Saksan sopu ja Sipilän tuska
Saksan hallitusneuvottelut jatkuvat viimeisillään loppusuoralla ja näyttää siltä, että kansleri Angela Merkel joutuu tekemään vaalien häviäjälle SDP:lle “tuskallisia kompromisseja”.
Näistä neuvotteluista on tullut pitkitettyä piinaa Saksan kristillisdemokraateille. Aikatauluja on venytetty yhä uudelleen ja SDP lypsää nyt viimeisen päälle kumppaniaan myönnytyksillä niin terveysjärjestelmän kuin myös työmarkkinauudistusten kanssa.
Sen on saatava erinomaisen positiivinen tulos näissä neuvotteluissa, sillä se on sitoutunut kysymään jäsentensä kantaa äänestyksessä ennen kuin se voi lähteä mukaan. Duunareita kosiskellaan muutenkin oikein kunnolla: Saksan ammattiliitot ovat jo ominpäin hyväksyneet työajan lyhentämisen (meillä ei haluta antaa kesälomarahoja takaisin!).
Toisaalta Baijerin sisarpuolue (CSU) pyrkii pitämään hinnan mahdollisimman alhaisena. Kuten Andreas Scheuer, ko. puolueen pääsihteeri on todennut, että näitä neuvotteluja ei kannata pitkittää liikaa. Sisarpuoluetta kismittää myös migraatiopolitiikan löysyys.
Toisaalta myös globaalit sijoittajat ovat nyt silmä kovana: kykeneekö Merkel luovimaan tässä tilanteessa, jossa euroaluetta haastetaan ja jossa Iso-Britannian lähtee EU:sta? Pelkona on myös se, että jollei hallitusta saada kasaan, on edessä uudet vaalit, joissa AfD – Vaihtoehto Saksalle – puolue kasvaisi huomattavasti.
Uuteen EU:hun – kulutussirkus alkaa!
Uuden mahdollisesti syntyvän hallituskoalition suhde EU:hun on repäisevä: Saksa luopuu fiskaalikuristaan ja aikoo hypätä syvenevään federaatiokuiluun Ranskan kanssa.
Suomelle tämä merkitsisi jäsenmaksujen korottamista ja uusien taloudellisten vastuiden ottamista.
Me omaksuisimme ns. todellisen yhteisen vastuun. Se tarkoittaisi sitä, että Suomi maksaisi federaation suolaiset laskut.
Selko-suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että me maksaisimme Etelä-Euroopan hummauksen – nyt oikein tosimielessä. Näistä ”pietarinpenningeistä” tulisi maallemme yhä kasvavampi ja selvempi kahle.
Aikoinaan Suomen SDP:n ja Urpilaisen avaama tie maamme taloudelliselle hyväksikäytölle olisi vasta alkua: meidän rakkaiden demariemme allekirjoittamat ”takuutukset” olisivat vasta ensimmäinen suupala.
Saksan hallitussopu sinetöi Kepun kohtalon
Heti kun Saksa saa kasaan tämän uuden ”unelmahallituksensa” koottua merkitsee se lähtölaskentaa meidän omalle Kepullemme. Se on virallisesti sitoutunut nykyisen Saksan hallituksen linjaan… että nykyinen menokuri pysyy. Tottelevaisuus kostautuu.
Kepu kohtalon sinetöi se, että nykyinen hallitus on sitoutunut siihen mutta tulevaa nämä lupaukset jonkinlaisesta tolkusta eivät sido. Kepusta tulee näin painolasti.
Kuten valtiopäivien avajaisissa kuultiin: kokoomus ja presidentti Niinistö ovat valmiita euroalueen ”uudistamiseen”. Kepu ei ole. Kepun perinteiselle siivelle ajatukset verotuksen uudistamisesta ja lisävastuiden ottamisesta olisivat myrkkyä.
Sipilän edustamalle ”ääriliberaalille” siivelle nämä tietysti kävisivät mutta ongelma on siinä, että kannattajat ja äänestäjät eivät tämän tangon taivutuksia enää hyväksy.
Mauri on tehtävänsä tehnyt, Mauri saa mennä. Hallituksen on siksi lähdettävä. Ongelmat SOTE:ssa ja kevään lainsäädäntötyössä tarjoavat sille kunniallisen tavan poistua takavasemmalle.
Tilalle tottelevainen ja aulis vaihtoehto – ”Unelmahötön hallitus”
Tilalle tulisi syksyn aikana kahviloissa kuulutettu ”unelmahallitus” jossa olisi pääministeripuolueena Kokoomus ja "lankkipoikina" vihreät & SDP. Tämän koalition avulla olisi sitten mahdollista kulkea ytimiin saakka ja lampsia loppuun saakka Merkelin meille pohjoisille marginaali-kansoille viittoma tie.
Hertta Kuusinen väitetään vuonna 1947 Messuhallissa huudahtaneen: ” "Tsekkoslovakian tie on meidän tiemme". Silloin maamme eli vaaran vuosia, jolloin iso monikansallinen imperiumi vaani Suomea liittääkseen sen itseensä.
Tuolloin selvittiin Paasikiven poliittisen realismin ja oman kansan itsenäisyystahdon avulla. Nyt on hieman toisin mutta onneksi kansa haluaa pysyä itsellään ja omillaan. Valtaenemmistö kansasta ei halua maksella etelän hummauksia eikä seisoa asennossa euroherrojen edessä.
Voimansa ja rahan tunnossa rehentelevä kokoomus, supistuvan kannatuksen edessä vapiseva SDP ja alati altis serviilipuolue vihreät ovat tähän valmiit – viis ydinvoimasta, mitäpä turpeesta tahi vähät välittäen Talvivaarasta.
Joten…
ps.
Ps. Uutisia: sopu on saavutettu. Näyttää siltä, että juuri äsken saatiin läpimurto neuvotteluissa. Luvassa on vain muodollisuuksia. SDP:n kannalta tulos oli hyvä: saksalaisten lähteiden mukaan Martin Schulz’ista tulee ulkoministeri. Puolue sai monessa asiassa tahtonsa lävitse, parhaiten pätkätöiden rajoittamisessa. Nyt on vain odotettava 3 viikkoa SDP:n jäsenäänestystä, joka joko siunaa tuloksen tai hylkää sen.
Ratkaisu näyttää siltä, että Saksan EU myönteisyys on varmistettu seuraavat 4 vuotta. Toisaalta, on huomattava, että tulos on laiha kompromissi kaikille: Saksan talouskuri pysyy kuitenkin jollain lailla voimassa – ehkä lievennettynä ja ”Martin Schulz-populismilla” höystettynä. Ranskan täytyy noudattaa tai olla edes noudattavinaan kulukuria ja se saa siitä hyvästä EU:n johtoroolin. Saksa taas peesaa sitä. Saksalla on siten edessään 4 vuoden unelmahöttöhallitus, joka ei ollut vaalituloksen mukainen mutta ainoa mahdollinen ilman uusia vaaleja. Sipilän hallitus voi saada tässä hieman lisäaikaa.
Saksan tilanne on kyllä mielenkiintoinen kun aamun otsikotkin käy läpi. Demarien on lypsettävä niin paljon etuja ettei Merkelillä moisia ole jotta demarit voisivat tuloksena syntyvän hallitusohjelman myydä jäsenilleen jotka siis äänestävät siitä hyväksyvätkö ne sen tai eivät. Jos miettii että jos jotkut niin politiikot myyvät vaikka kuun taivaalta niin melko haastava tilanne on kun neuvottelut venyvät ja venyvät ”Die Verhandlungen von Union und SPD finden einfach kein Ende.” jokin nykyversion Wienin kongressista.
Ilmoita asiaton viesti
MIkko. ))) Tuo vertaus Wienin kongressiin oli hauska))) Kutistuvan ja kääpiöityvän SDP:n on nyt oman olemassaolonsa takia lypsettävä niin paljon kuin mahdollista. He määräävät. Kummallista siksi, että he hävisivät vaaleissa. Sama juttuhan oli kun koottiin Kataisen hallitusta. SDP märisi ja tinkasi. Mutta kansa ei siitä huolimatta antanut Demareille luottamusta seuraavissa vaaleissa. Onko se kuoleva puolue?
Ilmoita asiaton viesti
Vielä on pientä epävarmuutta Merkelin uuden hallituksen aikaan saamisessa. Politico.eu kirjoituksen mukaan joku tai useampikin taho on tehnyt valituksen SPD:n alistamisesta kyseenalaiseksi jäsenistön äänestykseen hallitusohjelmasta ja lopullisesta siunaamisesta tai hylkäämisestä. Sellaistakin tuossa kirjoituksessa on kerrottu, jotta SPD:n nuoret olisivat saaneet uusia jäseniä on liittynyt yli 4000 tammikuusta alken pelkästään Nordrhein-Westfalenissa. Noita uusia jäseniä nuoret pyrkivät saamaan mahdollisimman paljon juuri kaatamaan hallitusohjelman ja siten hallituksen muodostamisen.
Saksan perustuslakituomioistuin siis käsittelee tehdyt valitukset. Tosin on jo aiempi päätös olemassa ettei perustuslakituomioistuin voi puuttua puolueen sisäisiin asioihin. Niinpä tuo jäsenäänestys nähtänee vielä. Hallitusneuvotteluihin lähtemisen jäsenäänestys oli jokseenkin tiukka, joten nyt saattaa puhaltaa uudet tuulet. Katsotaan.
https://www.politico.eu/article/germanys-top-court…
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa. Aivan. Mielenkiintoiseksi menee. Ja jännäksi Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Eli näköjään saivat paperin sorvattua juuri aikaan. Demarien tulee se vielä hyväksyä ja ennenkaikkea vaikeiden neuvottelujen lopputulos, kaikkien lehmänkauppojen äiti, tulee olemaan mielenkiintoista luettavaa kunhan lisätietoa saadaan. Demarithan kiristivät loppusuoralla sote ja työmarkkina-asioista jotka eivät kaiketi Suomeen tai eu:hun vaikuta (?). Se on varmaa että Sipilä on shokissa ei kun siis riemuissaan lopputulemasta vaikka tietysti sivuseikasta eli yksityiskohdista ja siitä miten ne Suomeen vaikuttavat ei juuri mitään vielä tiedetä.
Ilmoita asiaton viesti
”Se on varmaa että Sipilä on shokissa ei kun siis riemuissaan lopputulemasta”
Niimpä, Sipilä ei tietenkään voi kertoa mielipidettään ennenkuin Merkel on kertonut hänelle mitä mieltä pitää olla. Suomi ei ole koskaan ollut näin suomettunut.
Ilmoita asiaton viesti
Oliskohan Väyrysen idea ero eusta se paras tie – olisko meillä talousviisaita hallitukseen jotka panisivat asiat kuntoon. Nyt orvon lailla sokeasti tukeudutaan saksaan ja se tietää maksajan roolia velkarahalla jonka ottaminen kasvaa…
Ilmoita asiaton viesti
Siitäs saivat maalaistollot, kun miljonääri-insinöörin valitsivat!
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisen tiedon mukaan SPD:n jäseniä on tullut määräaikaan tiistaihin klo 18 mennessä yhteensä 24.339.Jäsenmäärä on yhteensä 463 723 joilla on äänioikeus. https://www.welt.de/politik/deutschland/article173…
Uusia jäseniä puolueeseen hamuttiin iskulauseella ”kick in, say no”.
Mikäli nuo uudet jäsenet aktivoituvat äänestämään, niin mitään ei liene vielä ”kirkossa kuulutettu”, vaikka uutisoinnin mukaan SPD on saamassa hyvin tärkeät ministeriöt haltuunsa eli johdettavakseen.
Hampurin ensimmäisestä pormestarista Olaf Scholz (SPD) tullee valtiovarainministeri. Martin Schulzista ulkoministeri.
CDU saanee johtakseen puolustusministeriötä ja talousministeriötä. SPD saanee myös perhe ja ympäristönministeriön. CSU saanee liikenne- ja kehitysavun ministeriöt.
https://www.welt.de/politik/deutschland/live172968…
Nyt on sitten neuvotteluosapuolten puolueiden omissa kokouksissaan saada aikaan hyväksyntä neuvotellulle ohjelmalle. Kauanko tuo lopullinen tieto ottaa aikaa?
Ilmoita asiaton viesti
Eilen muuten Saksan merkittävin teollisuuden ammattiliitto sai läpi 4,3 % palkankorotukset ” välittömästi ” ja kahden vuoden ajaksi 28 tunnin työpäivät, mitä se sitten meinaakaan.
Taitaa Saksan suuruuden ajat olla nyt tässä.
Ilmoita asiaton viesti
28 tunnin työpäivästä pitäisi varmaan päättää Auringossa eikä Saksassa. Kysymyshän on tästä:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005556041….
Suomen äärioikeistohallituksen kikyineen sopimus tietenkin asettaa aika outoon valoon.
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa siis varmasti äärivasemmisto sai tahtonsa läpi työmarkkinaneuvotteluissa ?
Siellä muuten ei ole kolmikantaa tai yleissitovuutta, vaan vastuu on yksin työnantajien ja työntekijöiden välinen asia, kuten länsimaissa tapana on yleensä olla Suomen ulkopuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Termiä ”kolmikanta” käyttivät nimenomaan Saksan ammattiliitot niissä kokouksissa, joihin itse osallistuin 70-luvulla. Kolmikantayhteistyöhön koalitiohallitusten menestys on perustunut tähänkin asti:
http://www.ostologistiikka.fi/etusivu/roboteista-a…
Kiiski on Puheenvuoron suuria humoristeja, kauniisti tulkiten. Seuratkaapa hänen käsityksiään vaikka siitä, mitä EU ja Britannia haluavat siirtymäaikaneuvotteluista.
Ilmoita asiaton viesti
Heh… 70-luvulla. Silloinhan oli Itä-Saksakin voimissaan. Kummassa muuten olit ?
Saksa oli Euroopan sairas mies vielä 2000-luvun alussa nimenomaan jäykkien työmarkkinoiden takia. Ajat ovat muuttuneet noista päivistä ja kolmikantaa eikä yleisitovuutta ole ollut Saksassa sitten 1990-luvun montunpohjan.
Viimeksi kerroin Britannian tavoitteena ( Financial Times ) olevan Brexitin toteutuvan viimeistään maaliskuussa 2019. EU:n kannalta on annettu ymmärtää, että olisi parempi, jos Britannia olisi mukana nettomaksajana ( n. 13 miljardia euroa / vuosi ) vuoteen 2021 asti. Epäilin itsekseni, että Brysselissä tarvitaan nyt jatkoaikaa maksuosuuksien uudelleenjärjestelyihin, jotka ovat jäsenmaksujen korotukset tai EU:n menojen leikkaaminen.
Britannia kielsi muuten lailla kolmikannan maan talouden romahduksen jälkeen ja varakkaan teollisuusmaan jouduttua liki IMF:n haltuun aikoinaan ay-liikkeen ja Labourin naimakaupan tuloksena.
Brexit on EU:lle todella ikävä asia, jota nyt yritetään jättää vähemmälle huomiolle.
Ilmoita asiaton viesti
Itä-Saksassa en koskaan käynyt, mutta vuoden 1992 jälkeen olen käynyt muutaman kerran Saksan itäosissa. Mainitsemani kokoukset pidettiin Pohjoismaissa ja kerran Hollannissa, mutta demariosallistujia oli myös Saksan liittotasavallasta.
Suomen oikeistolle on vuosikymmenestä toiseen vaikea päättää, onko Saksan talous liian vahva vai liian heikko. Jollain tavalla sairas tämän yhteistyöllä toimivan talousihmeen ja menestystarinan pitäisi varmaan olla, kun Suomen hallitukset ja työnantajat purjehtivat karista toiseen tekemällä päinvastoin kuin saksalaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Tuostahan näkyy, että sopimus tehtiin vain yhdellä toimialalla yhdessä osavaltiossa. Lisäksi niiltä, jotka siirtyvät 35-tuntisesta työviikosta 28-tuntiseen työviikkoon, leikataan samalla kuukausipalkasta 20% pois. Tuo 4,3% korotus tulee siis tuntipalkkaan, eikä suinkaan, että annetaan 4,3% kuukaudessa lisää samalla kun vähennetään tunteja 20%.
Kyllä vastaavan saa tehdä Suomessakin kikystä riippumatta, jos vain on värkeissä varaa. Ilmeisesti kuitenkaan tuo 28 tunnin työviikko ei Saksassakaan oikeuta loppujen 7 tunnin osalta soviteltuun päivärahaan. Tai mistäs minä sen tiedän.
Summana tuosta siis näkyy, että Saksassa tuo lokalisaatio on paljon paremmalla tolalla kuin Suomessa. Voidaan tehdä sopimuksia, jotka eivät kata kaikkia. Tietenkin on mielenkiintoista seurata, kuinka moni muu Saksassa alkaa vaatimaan samaa. Onneksi ei sentään saksalaisillakaan ei ollut varaa työajan lyhentämiseen samalla palkalla.
Useimmat asiaan viittaajat ovat esittäneet asian ikään kuin olisi sekä lyhennetty työaikaa leikkaamatta kuitenkaan palkkaa vastaavasti että lisäksi annettu vielä 4,3% korotus.
Ilmoita asiaton viesti
Millä perustelet väitteesi SDP kannatuksen supistumisesta? Sehän näyttäisi olevan n 19 %.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole viimeisimmän INSA / YouGov mittauksen mukaan kuin 17 % 5.2.2018. Edellinen lukema oli 0,5 % korkeampi.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopassa trendinä…ja vrt. Lipposen aikaan
Ilmoita asiaton viesti
Nyt lisäyksellä täydennettynä hyvä analyysi, Arto!
Taloudellinen kuristuslinja kyllä jatkuu, pienin ehostuksin hetkellisin hyvistä konjunktuureista johtuen. Eli muuttuu lähinnä vain EU-politiikka, paljon jyrkemmin valtaa keskittävään suuntaan. Siitä on takuuna nimenomaan Schulzin ulkoministerin paikka. Hänhän ajaa kovinta linjaa julistuksineen Euroopan Yhdysvaltojen luonnista vuonna 2022. Ja ”opposition” vihreät ovat jo ehtineet ilmoittaa pitävänsä painetta yllä, että tällaiset suunnitelmat ihan oikeasti myös toteutetaan.
Mutta kun kansaa tämä alakulon ikuinen jatkuminen on jo alkanut vakavasti ahdistaa, ei se lupaa hyvää osaaottaville puoluieille, jotka kaikki hävisivät vaaleissa 8-10 prosenttia. Ellei demaripuolueen itsesäilytysvaiston viimeinen Corbyn-manaus jäsenäänestyksessä lyö itseään läpi, voi neljän vuoden kuluttua odottaa Macron-ilmiötä Saksassa. Eli loppuunkuluneet vanhat valtapuolueet siirretään eläkkeelle ja niiden perusta jatkaa matkaa jonkun uuden yhtenäisyyspuolueen marssissa uuteen, uljaaseen Eurooppaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Saksalla on siten edessään 4 vuoden unelmahöttöhallitus, joka ei ollut vaalituloksen mukainen mutta ainoa mahdollinen ilman uusia vaaleja.”
Jos enemmistöhallitus ei ole vaalituloksen mukainen, niin mikä sitten? Voi jumalan pyssyt ja puukuulat tätä perussuomalaisten logiikkaa… Ei se, että enemmistöhallituksen muodostaminen on vaikeaa, tarkoita sitä, että hallitus ei ole vaalituloksen mukainen. Jos 90% enemmistö menettää 1%:n ja 10% vähemmistö voittaa 1%:n, niin vaikea se vähemmistön on vielä 11%:llakaan halllitusta muodostaa.
Ilmoita asiaton viesti