Arto Luukkanen

Suomen pojat kärsimään taas vilua ja nälkää?

Ranskalaiset ovat vanhastaan pitäneet ulkomaalaisia sotilaita palveluksessaan. Kuninkailla oli oma sveitsiläinen kaartinsa ja skotlantilaiset sotilaansa (Garde Écossaise) tai saksalaiset palkkasotilaansa. Olipa Ranskan kuninkaalla oli aikoinaan erityinen ”Royal-Suédois” (Kuninkaalliset Ruotsalaiset) rykmentti, jossa palveli aatelismiehiä kuten kuningasperheen epäonnistuneeseen pakoon vallankumouksesta vienyt Axel von Fersen.

Myöhemmin myös tasavaltainen Ranska on mielellänsä pitänyt ulkomaalaisia sotilaita omassa palveluksessaan (Légion Franche Etrangère) ja esimerkiksi II maailmansodan jälkeen muukalaislegioonaan kelpuutettiin entisiä natseja ja näiden yhteistoimintamiehiä taistelemaan Ranskan siirtomaasodissa.

Syy tähän aktiiviseen rekrytointiin johtuu siitä, että vaikka ranskalaiset ovat patriootteja, niin he eivät halua kuolla turhissa sodissa. On siksi parempi ulkoistaa väkivallan instrumentit ja rekrytoida ihmisiä muualta. Luotettavat palkkasotilaat toimivatkin Ranskan muukalaislegioonassa.

Suomen pojat Afrikkaan?

Ranskan presidentti tulee meille nyt kylään.

Hänen poliittinen agendansa käsittelee ennen kaikkea ”moninapaisuutta” (multilateraalisuus – selkosuomeksi: että me katsomme ylöspäin Ranskan napaan ja teemme kuten EU haluaa) ja tietenkin sitä, että Ranska haluaa meiltä sotilaita ns. EU:n nopean toiminnan joukkoihin.

Syykin on selvä: meillä on suorituskykyinen armeija, jota ei pantu naftaliiniin 1990-luvulla. Suomen poikia haluttaisiin uudelleen ”kärsimään vilua ja nälkää” Euroopan kriisipesäkkeisiin tai peräti ranskalaiseen Afrikkaan tai ihan Oseaniaan turvaamaan pääosin entisten mutta osittain nykyistenkin siirtomaaisäntien haipuvia etuja.

Me olisimme kyllä loistava ja halpa ratkaisu!

Suomalaisia on taistellut Ruotsin puolesta ”Puolan, Lutzin, Leipzigin ja Narvan mailla”. Suomalaisten hakkapeliittojen hevoset ovat juoneet janoonsa Tonavasta, Veikselistä ja Nevasta. Suomalaiset ovat kuolleet tauteihin Baltian varuskunnissa tai viruneet ikävissään Moskovassa ”Laiska-Jaakon” eli Jacob de la Gardien armeijassa.

Mutta arvoisat suomalaiset! Kannattaako meidän lähettää Suomen poikia pimeimpään Afrikkaan varjelemaan plantaaseja tahi timanttikaivoksia – että ranskalaisten edut varjeltuisivat? Onko suomalaisten mentävä kurittamaan kehitysmaiden kurjia, että wanhat siirtomaaherrat saisivat imetyksi vielä viimeisen lantin näiltä onnettomilta?

Jos joku haluaa värväytyä muukalaislegioonaan, en näe siinä estettä -mutta että me lähtisimme valtiollisilla resursseilla näihin kinkereihin, jossa meillä ei ole mitään osaa eikä arpaa? YK:n rauhanturvaamisoperaatiot ovat sitten toinen juttu. Niitä tarvitaan.

Mitä Ranska antaa palkkioksi?

Mitä hyvää me sitten saamme jos lähetämme pari tuhatta suomalaista poikaa resuamaan Afrikan viidakoihin?

Ranska ei lupaa mitään konkreettista vastineeksi. Ehkä ainoastaan suullisen lupauksen siitä, että kriisitilanteessa meitä muistetaan. Talvisodassa meitä piti muistaa 50 000 miehen siirtoarmeijalla mutta konkreettisesti meitä olisi ehkä tullut auttamaan etanan hitaudella 5000 miestä – alppijääkäreitä Ranskasta.

Mikä sotilaallinen arvo näillä joukoilla oli nähtiin sitten vuonna 1940 Narvikissa. Silloin kenraali Antoine Béthouart’in joukot saapuivat Narvikiin taistelemaan brittien kanssa saksalaisia vastaan. Ranskalaiset joukot kunnostautuivat Narvikin satamassa ennen kaikkea viinitynnyrien parissa.

**

Suokaa anteeksi, että epäilen Ranska kykyä ja halua auttaa suomalaisia pahassa paikassa. Ehkä olen väärässä. Ranska on hienoa maa ja sillä on upea kulttuuri mutta onko meidän asiamme mennä katkomaan luumme näiden vanhojen siirtomaaherrojen puolesta?

Käsittääkseni tässä sotilassopimuksessa Ranskan ja EU:n kanssa ole mitään järkeä? Vai onko?

Laittakaa tähän kommentteja.

Kaikesta huolimatta. Tervetuloa Suomeen presidentti Macron ja rouva Macron!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Seppo Stolt

Macron vaan ajaa Ranskan aseteollisuuden etuja Rafael on yksi tekijä hävittäjä hankinnoissa. Ja vaihtoehtoisesti jos kone on muualta niin kaupataan toiseen koneeseen Ranskalaisia ohjuksia. Mulle sairaala kaveri kertoi Ranskalaisista autoista ettei niitä kukaan ymmärrä ja tutkii myös niin kuin minä aseita ettei näihin Ranskalaisiin aseisiin ole luottamatta.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomi käyttää pelkästään erilaisiin rauhanturhatehtäviin (ei ole kirjoitusvirhe) yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Kutsuisin tätä melkoisen kalliiksi reserviläisten kouluttamiseksi.

Voidaan toki sanoa, että poikamme ovat nähneet maailmaa Aasiaa ja Afrikkaa myöten, mutta mitään konkreettista ei ole näillä rahoilla muutamaa kenttäsaunaa lukuunottamatta aikaan saatu.

Poliitikkojen hinku EU:n kovimpaan ytimeen on kuitenkin niin kova, että tarvittaessa uskollisuutemme Eurostoliitolle ollaan valmiit todistamaan vaikka verta vuodattamalla, siis omien sotilaittemme verta.

Tosin palkkasotilaitahan rajojemme ulkopuolelle matkustavat sotilaspoikamme ovat siinä missä muukalaislegioonalaisetkin.

Jääkärin palkka yhdistettynä päivärahoilla vastannee jo corporalin palkkaa muukalaislegioonassa.

Kuka nyt ilmaiseksi vertaan luovuttaisi? Ei ainakaan etanansyöjien puolesta.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

”mitään konkreettista ei ole näillä rahoilla muutamaa kenttäsaunaa lukuunottamatta aikaan saatu.”

Melkoinen kommentti vailla perusteita.

T:”yksi pojista”

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Korjataan.

Suomen autokanta on uusiutunut melkoisesti rauhanturvaajien paluumuuttajina tuomien verovapaiden mersujen ja bemareitten ansiosta.

Siinä konkretiaa.

Rauhaa ei ole saatu aikaan juuri missään ainakaan suomalaisten ansiosta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kokemus jokaisessa ammatissa on aina eduksi.

Sotilaalla se oli ainakin minun aikanani: ''Verta pakkiin ja päitä reppuun''

Lisäksi kuollutta vihollissotilasta pidettiin hyvänä sotilaana.

Pieni vilu ja nälkä pitää valppaana.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

”Suomalaisia on taistellut Ruotsin puolesta ”Puolan, Lutzin, Leipzigin ja Narvan mailla”.”

Minkäs alan dosentti Luukkanen on? Onko alalla yhtymäkohtaa historiaan? ”Suomi” oli osa Ruotsia noihin aikoihin, ja niin tuolla taistelivat muutkin ruotsalaiset, norrlantilaiset ja smålantilaiset melko sekavan ”yleiseurooppalaisen” palkkasoturiarmeijan joukossa.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

voi Max))) kyllä se siitä)))

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Etkö osaa vastata? Et siis tiedä minkä alan dosentti olet? Ainakin blogisi heijastaa asiantuntemattomuuttasi.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen Vastaus kommenttiin #9

Voi hyvä Maksi sentään. Suomi oli osa Ruotsia virallisesti aina vuoteen 1809. Suomalaisia oli kuitenkin olemassa ja heidät tunnustettiin omaksi ryhmäkseen, he olivat ruotsalaisia mutta samalla myös omaksi joukokseen (landets barn). Suosittelen lukemiseksi: Jussila, Osmo (2004), Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1917 mutta sinulle riittänee sangen hyvin vain näin alkulukemiseksi tällainen yleisteos: Jutikkala, Eino – Pirinen, Kauko (2002), Suomen historia. Lukeminen kannattaa aina))

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #19

Olemassa on norrlantilaisia ja smålantilaisia aivan samoin kuin suomalaisia. Tuollaiset huudahduksen kaltaiset vastaukset osoittavat ylimielisyyttä, johon sinulla ei teksteistäsi päätellen ole varaa. Nimeni kirjoittaminen väärin ei kovin suurta sivistystä osoita sekään.

Lukemisen ymmärtäminen on lukiessa suureksi eduksi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Timo Soini määritteli eilen Afrikan lähialueeksemme, kuten muuan Isäntä arvellessaan Kuopion torilla ettei sinne Afrikkaan ole pitkä matka nähtyään mustan miehen polkevan pyörällä Savon Sellulle töihin.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Ketään ei taideta kuitenkaan olla pakottamassa lähteä kärsimään vilua ja nälkää, ihan omasta tahdosta on ulkomaille lähdetty tähänkin mennessä leikkimään soturia. Riittääkö intin aluskerrastot Afrikan vilua vastaan?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ammattisotilaiden on lähdettävä vaikka Ranskan siirtomaasotiin sotimaan, jos käsky käy...

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Niin, ja mikä on se taho joka pakottaa ihmisiä ammattisotilaiksi vai onko se henkilökohtainen uravalinta?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #10
Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Taitaa Ranska kuitenkin olettaa että Suomen valtio maksaa sotapoikiemme taistelukokemukset myös Afrikassa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tämähän on perusedellytys; Suomi sotii Ranskan sotia ja maksaa kulunsa!

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Amerikkalaisten sota Vietnamissa taisi olla Ranskan sota, ja kalliiksi kävi. Siitä huolimatta sotilasyhteistyö Ranskan kanssa saattaisi olla järkevää.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ranska ei ole voittanut yhtään sotaa sitten Napoleonin ilman brittien tai USA:n apua.

Muukalaislegioonankin sankaritarut kertovat lähinnä sankarillisita tappioista.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Paras diili nykyään on päästä kirkon kautta lähetystyöntekijäksi Afrikkaan, kun pataan joutumisen riski on pieni ja edut suuret. Rauhanturvaaminen ja muualla sotiminen ja sen opettelu on kimurantti aihe. Kaikkein kyynisin tietysti sanoisi, että taustalla on into päästä ryyppäämään välillä eri maisemiin, drinksu kädessä rynkky olalla selfie safarilla norsun selässä, wow! Sinänsä menoerä on vain jokunen kymmenen miljoonaa vuodessa mutta oli miten oli ei esim. tätä ideaa nyt sitten mitenkään voi verrata vaikka johonkin Kosovoon.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Melkolailla nollassa on ryyppäämiset nykyään.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Toki. Silti jos komennus on tai saa valita 1)Irak 2) Afganistan tai 3) Safari niin vaikka myös sotilaallinen kuri on kaikissa sama niin voi kuvitella minne se tunku olisi suurin ja missä käytännössä kuitenkin voisi koko henkilökunta ottaa vähän rennommin.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin Vastaus kommenttiin #22

Mutkun ei mene noin. Ei ole mitään valintaa sinänsä, toki aina voi kieltäytyä siitä mitä tarjotaan.

Ensin tehdään valmiussitoumus vuodeksi ja sinä aikana sitten tulee käsky koulutukseen, sitoumusta tehdessä ei suoraan voi valita min e lähtö tulee

Käyttäjän pkaka kuva
Pekka Kauppala

Suomi aluksi jättäytyi pois keväällä hankkeen valmisteluista eikä allekirjoittanut perustusasiakirjaa kesäkuussa. Poisjättäytyi periaatteellisin perusteluin myös ainakin EU:n ydinmaa Italia. Miksi nyt suunnitelma kuitenkin vaikuttaa äkkiä sittenkin Suomelle sopivalta? Mitään perusteluja, miksi se näyttäisi nyt paremmalta kuin ennen, en ole nähnyt missään.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Mikä sotilaallinen arvo näillä joukoilla oli nähtiin sitten vuonna 1940 Narvikissa. Silloin kenraali Antoine Béthouart’in joukot saapuivat Narvikiin taistelemaan brittien kanssa saksalaisia vastaan. Ranskalaiset joukot kunnostautuivat Narvikin satamassa ennen kaikkea viinitynnyrien parissa."

Kenraali Sylvestre-Gérard Audet'n johtama ranskalainen Skandinavian sotilasretkikunta (CEFS) koostui puolalaisten vapaaehtoisten Chasseurs de Podhale -alppijääkäriprikaatista, Ranskan muukalaislegioonan puoliprikaatista, kahdesta ranskalaisesta alppidivisioonasta ja yhdestä ranskalaisesta jalkaväkidivisioonasta (pois sulkien siis laivastovoimat).

Ranskalaiset kunnostautuivat valtaamalla Narvikin takaisin saksalaisilta toukokuun 28. päivä, mitään viinivarastoja arktisessa kalastuskaupungissa ei kai ole koskaan ollut.

Antoine Béthouart johti toista kahdesta alppidivisioonasta, hän ei siis komentanut koko sotilasretkikuntaa.

En lähde enempää käyttelemään punakynää, ei ole koko päivää aikaa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Asiaa kannattaa ajatella Ranskan kannalta. Mitä etua Ranskalle on, että Suomi säilyy itsenäisenä tai edes EU:n jäsenenä?

https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_...

Suomi on n. 10. tärkein vientimaa Ranskalle. Ei siihen kannata hirveästi satsata, kun saman viennin saattaapi pystyä neuvottelemaan laajentuneen Leningradin alueenkin kanssa. Ranskalla on toki ydinohjuksia, mutta ne ovat varattu tärkeämpiin tarkoituksiin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Lisäisin vielä, että näen tässä ison eron Ranskan ja Ruotsin välillä. Vaikka Ranskalla on paljon enemmän potentiaalia, sillä ei ole tarvetta Suomen turvaamiseen. Ruotsilla tuskin on mitään haluja vaihtaa itäistä naapurimaataan. Håkan voi olla homo, mutta Ivan on homofobinen, että kyllä sitä pelotettakin löytyy.

Samuli Karjalainen

Olisihan se kieltämättä ollut parempi Aarne Juutilaisen jäädä kotiin suojeluskuntien pariin. Sinä luulet ranskalaisten olevan joitakin venäläisiä jotka pakottaisivat suomalaiset armeijaansa samalla tavalla kuin venäläiset tekivät virolaisille 1940. Ranska on länsieurooppalainen sopimuksia noudattava maa.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ranskalaisten kanssa on lähimenneisyydessä kokemusta ydinvoimala- ja helikopterikaupoista. Kummassakaan ei käynyt kovin hyvin. Etenkin sopimuskumppaneina ranskalaiset eivät ole osoittautuneet kovin luotettaviksi. Olemmeko höynäytettävissä?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Modernin läntisen ajattelun mukaan valta on kielessä, diskursseissa, puhetavoissa.

Ranskalaisten mielestä ranskankielessä on pelastus.

Meillä valtamedia huolehtii ettei yksikään joka seniorikieleen uskoo, nuku, vaan pelastuu. Siksi Jutta Urpilainen, sdp:n pj, meni puoluesihteerinsä Mikael Jungnerin porukassa Pariisiin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kun länsiliittoutuma pelasti Ranskaa, missä oli suuri de Gaulle? Hän poistui Ranskasta kesällä 1940, piti radiopuheita Britanniasta käsin, mutta palasi maahan, kun liittoutuneet (britit ja jenkit) olivat lyöneet saksalaiset.

Julmalla siirtomaaisäntä Ranskalla on harvinaisen huono muisti mm. silloin, kun se koki Pariisin terrori-iskuja. Silloin kelpasivat rituaalikulkueet EU:n johtajien kanssa.

Kun näinä aikoina neuvotellaan mm. brexitistä, Ranska ei ole se "vapauden, veljeyden ja tasa-arvon" puolustaja, vaan tekee brexitissäkin suoranaista haittaa entiselle pelastajamaalleen Iso-Britannialle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset