Arto Luukkanen

Järkevää ympäristöpolitiikkaa – ei siirtomaameininkiä

Mediasta pisti silmään uutinen siitä, että avohakkuiden kieltämistä valtion metsissä vaativa kansalaisaloite etenee eduskuntaan. Minusta asiassa on puolensa, varsinkin kun aloite hyväksyy tiettyjä poikkeuksia. Kyllähän valtion metsää voi ja pitääkin joskus hakata mutta valtion metsäpolitiikka voisi olla hieman ankarampi kuin yksityisillä. Yksityinen metsätalous on kuitenkin vapaata.

Valtion kannattaa olla omassa toiminnassaan varovainen toimija. Sen metsät voisivat toimia kansallisena varastona ja paikkana, josta voi hädän hetkellä hakata. Näin tapahtui esimerkiksi II maailmansodan jälkeen kun piti saada epätoivon vimmalle maalle valuuttaa ja tuloja pitkän sodan jälkeen. Silloin pohjoisen Suomen metsiä hakattiin ja sodasta tulleille miehille järjestettiin töitä. Luontoarvot jäivät kun oli saatava toimeentuloa!

Ja muistettava on, että avohakkuuvapaa toiminta luo enemmän työpaikkoja. En myöskään usko, että paikalliset ihmiset pohjoisessa vastustavat tässä asiassa varovaisuutta. Asia edellä ja maltti on valttia.

Ongelmana on pohjimmiltaan Metsähallituksen muutos liikelaitokseksi, jonka pitää hampaat irvessä ajatella vain omaa liikevoittoa eikä kansantaloutta.

Saimaata pilaamaan?

Toinen mielenkiintoinen hanke liittyy Heinävedelle suunniteltavaan kaivokseen. Ulkomaalainen Beowulf Mining aikoo louhia grafiittia Heinävedellä. Luonnonsuojelijat ovat huolissaan siitä, että jätevedet valuvat Saimaaseen ja lopulta käy kuten Talvivaarassa – kun meillä oli vihreä ympäristöministeri nimeltä Niinistö - vesi saastui eikä mitään lopulta tehty.

Periaatteessa kaivosala on hyvää ja kannatettavaa toimintaa mutta nyt siinä ei ole mitään järkeä. Suomea kohdellaan kaivosalalla kuin wanhaa kunnon siirtomaata. Me emme saa nauttia veronmaksajien omista verovaroistamme vaan me itseasiassa rakennamme ulkomaalaisille yhtiöille fasiliteetit, emme verota ja lopulta vielä maksamme saasteet ja loppusiivouksen näille ulkomaalaisille kaivosjäteille. Me kannamme omin käsin kullat näille tulijoille. Kuin kolonialisaation orjuuttamat afrikkalaiset aikoinaan.

Vanhasen kaivoslaki: kaikki ulkomaalaisille!

Kaivoslaki oli Vanhasen käsialaa (Vanhanen II). Hänelle oli vain tärkeää se, että ulkomaiset yhtiöt olivat kiinnostuneet maastamme. Mikä onni kun nämä vievät rikkaudet mukanaan!

Kuten aikoinani kirjoitin: ”Ulkomaiset yhtiöt kiittelevät maatamme ja eliittiämme. Se ei ole ihme. Valtio ei verota, kunnat eivät saa verotuloja ja itse asiassa me veronmaksajina makselemme näille ulkomaisille yhtiöille kaikenlaisia tukia.  Miksi näin? Siksi kun meidän viskaalimme ovat halunneet näin. Ruotsi ei aikoinaan hylännyt kaivosteollisuuttaan ja saa nyt muhkeat verovoitot. Afrikassakin osataan edes hiukkasen verottaa ulkomaisia kaivosyhtiöitä. Meillä ei. Kuten ohjelmassa todettiin: me olemme kehitysmaa ja ilmeisesti myös vielä tyhmempiä (ja hyvällä syyllä) kuin afrikkalaiset.” (http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132835-suomalaiset-voittivat-poljyydessa-afrikkalaiset).

Jokainen on meistä haluaa järkevää ympäristöä

Jokainen tolkun immeinen on jossain mielessä suojella ympäristöä. Turha saastuttaminen pitäisi kieltää ja valtion pitää ajatella pitkän tähtäimen politiikkaa – tulevia sukupolvia.

Jokainen meistä arvostaa luontoa.

Syykin on ihan selvä: meille jokaiselle suomalaiselle luonto on vähän kuin kirkko. Pyhä ja tärkeä.  Ympäristön pilaaminen ja piittaamattomuus luontoa kohtaan nostaa meillä karvat pystyyn.

Se on meidän suomalaisilla jo ihan ”tehdasasetuksissa”.

Myös kaivosteollisuutta tarvitaan, mutta meidän ei pidä lahjoittaa pois omaa kansallisomaisuuttamme kuin höynät. Ei lahjoiteta kultaa muille ilmaiseksi. Valtion pitää hyötyä kaivostoiminnasta ja huolehtia, että kaivosyhtiö hoitaa ympäristöä vastuullisesti eikä jätä mennessään kaikkea siivoamatta.

Jotain rajaa siis!

ps.

Juttelin tässä erään viisaan miehen kanssa netin välityksellä. Hänen mukaansa "...avohakkuut ovat sekä taloudellisesti että metsän kasvun kannalta ehdottomat. Metsähallitus hallitsee 78 prosenttia Lapin maakunnan maista. Pääkonttori pitää saada sinne missä metsäomaisuus. Vuodessa Lapin metsistä kasvaa 13,3 miljoonaa kuutiota. Me hyödynnämme siitä 5,5 miljoonaa kuutiota. Avohakkuu tehdään sellaiseen metsään, joka on kasvunsa päässä, siksi avohakkuut...pohjoisen elinvoima lähtee kolmesta ämmästä, Metsä, Matkailu ja Malmista..."

Ymmärrän tämän näkökulman täysin. Uskon, että tässä asiassa päästään hyvään kompromissiin ja yhteisymmärrykseen paikallisten kanssa. Metsä kasvaa ja kun sen aika on tullut niin sitten on päästävä sadonkorjuuseen. 

Politiikanteko on sitä, että löydetään kahdesta tiestä se, jolla kaikki voivat kulkea.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Tärkeintä olisi läytää lobbarit, paljastaa korruptio. Nuasjärven putkellakin on kaksi päätä.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/talvi...

Asioilla on systemaattinen toistuvuus:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lu...

Tästä käydään kisa:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vuosituha...

Ympäristörikokset eivät ole seksikkäitä tutkittavia. Ei vaikka Ville Niinistö seisoisi sakka-altaan äärellä rikosta todistaen. Seuraava poliitikko, se vihreäkin, tulee kyllä ja kepun Tiilikainen antaa neuvon: ”Jos viranomaiset ei noudata lakia, se ei ole hallituksen eikä eduskunnan asia. Haastakaa oikeuteen”! PM sanoo "ihme on tapahtunut" ja seuraava "sori siitä".

Kun sellunvienti kasvaa eksponentiaalisesti, tulee kasvamaan jokin muukin.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Suomalaiset ovat vieläkin henkisesti ulkomaisten isäntiensä orjia. Tätä kuvaa myös se into jolla Brysselin päättömimpiäkin direktiivejä halutaan noudattaa viimeistä pilkkua myöden.

Tosin, direktiivien noudattamisessakin on poikkeuksia. Kaikista niistä laeista joilla suomalaisten elämä voidaan tehdä vaikeammaksi pidetään kynsin hampain kiinni. Suomalaisten kansallinen, ehkä jopa geneettinen erityispiirre: masokismi? (Suomalaisistahan saa Suomessa sanoa mitä tahansa, kunhan se on loukkaavaa)

Käyttäjän pkaka kuva
Pekka Kauppala

1990-luvulle saakka Suomessa oli maailman tiukimpiin kuuluva kansallinen kaivoslainsäädöntö! Ja sitten -tulkaapa ja ottakaa mitä haluatte! Hyvästä menneisyydestä voi ottaa oppia!
Kun taas avohakkuut on pääsääntöisesti vanhentunut, jättikoneet ihmistyövoiman edelle paneva metodi. Se häiritsee toista M:ää eli matkailua ja paljon muutakin, mm. poronhoitoa. Ja Lappiin, jossa metsänkasvuu on erityisen hidasta, se sopii erityisen huonosti.

Jouko Vanne

Paraisilla on keskellä kaupunkia yli sata metriä syvä ja noin 70 hehtaarin avolouhos. Samoin Lappeenrannan keskellä olevan avolouhoksen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, leveys 700 metriä, pituus 1,5 kilometriä ja syvyys noin 150 metriä. Kaivostoiminta on alkanut Paraisilla mahdollisesti jo 1300-luvulla ja Lappeenrannassakin 1500-luvulla, mutta tiettävästi koko historian aikana ei yksikään 'eturivin kulttuurivaikuttaja' ole kritisoinut kaivostoimintaa.

Kemi-Tornion lintuharrastajien mukaan Kemin kaivoksen allasalue on todellakin lintuparatiisi.

Liekö kolonialismia, että kaivosteollisuuden myötä Suomeen on syntynyt kaivosteknologiayrityksiä mm. louhinta Normet, Sandvik ..., rikastus ja muu prosessointi Outotec, Metso ... , metallinjalostus Outokumpu, SSAB, Boliden, Norilsk Nickel ..., lannoiteteollisuus Yara "Suomiko kaivosteollisuuden Kongo? http://geokatse.gtk.fi/2016/11/28/suomiko-kaivoste...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Lyhytnäköistä ja suomalaisille tappiollista toimintaa varsinkin jos vertaa Norjaan joka hyödyntää maaperäänsä Norjan ja norjalaisten hyödyksi.

Jari Ala-Ilomäki

Saimaasta ja kaivostoiminnasta olen ehdottomasti samaa mieltä. Avohakkuukielto valtion mailla on sen sijaan vasta alkua. Seuraava vaihe on kielto yksityismailla. Sitä seuraava vaihe on siirtyminen takaisin savupirtteihin, sillä Suomi elää tällä hetkellä vahvasti metsästä.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Kaikkea oletettua hyvää voidaan harrastaa kunhan rahaa riittää.
Avohakkuiden kieltäminen valtion metsissä on tulon siirto tavalliselta veronmaksajalta valtiolle:
Yksinkertaisesti siitä syystä, että avohakkuista saadaan huomattavasti parempi kantohinta.
Kun avohakkuut kielletään, hintaerotus on poissa valtion kassasta.

Suomalaisiin metsiin on pesiytymässä erinäinen joukko myös tuholaisia.
Tästä ja mm lahon etenemisen johtuen avohakkuupäätöksiä joudutaan tekemään myös nopeutetulla aikataulla.
Jos tähän liitetään vielä kissanähännänveto näistä uudista säännöistä, laista, ja ns asiantuntijoiden lausunnoista, voi sillä olla käytännön tasolla suuriakin taloudellisia merkityksiä hakkuiden viivästyttyä.
Kuka tämän maksaa? Tietenkin veronmaksaja edellä mainitun vastuuketjun mukaisesti.

Avohakkuukiellon tarkoitus ei suinkaan ole päätyä koskemaan vain valtionmetsiä. Toteutuessaan se avaa kyseisen kiellon koskemista myös yksityisiä metsiä.
Kun ja jos demarit saavat pääministerikruunun, blogistin ottaman avohakkuuasian lisäksi hallitusneuvotteluihin tulenee myös pinta-alaverotuksen koskeminen myös metsänomistajaa.
Nämä kaksi pääosaa näyttelevää muutosta riittävät siirtämään suuren joukon maatiloja suurpääomien piiriin. Tämä sopii tietenkin myös kokoomukselle.

Mutta hyvä tietää, että perusssuomalaiset ovat jo linjojaan valitsemassa vasemmiston suuntaan.

Kun metsäteollisuus on vihdoinkin pitkän odotuksen jälkeen saatu vetämään ja pienoinen kompensaatio metsänomistajille menneiden vuosikymmenten kantohintaan, niin on äärimmäistä tyhmyyttä vetää mattoa juuri nyt orastavan talouden alta.

Artolle myös tiedoksi, alueella joka sinullekin on tuttu, nimittäin Etelä Savossa, lopettaa joka kolmas viljelijä seuraavan 7 vuoden aikana.

Käyttäjän pkaka kuva
Pekka Kauppala

Avohakkuista valtio saa korkeampaa kantohintaa, mutta millä kustnnuksilla? Työllisyyden, matkailun, poronhoidon jne. jne. kustannuksella. Valtionomistuksen perustelun pitäisi aina olla siinä, että ei ajatella pelkästään välitöntä liiketaloudellista voittoa, vaan koko kansantalouden toimintaa ja tulevaisuutta!

Mutta avohakkuukielto valtionmailla ei saa olla poikkeukseton - mitä kansanaloite ei vaadikaan. Eikä toki laajentaa yksityismaille -minkä juuri Arto oli perustellusti torjunut!

Valtionmailla tarvitaan jonkin verran avohakkuita ennen palojen luomien aukkojen korvikkeina ja tuhohyönteisuhkiä ym. vastaan mutta perusmallina se on huono.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Pekka, kyllä siinä mennään metsään jos talousmetsiä ryhdytään osioimaan yhä enenevässä määrin muihin kansantalouden sektoreihin, kuten ymäristö ja kerrannaisvaikutuksiin kuten toit esille.
Se on loputon suo joka syö talousmetsähoidon perustaa luoden epävarmuustekijöitä yhä lisää. Niitä on jo nyt kylliksi.

Metsähallituksen mukaan avohakkuista luopuminen vaikeuttaisi merkittävästi uusien tehdashankkeiden puuhuoltoa. Myös Metsähallituksen tuloutus valtiolle uhkaisi romahtaa.
Noin puolet Metsähallituksen 6 miljoonan kuution hakkuukertymästä on uudistushakkuilta peräisin. Yhtiön tuloksesta uudistushakkuut tuovat yli 80 prosenttia. Avohakkuista luopuminen iskisi siten melkoisen loven Metsähallituksen valtiolle tulouttamaan noin 100 miljoonaan euroon.

Kun puhut kansantalouden toiminnasta, niin yhtä lailla kansantalouden toimintaa on Metsähallituksen toteamus talousvaikutuksista. Valtiolle tuloutettu euromäärä on vain osa. Kansantalouden kannalta tärkeämpää voi olla se rahamäärä, minkä jaamme työ- ja yrittäjätulona seuduille, missä vaihtoehtoiset tulonlähteet ovat vähissä.
Tässä näyttelee suurta osaa nimen omaan se, että talousmetsiä hoidetaan ja kasvatetaan tehokkaasti. Tämän strategian parhaita suunnittelijoita ovat metsäalan ammattilaiset.

Avohakkuukiellon vaatiminen on jäänne taistolaisesta ajattelusta.

Käyttäjän pkaka kuva
Pekka Kauppala

Tjaa Reijo, minulle ihan upouutta: että taistolaiset olisivat vaatineet avohakkuukieltoja! Varmaan neuvostoesimerkin pohjalta... Vai halusivatko romuttaa Suomen talouden vallankumousta varten??! Kerropa tarkemmin syysiltojen rattoistamiseksi!

Mutta vakava juttu on siinä, että liiketalousyhtiön on tosiaan, kuten kuvailit, vaikea "osioida" toimintaansa. Metsähallitus pitäisi palauttaa siksi vanhaksi kunnon Metsähallitukseksi, mikä sen ennen oli. Kulut siitä liikkuisivat jonkun kymmenen miljoonan pinnassa (viidestä kymmeneen euroon suomalaista kohti) vuosittain, mutta positiiviset seurausvaikutukset rahallisestikin korvaisivat sen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset