Arto Luukkanen

”Autuaita ovat rauhantekijät”

Edellä siteerattu Pyhän Raamatun lause sopii moniin rohkeisiin edeltäkävijöihin.

Erityisesti tämä lause sopii kuitenkin suomalaisiin rauhanturvaajiin. Olen saanut tutustua heidän toimintaansa kaksi vuotta sitten Niinisalossa järjestetyssä seminaarissa. Kertomukset ja tarinat näistä Nobel-voittajista ovat kaikki erilaisia mutta jokaisessa näissä yhdistyy kaksi asiaa: rohkeus ja tinkimättömyys.

Näiden miesten ja naisten toiminnasta on kirjoitettu useita kirjoja ja dokumentteja. Nostan tässä esille sattumalta lukemani Bruno Nybergin ”Rauhaa vaikka nyrkeillä” nimisen kirjan. Se pysäytti. Se kertoo Egyptin ja Israelin rajoille perustetusta suomalaisesta joukko-osastosta. Nämä YKSV 1 jääkärit ja upseerit toimivat Jom Kippur sodan jälkeen täysin poikkeuksellisissa oloissa ja kykenivät täyttämään sotilaanvelvollisuutensa loppuun saakka.

Ehkä eniten tässä kirjassa kosketti vartiopaikka 202 tarina. Suomalaiset pataljoonan lääkäri, majuri Sarasto ja lääkintäylikersantti Kulhela ajoivat sattumalta israelilaisten ja egyptiläisten joukkojen keskelle. Eräs egyptiläinen kuorma-auto oli jäänyt asemien keskelle ja sen miehistö makasi kuolleena tai haavoittuneena maassa. Suomalaiset eivät hätkähtäneet vaan riensivät paikalle ja ryhtyivät antamaan ensiapua. Näiden miesten ainoa suojana oli YK:n lippu.

YK miesten ja naisten toiminnassa on jotain sellaista suomalaisuutta, jota tarvittaisiin myös tässä maailman ajassa. Näiden rauhantekijöiden tinkimättömyys on sitä, että asioihin puututaan – ei jappastella.

Rohkeus oli sitä, että ei annettu periksi, vaikka edessä olisi pahojakin tilanteita. Toivo oli taas siinä, että tiedettiin, että kaveria ei jätetä.

Pidetään kaverista huolta

Sain erään tuttavan kautta tietää, että rauhanturvaajilla on ollut monenlaisia ongelmia komennuksen jälkeen. Useimmista niistä pidetään hyvää huolta mutta eräs vaiva jäi minua harmittamaan. On puhuttu, että joillain suomalaisilla rauhanturvaajilla olisi esiintynyt leukemiaa Kosovon komennuksen jälkeen. Syy olisi ollut siinä sodassa käytettyjen ns. ”köyhdytettyjen uraani-ammusten” käyttö.

Miten on? Ovatko nämä huhut ja keskustelut vääriä? Oliko se junamatkan kaveri, joka kertoi tästä täysin väärässä? Onko meillä keskuudessamme YK-miehiä tai naisia joiden veressä on uraania tai siitä syntyneitä kemiallisia myrkkyjä niin paljon, että he ovat sairastuneet?

Muista Euroopan maista muun muassa Espanja määräsi kaikki Balkanilla 90-luvulla työskennelleet sotilaansa tutkimuksiin. Saksa ja Belgia puolestaan tutkivat kaikki Kosovossa palvelleet rauhanturvaajansa (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/balkanin-rauhanturvaajien-terveys-testataan/1971642#gs.vBEtiwg) ja (http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2001/5.tammikuu/ura20101.htm)

Vai onko kyse pelkästä tiedotusvälineiden synnyttämästä kohusta?

Toivottavasti olen saanut väärää informaatiota.

ps. mielenterveysasioissa ja muissa YK-miesten terveysvaivoissa näyttää, että on toimittu topevasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Hyvä puheenvuoro. Vielä parempi oli muuten se "Olisiko Suomen kansaa mahdollista pelotella?" joka ilmestyi tämän päivän Turun Sanomissa. Hyytävän hyvä! Kiitos siitä!

Jouni Hölttä

Shalom! Terveiset vanhalta faitterilta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tänään Berliinissä keskustellaan rauhanturvaajien lähettämisestä Ukrainaan. Presidentti Niinistö sanoi talvella, että Suomi saattaisi olla tuossa hankkeessa mukana.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Kysyit Arto huhuista koskien ns. ”köyhdytettyjen uraani-ammusten” (DU) käyttöä. Asia kiinnosti aikoinaan itseänikin koska pommitusten jälkeen työskentelin kolmisen vuotta Kosovossa siviilihallinnon kehittämistehtävissä ja julkaisinkin pari juttua aiheesta:

http://arirusila.wordpress.com/2009/02/22/use-of-d...
http://arirusila.wordpress.com/2008/11/24/depleted...

Vuosia pommitusten – muistaakseni NATO käytti operaatiosta nimitystä ‘Merciful angel’ - alkoi tulla raportteja että Serbiassa, Kosovossa ja erityisesti Mitrovican seudulla (jossa itse palvelin) syöpätapausten määrä nousi 38 % vuosien 2004 ja 2005 välillä. Sittemmin Italian media raportoi 45 italialaisen KFOR-sotilaan kuolleen ja 515 sairastuneen syöpään. Asiaa on tutkittu ja näytteitä otettu ja joku sata paikkaa taidettiin merkata vaarallisiksi ihmisille ja eläimille mutta sen kummempaa selvyyttä asiaan ei silloin tullut.

Viralliset tahot Britanniassa ja USAssa ovat kieltäneet DU ammusten haitallisuuden kun taas veteraanien ja heidän perheidensä yhdistykset ovat vaatineet systemaattisia testejä, korvauksia jne. Myös WHO:n kanta on epämääräinen. Syynä asian peittelyyn lienee raha koska ennen Kosovoa/Serbiaa DU-ammuksia käytettiin suuremmassa mitassa Persianlahdella jossa sille myös altistui enemmän sotilaita; jos DU:n ja sairastumisten välinen yhteys tunnustettaisiin niin korvausvaateet varsinkin jenkeissä olisivat merkittäviä. Jotain kuvannee sekin että pari minuuttia kirjoitukseni jälkeen minulle uppo-outo jenkkitohtori lähetti seikkaperäisen em asiaa kieltävän sivun mittaisen kommentin (eli avainsana DU oli ilmeisesti skriinattu ja vakiokommentti lähetettiin välittömästi).

Edellisen pohjalta sanoisin kyse olevan enemmän kuin huhusta mutta kovia faktojakaan ei ristiriidatta aikoinaan ollut. Tämän päivän tilannetta en tiedä.

Sivuhuomautuksena vielä että kun keskityit jutussasi faittereihin niin kannattaa huomata myös meidät kaltaiseni siviilit jotka näissä YK-operaatioissa toimivat.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Edellisen pohjalta sanoisin kyse olevan enemmän kuin huhusta mutta kovia faktojakaan ei ristiriidatta aikoinaan ollut."

Luulisi, että noilla alueilla, joilla on käytetty DU ammuksia, sekä maaperästä että vedestä pitäisi löytyä merkittäviä määriä uraania. Jopa niin merkittäviä määriä, että voitaisiin päätellä, onko DU ollut rikastuksen jätettä vai käytetyn ydinpolttoaineen jälleenrikastuksesta saatua 'likaista' jätettä. Paikkojen merkitseminen vaaralliseksi viittaa siihen, että jotain on myös löytynyt.

https://www.iaea.org/topics/spent-fuel-management/...

Mielenkiintoinen yksityiskohta muuten tuolla:
"In some parts of the world, the concentration of uranium in water is very high, and this results in much higher intakes of uranium from drinking water than from food. For example, consumption of uranium in parts of Finland can be tens of micrograms per day."

Toisaalta nuo Italian luvut ovat niin suuret, että niille pitäisi kaiken järjen mukaan löytyä tilastollisesti merkittävä selittävä tekijä. Ellei sellaista löydy, herää epäilys, ovatko luvut kuitenkin liioiteltuja tai väärin tulkittuja.

Niin ansiokas kuin Luukkasen kirjoitus tällä kertaa onkin, sitä vaivaa taas kerran kysymyksen muodossa esitetty väite. Ilmeisesti myöskin fysiikan ja kemian täydellinen ymmärtämättömyys aiheuttaa sen, että kirjoituksessa ei mitenkään ilmene, että DU:n käyttö ammuksissa johtuu uraanin suuresta ominaispainosta eikä suinkaan radioaktiivisuudesta. Radioaktiivisuus taas tyypillisesti liitetään leukemian syntyyn. Jos radioaktiivisuus olisi oleellinen asia, käytettäisiin varmaan mieluummin rikastettua kuin köyhdytettyä uraania. Joten DU:n ammuskäytöllä ja ydinpolttoaineella ydinvoimalaitoksissa ei ole mitään muuta yhteistä kuin se, että kummassakin on uraania. Kuitenkin ihmisten mielikuvissa nämäkin asiat yhdistetään.

Tietenkään mahdollisen uhrin kannalta ei ole paljoa merkitystä sillä, aiheutuuko sairastuminen uraanin kemiallisesta myrkyllisyydestä vai siitä, että se alfa-säteilijänä on nimenomaan elimistöön joutuneena vaarallinen (suurina määrinä). Voisi kuitenkin kuvitella, että asiasta on sen verran puhuttu, että joku kunnianhimoinen tutkija olisi myös selvittänyt asiaa perusteellisesti.

Tässä vaivaa osin sama asia kuin vaikkapa keskustelussa Tsernobylin laskeumasta. Itämeren kalan syöntirajoitukset johtuvat kemiallisista ympäristömyrkyistä. Radioaktiivisen strontiumin (Sr-90) merkitys on mitätön. Ei se kuitenkaan oikeuta huolettomuuteen ydinturvallisuudessa.

Paikkojen merkkaaminen vaarallisiksi tapahtuu ilmeisesti varovaisuusperiaatteen mukaan. Jos on vähänkin syytä epäillä vaarallisuutta, paikka merkitään vaaralliseksi.

Joka tapauksessa vaikea pulma. Ongelmasta pitäisi puhua ja asioita selvittää. Ihmisille, jotka ovat tietämättään altistuneet ja sairastuneet, tulisi järjestää asiallinen hoito / asialliset korvaukset. Samalla pitäisi pitää huolta, että ymmärtämättömyydestä ei aiheudu virheellisiä jatkotulkintoja.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Tässä hieman taustaa DU:sta UNEP:n sivuilta (https://wedocs.unep.org/bitstream/handle/20.500.11...)

DU is a toxic heavy metal
• DU is chemically toxic, as is naturally occurring uranium,
• it is a heavy metal,
• the toxic effect depends on the amount taken into the body,
• the kidney is the most sensitive organ to uranium poisoning,
• the chemical toxicity of uranium leads to strong effects (poisoning) within hours or days after body contamination,
• radiological effects may occur after years.

DU is radioactive
• DU emits three types of ionising radiation: alpha, beta and gamma. Exposure to radiation from DU:
• can be external (mainly by close contact of DU to the skin),
• can be internal (by inhalation or ingestion) and
• may result in increased risk of cancer.

The magnitude of risk depends on the part of the body exposed (particularly the lungs through inhalation) and on the radiation dose. The radiological toxicity comes from DU radioactive decay, mainly through emission of alpha particles. These particles do not have the ability to penetrate the skin. However, if ingested or inhaled DU dust may irradiate the lungs or gut (epithelium), thereby causing a radiation dose. The dose is most often very small from inhaled and ingested DU because of low air concentration or low oral intake. At low levels of exposure, as expected in most post-con- At low levels of exposure, as expected in most post-conflict situations, the additional risk of cancer is thought to be very low. Importantly, any radiation effects based on DU occur only in the long-term, requiring typically 10-20 years before symptoms appear - if ever. before symptoms appear - if ever.

In those penetrators measured by UNEP, minute traces of plutonium exist, but on such low levels that this doesn’t increase the overall health risks. Risk of DU exposure in targeted areas:
• by touching corroded penetrators and not washing hands afterwards,
• by picking up penetrators or fragments, and keeping them in a pocket for days/weeks
• via inhalation of DU dust, especially in the early stage (hours, days, weeks) after attack had taken place,
• via ingestion of DU debris and impacted soils, contaminated food (fruit, vegetables, meat, etc.) and drinking water.

Ristiriita on siinä, että toisaalta monet veteraanit sekä Balkanilta että Persianlahdelta kokevat sairastuneensa DU:n takia, kun taas maksajat (Pentagon etunenässä) väittää ettei aineesta ole haittaa kenellekään missään muodossa,
mitään tieteellisesti sitovaa näyttöä yhteydestä sairauksiin ei ole olemassa jne.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #7

Kaiken kaikkiaan tuo DU (köyhdytetty uraani) on oikeastaan aika kiero nimitys, jolla yritetään esittää, että se olisi vähemmän vaarallista uraania.

Se on 'köyhdytetty' uraanin isotoopin U-235 suhteen. Mutta yhtä lailla se on edelleen uraania. Kemialliset myrkkyominaisuudet eivät ole muuttuneet miksikään. Ominaisaktiivisuus on suunnilleen puolet 'luonnon' uraanin ominaisaktiivisuudesta mutta sillä nyt ei ole oleellista merkitystä.

Kuten tuosta tekstistäkin ilmenee, vaarallista uraani on lähinnä elimistöön joutuessaan. Sekä ihoriski (betasäteily) että akuutti säteilysairaus (suuri gamma-altistus) vaativat nähdäkseni todella voimakasta lähdettä. Sellaisen pitäisi näkyä kyllä tavallisilla säteilymittareilla.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Ari! Kiitos hyvästä kommentista! Ja tosiaan. Siellä oli monia ahkeria ja urheita siviilejä. Kaikki kunnia heille.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Tämä DUpommi -asia on yhä ajankohtainen. Pari päivää sitten järjestettiin aiheesta Nis'ssä kansainvälinen asiantuntijakonferenssi. Tässä euronews'n uutispätkä: https://youtu.be/7xE9yywSduw

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ra(u)hantekijä, rajavartioston ex-upseeri, ex-kansanedustaja Mikko Kärnä aikoo kirjoittaa Kekkoskirjan. Pysymme kuulolla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset