvälle puheenjohtajalle Timo Soinille voi toivoa vain hyviä eläkepäiviä. Kuten sana sanoo: ”päästät Herra palvelijasi rauhaan menemään.” Timo teki ison urakan ja loi tästä ison puolueen.
Toivottavasti hän säilyy joukossamme voimavarana.
pps. Huomasinpa, että myös Pekka M Sinisalo on varapuhistaistossa mukana. Hyvä, jämpti ja asiallinen mies, joka on toiminut piirijohtajana jämäkästi. Kuten edellä sanoin: olen ollut ulkomailla enkä ole kaikkia ehdokkaita kerinnä huomaamaan. Pahoittelen.
Paras nainen voittakoon! ))) tämä oli hjuumoria. Mieskin on hyvä.
”Politiikan todellisuus ei ole pöljöttämistä missikisoissa – se on oikeiden asioiden ratkaisuja.”
Tyrmistys oli melkoinen, kun Halla-aho ja Terho esiintyivät eilen Enbuske Veitola & Salmisen viihdeohjelmassa valheenpaljastuskoneeseen kytkettyinä. Ennen entistä missiä Carita Tykkää. ”Voi sitä vahingonilon draamaa!” : D
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikki saavat äänestää ja jokaisella on puheenvuoromahdollisuus.”
Paitsi että Putkonen poisti Hauta-ahon ja jonkun muunkin puoluekokouksessa lavalta, eivätkä tainneet saada pyytämäänsä puheenvuoroa.
Ilmoita asiaton viesti
Seija hyvä! Mistähän kokouksesta sinä puhut. Olen nähnyt että HA puhuu kahdessa kokouksessa….eli kaupunkilegenda…
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole, se puoluekokous televisioitiin ja näin itse. Vuotta en valitettavasti muista.
Ilmoita asiaton viesti
minä olin siellä ja näin itse – HA puhui siellä. ))) Turussa. Ja myös Lahdessa. Joten ei mutuja Seija, ei mutuja))))
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tiedät olleesi siellä kun en muista vuotta;) 2013?
Ilmoita asiaton viesti
http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1765…
Arto hyvä, olet erehtynyt henkilöstä tai mahdollisesti sekoitat henkilöt keskenään tai muistosi on valikoiva
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsema HA. ei ainakaan ollut Hauta-aho, olet epäluotettava todistaja, tai huonomuistinen.
Ilmoita asiaton viesti
Arto taisit sekoittaa kommentissasi Hauta-ahon ja Halla-ahon nimet? Totta kuitenkin puhut siinä, että Seijan kommentissa mainitsema Hauta-aho sai puhua mainitussa puoluekokouksessa, mutta toisessa kokouksen esityslistan kohdassa (itse kuuntelin netistä). Ei siis siinä kohtaa missä hän olisi halunnut. Tuohonkin oli selvä syy mistä puheen pitäminen haluamassaan kohdassa ei tullut kyseeseen, mutta sillähän ei ole sivullisille mitään merkitystä (ei näytä olevan Seijallekaan). Sivulliset eivät kerro myöskään faktatietoa vaan heidän omia mielikuviaan tapahtumien kulusta (ylipäänsä puolueen toiminnasta) ja täysin epärelevanttien mielikuvitusten tuotteina.
Tämä on tätä tämänkin saitin perussanomaa sivullisten ja entisten puolueaktiivien tuottamaa katkeruutta puoluetta kohtaan. Joissain kohdin kyseeseen tulee omalla mittakaavallani vihapuheen kaltaisia hyökkäyksiä niin puoluetta kuin sitä lähellä olevia henkilöitä kohtaan. Ei tarvitse olla edes puolueen jäsen kunhan vain esittää puoluetta tai edustajiaan kohtaan hyvkäsymiä näkemyksiä, niin pas**a sataa vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Meillä ei väkeä ”suodateta”. Puolueen ääntä ei käytä mikään suljetun piirin suosikki. Kaikki saavat äänestää ja jokaisella on puheenvuoromahdollisuus.”
Kaikki saavat äänestää, mutta väärin äänestämällä tulee penalttia.
”Minä itse aion ehdottaa varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Laura Huhtasaarta Porista. Mikäli Putkosen Matti sen sallii.”
Putkonenko päättää, ketä saa ehdottaa? Demokratiaa sekin.
Ilmoita asiaton viesti
Putkonen tykkää päällepäsmäröidä. Hyvä että tälläkertaa ei ole ulkopuolisten kimpussa. Persupuolue on laittanut hänet asemiin ja nyt saavat itse kärsiä.
Kukaan ei voi unohtaa Putkosen hyökkäyksiä toimittajia kohtaan. Nykyään toimittajat liehittevät persueliittiä mutta Putkosta joutuvat itse kestämään.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö sinut Sini ilmi-antaa Putkos-vihasta?? )))) ihan selvää vihapuhetta. Elä Sini vihaa – rakasta enempi!!
Ilmoita asiaton viesti
Minä puolustan sananvapautta. Putkosen järjestämä journalistien kurinpitokohtaus muinoin oli järkyttävä. Järkyttävä.
Ilmoita asiaton viesti
Trumpilaisten ja muiden vastaavien huonon käytöksen hyödyntäminen halpojen äänien kalastelussa on kaksiteräinen miekka. Joutuvat toimimaan kehnossa työympäristössä omassakin piirissään.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan sama miten on valittu. Kuitenkin kovaksikeitetyt jyrätyypit ovat tyypillisiä juuri altrightille. Mielellään saa olla sopivasti vähän tuomiota tai muuta ”rosoa”. Niillä kosiskellaan protestimielialasta potevia köyhiä joiden aseman parantaminen ei kuitenkaan kiinnosta, päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Putkosen mahti perustuu Sanan mahtiin, siis samanlaiseen pelotteluun kuin blogistin koulutuksen.
Lipponen on siinä oikea Mestari. Vahtii terminologiaa kuten myös Soini. Pään esikunta majailee Kasarmintorilla, kuten nimikin kertoo.
Älä koskaan luota toiseen naapuriin. Siinä on kaikki. Turvallisuus.
Ilmoita asiaton viesti
No sanan mahtiin perustuu kyllä valtava osa kulttuuria. Mutta Putkonen käyttää sormen heristelyä, kohteliaisuussääntöjen ohittamista, komentelua, jne ks Trump.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, juuri Manan maille mennyt Mestari kurmotti kansaa, siitä kuulema tykättiin, mutta eipä kansa saatellutkaan 100 000 päänä, vaikka oli koppalakkisia hälytetty kadun varsiin yhtä paljon kuin Kiinan presidentin käydessä kylässä.
Ilmoita asiaton viesti
Käski jopa Raahen kaupunginjohtajaa vaikuttamaan siihen ettei Pertti Vuorta valittaisi jäseneksi satamalautakuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
No valittiinko ?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kysymyksestäsi, valittiinn.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko se hyvä vai oikeinhyvä asia että tuli valituksi ja saiko siellä mitään aikaseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Martikainen, mielestäni on hyvä, kun demokratia toimii Putkosen ohjauksesta huolimataa, eikö sinusta?
Ilmoita asiaton viesti
On se hyvä mutta tekikös se Putkonen jotain lain vastaista ? Jos ei tehnyt niin onko ainoa joka yrittää vaikuttaa johonkin ? Minulla on semmonen käsitys että aika monet erilaisissa tilanteissa yrittävät saada oman asiansa menemään läpi ja jos menetelmät ovat laillisia niin sitten on vaan hävinneen likisteltävä muttereita taskussa. Jos taas vaikuttaminen ei onnistunut niin mitäpä tuosta itkemään. Niin että sentautta kysyin että saiko se siellä Venepaikkalautakunnassa jotain hyvää aikaiseksi , nimittäin jos ei saanut niin Putkonenhan oli oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Martikainen, sinun on syytä selvittää mitä Vuori sai aikaisekseen, kysy Putkoselta.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on varmaan tästä hyvä tieto mutta onkos tämä lautakunnan jäsen yksi niitä jotka eivät ihan varmoja ole siitä missä puolueessa kulloinkin haluavat olla ?
28 ääntä ja varalla ? Osuikohan nyt oikea puolue ?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän Vuori ja moni muukin olisi pysynyt puolueessa ellei olisi niinsanotusti erotettu, vaikka erottamispöytäkirjaa ei yhdenkään erotetun kohdalla ole yhdistuslainmukaisesti allekirjoitettu.
Erkki Martikainen, käyppäs yhdistyksen, eli puolueen jäsenenä tarkistamassa henkilöt , jotka ovat puolueen jäseniä, kopioita et saa, mutta voit tehdä kyllä muistiinpanoja.
Ota varmuudenvuoksi kaksi todistajaa mukaasi ja esitä vaatimuksesi kirjallisesti, jonka todistajat ovat myös allekirjoittaneet.
Saamaasi tietoa sinun ei kannata jakaa eteenpäin,eikä käyttää hyväksesi puoluesihteeriksi pyrkineen Kortesalmentapaan.
Ilmoita asiaton viesti
Lööppihössötyksessä on jalkoihin jäänyt merkittävä puoluesihteerin valinta johon lykkäisin
http://www.jarmoketo.fi/
jo ihan siitä syystä, että olisi se kiva saada puolue noin ensimmäisenä puolueena
tälle vuosituhannelle toimintatavoiltaankin.
(valintaprosessi on yhä käsittämätön muinaisjäänne, ei voi äänestää netissä / postissa vaan perustuu siihen kuka masinoi joukot parhaiten saapumaan Jyväskylään …)
Ilmoita asiaton viesti
Vahingonilo kohdistuu lähinnä siihen että Putkonen onkin onkin omiensa kimpussa.
Ilmoita asiaton viesti
Sini hyvä. Asioita ei hoideta anarkialla tai nurkassa vouhottamalla))))
Ilmoita asiaton viesti
Vaan Putkosta tottelemalla?
Ilmoita asiaton viesti
Sini – olet väärässä. Mielipiteesi on väärä ja huono. Se ei ole validi, ei pidä paikkaansa eikä sillä ole totuusarvoa. Näin kauniisti sanottuna)))
Ilmoita asiaton viesti
Eihän se ollut mielipide vaan kysymys sinulle johtuen epäselvästä edellisestä kommentistasi.
Ilmoita asiaton viesti
Jenna Simula on se, joka kutsuu itseään ”natsiksi.”
http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232719-…
Ilmoita asiaton viesti
Puolueen matruusi! Eikö Venäjällä juuri matruusit ryhtyneet ensimmäisinä kapinaan?
Ilmoita asiaton viesti
maaliskuussa 1917 rohkeat naiset uskalsivat olla hajaantumatta. Raukka miehet tulivat myöhemmin…
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko, että naisen on OK kampanjoida vaaleissa ”natsina,” mutta miehen ei?
Ilmoita asiaton viesti
Usarin vakiokommentaattorit jaksavat lukea vaikka miten pitkän jeremiadin, mutta ei persut!
Ilmoita asiaton viesti
Tuo mitä sanot taitaapi johtua yksinkertaisesti siitä ettei asianosaisten kannata tulla vakiokommentaattorien sepityksiä kommentoimaan ja samalla jättämään Luukkasen kirjoituksen omalta kohdaltaan kommentoimatta.
Tämä on omaa arvailuani. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kukaan ei kysy minulta neuvoa persujen valintoihin, mutta seuraan keskusteluja sen verran jos vaikka tulisi ilmi onko Sampo Terho Kasrmintorin ”Pään esikuntalaisia”?
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tiedät, että kysymyksessä on ”entinen” naisystävä?
Ilmoita asiaton viesti
Minun aviovaimoni on kyllä entinen naisystäväni synnyttäen minulle tunnustamiani viisi aviotonta lasta.
Ilmoita asiaton viesti
Oot sinä Arto ajatustenluoja. 🙂 ja huippu tuon sanansäilän käsittelijä..
Kiitos..
Ilmoita asiaton viesti
ihan vuan tolokun immeinen)))
Ilmoita asiaton viesti
Sieltä parhaasta päästä.. Jyväskylässä vedetään sitten lippaan 😀
Ilmoita asiaton viesti
Putkonen ei sua palakkoo…)))
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä analyysi. Mielelläni luin ja meinasin tippua penkiltä, kun joukossa oli mainittu meikäläisen nimi 😉 Kiitos 🙂
Yleisesti olen iloinen, että Arto olet meidän joukossamme. Aikanaan haluan nähdä sinun myös varapuheenjohtajistossa. Nähdään Jyväskylässä, siihen asti hyvää kesää 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Sanna rocks!
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä Suomessa koetaan näinä päivinä jotakin samanlaista kuin NL:ssä filosofikuninkaan poistuessa näyttämöltä Stalinin nimessä?
Ilmoita asiaton viesti
Kertokaapa mulle miksi tämä persujen puheenjohtajan valinta herättää niin kauheasti vihaa ja meteliä?
Eikös kuitenkin ole kyse ihan tavallisesta asiasta, kun puolue valitsee itselleen uutta johtajaa, ja kansa sitten vaaleissa antaa tuomionsa, onko mennyt hyvin vai ei.
Ei niin ihmeellinen asia mielestäni, mutta eräillä tuntuu vaahto suunpielestä lentävän, kun viha saa vallan.
Rauhallisesti vaan, ei se maailma yhteen persujen puheenjohtajaan kaadu.
Ilmoita asiaton viesti
Viisaasti sanottu, Arto.
Paras puheenjohtajaehdokas juuri nyt on Leena Meri, muutosvaiheeseen. Huomannevatkohan kokousedustajat tätä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos perussuomalaiset ei tee täyskäännöstä niin tippuu lopullisesti puoluekartalta. Pitäisi muistella mitä on tullut luvattua vaikka realistinenkin olisi, takinkääntäjiä ei hyvällä muistella. Oleellista ei ole pystyykö pitämään lupauksensa vaan pyrkiikö pitämään ne.
Ilmoita asiaton viesti
Realismi ei ehkä olisi pahitteeksi myöskään äänestäjillä. Jos oikein kovasti ollaan tarkkoja niin ei sellaista puoluetta olekaan joka ei olisi jossain mielessä joutunut kompromisseja ja nahkapäätöksiä tekemään.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kysymyksestäsi, käskytys ei auttanut, Pertti Vuori valittiin Satamalautakuntaan, helpottiko ?
Ilmoita asiaton viesti
”Mikäli Putkosen Matti sen sallii.”
Mikä ihmeen heebo tämä Putkonen on, miten saanut asemansa ja mikä on hänen toimenkuva? Työmies? Tuskin kahvin keittelijä ja roskiksen tyhjentäjä, koko ajan esillä säätämässä ja puhumassa mottipäisiä. Hänkö antaa lupia ja toimintaohjeet puheenjohtajistolle ja puoluesihteerille? Todella kummallinen vankasti epädemokraattiselta haiseva kummallisuus tässä omituisessa puolueessa.
Ilmoita asiaton viesti
Masa auttaa ilmaiseksi puoluetta – ilmaisu oli hjuumoria))) sitäkin pitää olla politiikassa
Ilmoita asiaton viesti
Ämpäreitä jaetaan myös ilmaiseksi. Hjyymor. 😉
Ilmoita asiaton viesti
mitä…eikö ne ole ilmaisia…häh?
Ilmoita asiaton viesti
Matti Putkonen vastaa Kasarmintorilla majailevalle Pään esikunnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Arton blogi on kelpo tekstiä. Täysin linjassa PerusSuomalaisten vaalitavan kanssa kun uusia vetäjiä puolueelle valitaan. Jäsenistö valitsee ja piste. Kenenkään ehdokkaan puolueessamme ei tarvitse kuikuilla joidenkin ”ulkopuolisten” etupiirien kannatuksen perään tai kysyä niiltä neuvoja tai kalastella muuten vain.
Ehdokkaana oleva henkilö saa kritiikkiä tai kannatusta puolueen jäseniltä, joista monet ovat jo päätöksensä tehneet toiset ovat vielä epävarmoja. Itse kuulun viimemainittuihin, eikä siinä ole mitään hävettävää. En lähde ”voittajaa” äänestämään vaan sellaista johtoa puolueellemme, joka pitää sen edelleen merkittävänä vaikuttajana poliittisessa kentässämme.
Kokouksesta tulee mielenkiintoinen ja taatusti historiallinen. Yksi asia on ainakin varma. Saamme hyvät naurut kaikki, kun tietyt median edustajat puskista yrittävät repiä raflaavia otsikoita kokouksen kulusta.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin Antti.
Ilmoita asiaton viesti
Muistan lukeneeni demari Putkosen alkaneen istuskella Kasarmintorin legendaarisen Kellarikrouvin nurkkapöydässä verkostoitumassa uudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Muutimme monet aivan liian nuorina Vennamon aatteen kukoistaessa Ylä-Savosta pääkaupunkiseudulle 60-luvun lopuilla. Tiesimme Kasarmintorin laidan diskon Natsa, eli paikallisen nuorison Nylands Nation. Sittemmin tunnettu nimellä Kaarle XII.
Suruksemme jotkut maalaistytöt kävivät Natsalla seurankipeinä ”määkimässä kuin elikkonsa”, myöhemmin taiteilijaemäntä Minna Äkkijyrkkä tuotiin Ylä-Savosta kyyttökarjansa kera Helsingin kaupungin hyyryläiseksi.
Nyt taas sanotaan poliitikkonaisten laidasta laitaan muistuttavan määkiviä elikoitansa.
Ilmoita asiaton viesti
Outoa, että isänmaallisena Putinin hallinnon arvostelijana profiloitunut Arto Luukkanen kannattaa venäjämielistä Laura Huhtasaarta Perussuomalaisten puheenjohtajaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan Pekka hyvä. Minun kantani perustuu tässä asiassa PS puolueen etuun ja isänmaan etuun. Laura vaan nyt sopii varapuheenjohtajaksi. Minua itseäni on syytetty milloin venäjämieliseksi, kommunistiksi, Venäjän-vastaiseksi, oikeistolaiseksi, onpa joku kommentoinut minua kepulaiseksi (!)… ynnäs muuta vastaavaa. ”Miksi vihaat Putinia niin paljon”. kommentteja on tullut. Tiedätkö Pekka kuka totesi: ”amicus plato sed magis amica veritas” ja miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavalla mahtaa olla ”isänmaan etu”, että hallituspuolueen varapuheenjohtajaksi valitaan Venäjä-mielinen kansanedustaja (joka kiistää muun muassa evoluutioteorian, minkä voinee tulkita indikoivan yleiselläkin tasolla suhtautumista tutkimukseen ja tieteeseen)? Huhtasaaren Venäjä-mielisyys ei vähene sillä, että Luukkasta on nimitelty vaikka ja miksi.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin! Veit sanat suustani, Panu.
Ilmoita asiaton viesti
Laura Huhtasaari, itsenäinen ajattelija, rehellinen toimija! Ei vaineskaan!
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kansanedustaja-la…
On myös jonkin sortin fundamentalisti, kun lukeutuu kreationismin kannattajiin.
Ilmoita asiaton viesti