Arto Luukkanen

Suomalainen kansallinen projekti - Suviranta

Suomalainen kansallinen projekti - Suviranta

Joskus on katsottava eteenpäin; lasten ja lasten lapsien etua ajatellen.

Järvenpää tekee näin ja aikoo huomenna tehdä päätöksen ostaa vuonna 1901 valmistuneen Suvirannan kiinteistön. Kyseinen kiinteistö oli taiteilija Eero Järvenfeltin asunto ja myöhemmin kesänviettopaikka. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja merkittävä osa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä. Kauppahinnaksi on sovittu 775.000 euroa.

Laitan tähän asiaa koskevan perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron.

Perussuomalaiset ryhmän ryhmäpuheenvuoro Järvenpään valtuustossa 22.1. 2018 – asia: Suvirannan hankinta 

Järvenpään perussuomalaiset hyväksyy mielihyvin ja yksimielisesti Suvirannan hankkimisen Järvenpään kaupungille.

Kyse on Eero Järnefeltin taitelijamuiston kunnioittamisesta ja suomalaisen kansallisen projektin muistamisesta.

Me emme hanki nyt ainoastaan jotain kiinteistöä, vaan sijoitamme omaan tulevaisuuteemme; lapsiemme ja lastemme lasten kulttuuriseen perintöön; entisten sukupolvien perinnön vaalimiseen. Siihen suomalaiseen projektiin, jossa Eero Järnefelt oli vahvasti osallisena.  

Ymmärtääksemme Eero Järnefeltin historiallista merkitystä, meidän on hyvä ymmärtää, minkälaisessa tilanteessa Suomi oli viime vuosisadan vaihteessa. Suomi oli tällöin osa monikansallista ja militanttia imperiumia, joka laajentui eikä suvainnut muita kansallisia pyrintöjä kuin isovenäläisyyden ja panslavismin.

Tuusulanjärven taitelijoiden ryhmä edusti toista poliittista kantaa. Tämän ryhmän kokoavaksi nimittäjäksi voidaan hyvällä syyllä sanoa suomalaist-kansallista projektia, josta ei voinut vallitsevien poliittisten syiden takia tehdä suurta numeroa, mutta joka oli läsnä jokaisessa taideteoksessa.

Eero Järnefelt olisi voinut tehdä kansainvälisen uran ja palvella esimerkiksi venäläistä tai ranskalaista taidemaailmaa epookkimaalauksilla tai muotokuvilla. Hänhän oli tiiviissä yhteyksissä venäläisiin taiteilijoihin ja osallistui vuonna 1899 Mir Iskusstva näyttelyyn Pietarissa.

Eero Järnefelt ei kuitenkaan tehnyt näin. Hän oli radikaali suomenmielinen. Hän ei halunnut asettaa omia taiteellisia kykyjään Venäjän imperiumin tai eurooppalaisen taidemaailman palvelukseen. Hän halusi palvella Suomea ja omaa kotimaataan.

Toisin toimi esimerkiksi lahjakas venäläinen taiteilija Ilja Repin, joka oli harras demokraatti. Hän maalasi kyllä järjestelmää arvostelevia maalauksia, mutta teki myös itsevaltaiselle järjestelmälle ns. perinteistä taidetta. Repin odotti koko ajan, että "tämä inhottavuus hajoaisi", mutta silti....silti maalasi Торжественное заседание Государственного совета 7 мая 1901 года в день столетнего юбилея со дня его учреждени maalauksen, jossa kuvataan silloisia maan mahtavia.

Eero Järnefelt teki toisin. Hänen maalaustaiteensa kansallinen puoli täydentyi myös naturalistisella tyylillä ja omatuntoihin vetoavalla paatoksella. Tästä hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi Raatajat rahanalaiset vuodelta 1893. Tämä Ateneumin kokoelmiin heti hankittu teos herätti silloisessa eliitissä pahennusta. Kyse oli silloin kuten nytkin todellisuuden näkemisen vaikeudesta. Maassamme oli ollut juuri silloin katovuosia ja syrjäseuduilla nähtiin nälkää ja puutetta. Siitä ei vaan sopinut puhua.

Veli Arvid Järnefelf kirjoitti aikoinaan arvostelun tästä teoksesta: ”Jos jaksat niin raada, jollet jaksa niin kuole pois!” Nälkä ja kova elämä reilut sata vuotta sitten meitä siitä lähtökohdasta, josta edelliset sukupolvet joutuivat aloittamaan itsenäisen Suomen menestystarinan luomisen.

Vielä kerran: Järvenpään perussuomalaiset hyväksyvät Suvirannan hankinnan. Se toimikoon yhtenä esimerkkinä ja toivonsäteenä niille tuleville sukupolville, jotka joutuvat tulevaisuudessa kamppailemaan suomalaisen kansallisen projektin puolesta monikansallisessa imperiumissa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset