Pilvet väistyneet? SPD dramaattinen jäsenäänestys?

Päivä kun 463 000 ihmistä päätti mantereen tulevaisuudesta –  Saksan ja Ranskan hegemonian alku

Saksan sosiaalidemokraatit eli SPD (ei meidän SDP) ovat sanoneet sanansa. Puolueen jäsenille annettiin mahdollisuus hyväksyä tai hylätä hallitussopimus Angela Merkelin kristillisdemokraattien ja kristillissosiaalien liiton (CDU/CSU:n) kanssa.

Suuri koalitio – hidas myrkky demareille

Kummallisen hitaasti ja epävarmasti laskettu (pitkä viive tuloksissa) kyllä-tulos merkitsi sitä, että uusi ”Suuri koalitio” (GroKo) hallitus tulee parin päivän sisällä.

Alustavien tuloksten mukaan 66% kannatti sopua.

Saksan demarien johtajat: Andrea Nahles ja Olaf Scholz ja ennen kaikkea kansleri Angela Merkel voivat huokaista helpotuksesta. Pilvet ovat väistyneet!

”Rai-raa” ilo-optimismi kukoistaa!

Se, miksi puolueen jäsenet päättivät äänestää sen puolesta, liittyy ilmeisesti AfD pelko-effektiin.

Saksan demarit pelkäsivät kuollakseen maahanmuuttokriittistä AfD-puoluetta, jonka kannatus on hiipinyt sen kannoille. AfD-opposition kannatus kasvaa Saksassa tasaisen varmasti siksi, että Merkelin CDU on ristiinnaulinnut itsensä migraatioon (jota vastaan Saksassa nousee koko ajan yhä kriittisimpiä ääniä). Toisaalta Saksan demarit ovat suuressa koalitiossa ”kuohineet itsensä” ts. noudattavat oikeiston politiikkaa suhteessa työmarkkinoihin ja sosiaaliasioihin.

Äänestämällä sovun puolesta Saksan demarit valitsivat ”hitaan myrkyn”. Puolue on kääpiöitymässä kuten Ranskassa siksi, että nämä kummatkaan eivät noudata omien kannattajiensa politiikkaa eivätkä kykene suhtautumaan kriittisemmin laittomaan maahanmuuttoon.

Äänestyksessä kävi ilmeisesti niin, että demarien tosikannattajat pelkäsivät uusia vaaleja ja sitä, että olisivat olleet ”Nein” vaihtoehdon jälkeen poissa hallituksesta pitkän aikaa. Pelko pikkupuolueeksi joutumisesta hirvitti. Äänestystulos oli siten looginen. Mieluiten hidas kääpiöityminen kuin nopea tuho.

Miksi SPD ei kiinnosta enää?

Miksi ihmiset eivät sitten äänestä demareita? Eikö kyseessä ole kuitenkin merkittävä ja historiallisesti tärkeä puolue?

Vastaus on: kyllä ja ei. 

Sillä on hieno menneisyys mutta se tulevaisuus on vaakalaudalla. Mikään puolue ei voi noudattaa vain toisen politiikkaa eikä suuren koalition politiikka demareita juuri innosta. Suuri koalitio on ollut turvallinen vaihtoehto hyvätuloisille, joita liberaali talouspolitiikka on hyödyttänyt. Demareiden kannattajat ovatkin kysyneet itseltään: ”miksi äänestää puoluetta joka haluaa vain turvallisesti hallitukseen – eikä muuta?”.

SPD:n suurin ongelma on ns. työreformi. Keskiluokka ja duunarit ovat sen suuren koalition sovun nettomaksajia. Meillä mediassa niin ylistetty ja palvottu saksalainen työreformi on merkinnyt sitä, että työstä maksetaan naurettavan vähän. Se on ideana tuontitavaraa USA:sta; siellä ihminen voidakseen saada saman tulotason kuin ennen joutuu tekemään 3 eri työtä yhtä aikaa.

Wunderkind Saksa

Selkosuomella: Saksan palkkataso laskenut. Siitä on tullut EU:n halpamaa. Se on taas pitänyt pyöriä liikkeessä ja Saksan teollisuus on rohmunnut esimerkiksi Suomen tilauksia hintatasonsa takia. 

Tämä on taas johtanut murinaan Euroopassa. Jopa Ranska on vaatinut, että Saksan pitäisi nostaa palkkoja. Kapitalismin ihmepoika – Wunderkind Saksa – onkin näin lähestymässä sosiaalisessa pyramidissa USA:ta.

Sen pari sataa rikkainta perhettä omistaa omaisuutta yhtä paljon kuin puolet sen väestöstä. Näin talouden ihmepojan sosiaaliset mittarit ovat kääntyneet kehitysmaiden vastaaviksi. Maan työllisyystilanne on hyvä mutta lasku on revitty työläisten selkänahasta.

Jakautunut Saksa: häviäjien varjo-Saksa ja voittajat

Työreformin buustaama Saksa ei ole menestynyt joka puolella. On teollistuneita alueita ja kaupunkeja, jotka ovat harpponeet eteenpäin. Hyvillä alueilla ja isoilla kaupungeilla menee upeasti.  

Se toinen Saksa on kuitenkin häviäjien ”Varjo-Saksa”, jossa keskiluokka on kurjistunut. Työttömyyden, sosiaalisten ongelmien, migraatio-ongelmien ja vanhan teollisuuden yskinnän takia maassa on isoja alueellisia eroja. Kyse on pohjimmiltaan häviävän keskiluokan joutsenlaulusta. Se häviää ja holtiton maahanmuutto herättää raivoa. Ja näin AfD kerää kannattajia. Näyttää siltä, että tulevaisuus kuuluu sille.  

Entä jos EI olisi voittanut? Nopea myrkky?

Mitä jos demarit olisivat sanoneet ei? Entä jos demarit olisivat äänestäneet nuorisojohtaja Kevin Kuehnertin kampanjan ”NoGroko” (ei suurta koalitiota!) puolesta?

Tuloksena olisivat olleet uudet vaalit. Hyvin suurella todennäköisyydellä. CDU:lla olisi ollut tietysti mahdollisuus jatkaa vähemmistöhallituksena, jota SPD auttaisi. Mutta vähän epävarma ja horjuva pohja ei olisi sopinut siihen suureen strategiseen suunnitelmaa, johon Merkel on lähtemässä.

Achtung-Europa!

Merkelin ja Macronin idea uudesta Euroopasta on suuri ja grandioosimainen. Suunnitelmissa on uusi Tiivis Eurooppa, jota hallitsisi Ranskan reteä ulkopolitiikka ja Saksan armoton taloudellinen kuri. Sen ympärille olisi sitten mahdollista koota se todellinen Eurooppa ja oikea EU, jossa päästäisiin ”oikeisiin saavutuksiin” ja ”todelliseen integraatioon”.

Ongelma on vain se, että saksalaiset eivät oikein kannata tätä. On uskottavaa, että uusissa vaaleissa AfD saisi vielä suuremman potin ja voisi kohota toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Silloin Merkelin olisi harkittava uudelleen politiikkaansa; joka edetä Itävallan linjalla tai sitten heittää pensselit santaan. Itävallan linja merkitsi sitä, että kristillisdemokraatit ja AfD tekisivät koalitiohallituksen.

Suomen tilanne

Meidän poliittinen tilanteemme laahaa perässä Saksaa mutta taapertaa sen perässä. Suomalainen äärioikeistohallitus haluaa ähisten noudattaa Saksan linjaa. Palkkoja halutaan laskea ja työttömät saada tekemään tottelevaisia voltteja.

Meillekin on syntynyt ”Varjo-Suomi”; työttömien, pudonneiden, toivottomien, ja uusköyhien armeija. Menestyjä-Suomi taas porskuttaa ja kepu pyrkii epätoivoisesti tekemään itsestään ikuisen.

Hjallis Harkimon sanoin: ” keskustalla on kauhea kiire saada sote-uudistus läpi niin kauan kuin he vielä ovat vallassa. He tietävät, että kukaan muu ei tule koskaan hyväksymään maakuntamallia….” (https://blogit.savonsanomat.fi/harry-harkimo/muuttuvien-sopimuksien-suomi/).

Syntynyt tulos merkitsee sitä, että me taaperramme nyt Saksan vanavedessä – kuten aikaisemminkin ja valmistaudumme marssimaan Achtung-Eurooppaan!

Totean vain kuten ennen Linnanmäen vuoristoradan alussa olevassa kyltissä: pitäkää hatuistanne kiinni!

artoluukkanen
Perussuomalaiset Järvenpää
Ehdolla europarlamenttivaaleissa

EU-ehdokas. Täysillä Kotiinpäin!
www.artoluukkanen.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu