*

Arto Luukkanen

Suomen menneisyyden taakat

Suomen menneisyyden taakat

Suomen hallitus selvitytti aikoinaan maamme lähimenneisyyttä aktiivisesti. Sotasurmaprojekti tutki I maailmansodassa ja kansalaissodassa (1914-1922) kaatuneita henkilöitä.

Projekti keräsi nimitiedoston, joka käsitti 39 550 surmansa saanutta, joista noin 93 % menehtyi vuoden 1918 sodan sotatoimien ja jälkitapahtumien yhteydessä.

Enää ei näin ole. Suomi täyttää 100 vuotta. Siitä huolimatta me emme ole kiinnostuneet virallisesti esimerkiksi siitä miten paljon maamiehiämme kuoli ja menehtyi Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Asian toi esille dosentti Markku Salomaa tänä aamuna radion aamulähetyksessä.

Suomi on vaiti. Siitäkin huolimatta, että näissä vainoissa kuoli enemmän suomalaisia kommunisteja kuin kansalaissodassa punaisia.

Syy siihen miksi Suomen hallitus ei halua tutkia asiaa on epäselvä. Ehkä maamme nykyjohto on ”uusarkaa” ja kokee, että tällaista tärkeää kansallista hanketta ei voi tutkia.

Ehkä syy on uussuomettumisessa.

Pelossa?

Pallo on nyt Paula Lehtomäellä ja Juha Sipilällä.

Arto Luukkanen

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori

Helsingin yliopisto

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Suomalaisen kädettömän poliitikon perusluonteeseen taitaa kuulua rähmälläänolo. Varmuuden vuoksi kannattaa olla rähmällään myös historiallisten faktojen suuntaan. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka komissaarin osoite vaihtuu.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Kiovan KGB:n arkistoissa töitä tehneenä voi todeta, että latvialaiset ja saksalaiset selvittävät omien maanmiestensä kohtaloja Neuvostoliitossa. Samoin kuten Salomaa on todennut puolalaiset tekivät valtiotasolla sopimuksen näiden tietojen saamisesta.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Onkos se Lehtomäki vielä Suomi-Venäjä-ystävyysseuran puheenjohtaja? Ei kannata odottaa mitään tältä taholta. Muistikavani mukaan ( ei lähdettä) arvio oli 20000 Stalin musertamaa suomalaista ja niihin kait pitäisi laskea vielä USA:sta emigroituneet suomalaissyntyiset kommunistit, joita taisi olla aika paljon.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Kyllä. Memorial on tehnyt tässä työtä ja Petroiskoin yliopiston väki (Irina Takala). Paljon olisi vielä työtä.

On tunnustettava, että Paavo Lipponen teki valtiomiestyön kun hoiti sotasurmanprojektin niin hyvin. Kepulta se ajatustyö etenee hitaammin...toivotaan kuitenkin että etenee.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Stalinin vainot koskivat myös inkerinsuomalaisia.

Erinomainen ja samalla hyytävä teos yksilötasolta on Mikko Porvalin toimittama kirja Matti Putkisen elämänvaiheista neuvostojärjestelmän uhrina : " Vanki , vakooja , sissi." ( Atena Kustannus 2016).

Inkerinmaalla asui vajaat 150 000 suomalaista, joista noin 50 000 karkotettiin, teloitettiin tai kuoli pakkotyössä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Suomi on vaiti. Siitäkin huolimatta, että näissä vainoissa kuoli enemmän suomalaisia kommunisteja kuin kansalaissodassa punaisia.''

Minä olen tulkinnut asian niin, että omat koirat purivat Neuvostoliitossa.

Kotikommunistit yrittivät vaieta asian historian hämärään ja muita ei suomikommunistien kohtalo ole kiinnostanut.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tässä yksi menneisyyden taakka maamme itsenäistymisen ajoilta, joka tehtiin niin perusteellisesti, että se painaa vieläkin:

Ryssävihan kulta-aika

"Jo sodan aikana valkoinen propaganda kiinnitti päähuomionsa venäläisiin. Ulkoisen vihollisen avulla joukkojen motivoiminen sotaan oli helpompaa.

Venäläisten syyllisyyden avulla sisällissodan järkyttävä todellisuus lakaistiin maton alle. Samalla sodan julmuudet ja veriteot voitiin panna heidän piikkiinsä.
...
Venäläisten syyllisyys kevensi punaisten taakkaa. Punaisten hairahtuminen luokkataistelun tielle selitettiin "ryssäläisyyden tartunnalla", joka levisi venäläissotilaiden ja sosialistijohtajien kiihotustyön kautta. Punaistenkin panosta tarvittiin tulevaisuuden taisteluissa itää vastaan.
...
Ryssäviha oli käyttökelpoinen myös kansallisen identiteetin rakentamisessa. Tätä ulottuvuutta Outi Karemaa esittelee toiseuden käsitteen avulla. Venäläiset kuvattiin suomalaisten täydellisenä vastakohtana. Vääristyneen peilikuvan tuli kirkastaa nuorelle kansakunalle sen todellinen identiteetti. Venäläisten luontainen barbaarisuus, eläimellisyys, oppimattomuus ja irstaus olivat piirteitä, joita suomalaisissa ei esiintynyt.

Venäläisyyden vastustaminen kasvatettiin 1920-luvun alussa Suomen kansan historialliseksi tehtäväksi. Suomalaisten suuri tehtävä oli seistä länsimaisen sivistyksen etuvartiossa idän barbariaa vastaan. Koko Suomen historia oli taistelua idän perivihollista vastaan. Taistelun tulevaisuutta ajatellen venäläisvihan juurruttaminen väestöön oli kansallinen elinkysymys.

Ryssäviha kasvoi 1920-luvun alkuvuosina kiinni suomalaisuuteen. Aitoa ja oikeaa isänmaallisuutta ei voinut olla ilman palavaa ryssävihaa. Mitalin kahta puolta ei voinut erottaa.
...
Vuodesta 1920 alkaen taustalla oli selkeä ohjelma. Ensiarvoisen tärkeää oli vihan istuttaminen upseeristoon, lehtimiehiin ja ennen kaikkea opettajiin. Vihan siemen oli saatava idulle jo varhain."

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Venäläisten syyllisyys kevensi punaisten taakkaa. Punaisten hairahtuminen luokkataistelun tielle''

Suomalaiset olivat melkoisen lempeitä kapinallisille. Toisin oli esim. Itänaapurissa.

Aina, kun ryhtyy kapinaan, niin pitää tietää miten käy, jos häviää.

Jos punaiset olisivat voittaneet ei Suomen kansaa nykymuodossa enään olisi.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”Kekkoslovakian” aikaan tähän tutkimukseen ei ollut mahdollisuuksia ja nykytilanteessa tilanne on sama. Kremlin isäntä tuskin sallii tutkijoiden mennä koluamaan arkistoja. On huomattava, että Putinin isoisä oli Stalinin kokki. Jeltsinin aikaan oli ”avoimien ovien päivät” arkistoissa ja tätä mm. Edvard Radzinski hyödynsi kirjoittaessaan kirjan ”Stalin.”

Käyttäjän JennyLatvala kuva
Jenny Else-Maj Latvala

Stalinin hirmuhallinto tuppaa unohtumaan myös toisen hirmuhallitsijan eli Hitlerin rinnalla....Siinä missä Aatu tapatti 6 miljoonaa juutalaista 2 maailmansodan aikana, niin Stalinin vainoissa määrät ovat moninkertaiset:
Historiantutkija ja dosentti Hannu Rautkallion mukaan terrori tuhosi 1920–1930-luvuilla noin 25–30 miljoonaa Neuvostoliiton kansalaisia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#10
Stalin oli gruusialainen ja ei tuntenut suurempaa sympatiaa venäläisiä kohtaan.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Niinpä... ehkäpä Stalinin vainoissa menehtyneitä tutkittaessa saavuttettaisiin suurempaa menestystä kuin mitä nyt saadaan taistelijoidemme jäänteitä noudettaessa kotimaan multiin, mikä sekin toki arvokasta työtä...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset