Hallitus ja SDP haluavat tappelua – Suomen kustannuksella
Ay-liike rysäyttää yhteiskunnan pöytään pian varsinaisen ison nuijan. Pam, Pro, Sähköliitto ja Teollisuusliitto menevät ensi viikolla lakkoon.
Lyhyesti: ay-liike organisoi hallituksen vastaisia lakkoja vastalauseena sen haluamalle yritykselle muuttaa pienten yritysten työtekijöiden irtisanomissuojaa.
Tilanne muistuttaa sovittua konfliktia, jossa molemmat osapuolet pääsevät näyttämään kannattajilleen sitä kuka määrää kaapin paikan. Hallitus haluaa miellyttää liike-elämää ja ay-liike haluaa ”viimeisen taiston”.
Ihmisillä on herännyt epäilys siitä, että hallitus haluaa rähinän päälle ennen vaaleja ja myös SDP pyrkii lietsomaan lakkoja voidakseen mobilisoida liittojen jäsenet SDP:n vaalivankkureihin.
Pata kattilaa soimaa – musta kylki kummallakin.
Hajotetaan ja hallitaan!
Nykyisen hallituslinjan suuret häviäjät ovat duunarit ja pienyrittäjät. Suuryritysten vallassa olevan EU:n keskittämispolitiikkaa ei vain hyväksytä vaan tuetaan innokkaan sylikoiran haukunnalla. Pienyrityksiä haittaavia ja suuryrityksiä peesaavia ukaaseja ja dekreettejä putkahtaa tasaista vauhtia ja ne pannaan toimeen täällä innokkaammin ja nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
Duunarien rasitukseksi etsitään kaikenlaisia laillisia ja laittomia porsaanreikiä, joilla Euroopan ulkopuolista halpatyövoimaa saadaan imuroitua maahan, työntekijöiksi kelpaamattomat sitten rikkana rokassa asuntojen hintakuplaa nostamaan. Eurolla skandinaaviseen paitsioon ja valuuttapoliittiseen kyvyttömyyteen ajettua Suomea ruoskitaan palkanalennuksin ”kilpailukuntoon”.
Kun tyytymättömyyden leviämistä ei voi estää niin, mikäpä sitten olisi parempaa kuin tarttua vanhaan kunnon keinoon: pistetään tappeluksi ennen vaaleja, luodaan konflikti ja osoitetaan ryhtiä. Duunarit ja pienyrittäjät pitää saada toistensa kimppuun, tuntemaan toinen toisensa viholliseksi, jota vastaan etsitään apua hallitsijoilta.
Ennen vaaleja: silmänkääntötemppu
Kysymys näyttää olevan poliittisesta sirkuksesta, jossa äänestäjille tehdään silmänkääntötemppu. Tapellaan!
Eniten syyllinen on terminaalivaiheessa koriseva hallitus, joka pelkää vaalien lähestymistä. Sen voimapuolueista toisen, näennäisesti pienyrittäjien asiaa ajavan Kepun kannatus on romahtanut.
Kannatuksen nostamiseksi pidetään esillä työntekijöitten irtisanomislakia, jota kolmen työntekijöiden kyykyttämisvuoden aikana ei liian provosoivana ole haluttu ottaa esiin. Eihän ”tosityötä ”tehtäessä pienyrittäjien huolet koskaan voi olla ensisijaisia!
Lain sisältö on sinänsä pääosin tarpeellinen ja myöhässä. Irtisanomisoikeuksissa eivät suur- ja pienyritykset voi olla tasa-arvoisia. Pienyritykselle huonon tai yritykseen yhdenkin kehnosti sopeutuvan työntekijän pakotettu jatkuva ylläpito voi koitua kohtalokkaaksi. Kun työntekijöitä on vähän, niin ei ole varaa norkoilijiin, riidanhaastajiin ja välistävetäjiin.
Aivan toinen asia on suuryrityksissä, joissa työntekijät ovat vain sinne ja tänne siirreltävää kasvotonta massaa. Hankalia tapauksia niissä käsittelee joku erikoiskoulutuksen saanut työnjohtaja, joka ei menetä hermojaan ja tuntee lakiviidakon syöverit perinpohjin. Tarvittaessa auttaa suuryrityksen asianajaja.
Duunareiden perusoikeudet romukoppaan
Hallituksen tosiasiallisen kiinnostuksen puutteen pienyrittäjien ongelmista myös tässä tapauksessa osoittaa sen tekemä ”pienyritysten” määrittely: 20 työntekijää… Vaikka se nyt antaakin ymmärtää, että tästä voi tinkiä, niin vahinko on jo tehty.
Näin tehdessä on vahvistettu työntekijäpuolen epäilyksiä, että uuden lain on tarkoitus olla ennakkotapauksena myöhemmille ”markkinataloudellisille sankariuudistuksille”, eli työntekijöitten historiallisten perusoikeuksien romuttamiselle joka puolella.
Tässä tilanteessa on sitten SDP ja sitä lähellä olevat ammattiliittojen johtajat nähneet mainion tilaisuuden tarttua heitettyyn tappeluhaasteeseen. SDP:llähän on yhtä vähän pienyrittäjäkannattajia kuin Kepulla duunareita. Ja sitten: vaikka laki ei vielä ole edes valmis, niin jo ollaan valmiita lähtemään liput liehuen lakkoon, vieläpä lainvastaiseen sellaiseen! Ja nyt sitten uhkaillaan jo viennin katkaisulla Suomen satamista, millä tosiaan saataisiin massiivinen vahinko maallemme. Isänmaasta viis – kunhan kannatusta saa siis!
Miksi ay-liike heräsi näin myöhään? Vaalit tiedossa
Miksi ay-liike ei protestoinut kesälomarahojen menettämistä lakkoliikkeellä? Miksi aktivointimalli ei nostanut lakkoliikettä? Miksi se nöyrästi ja lakki kourassa suostui työajan pidennyksiin? Miksi se tanssahteli liehakoivasti Kikyn tahdissa? Muistetaan samalla myös, että SDP:n verolinja on ollut vanhastaan sellainen, että pk-yritykset ovat sille ideologinen vastustaja, jota pitää rokottaa mahdollisimman korkeilla veroilla.
SDP:lle ja ay-liikkeen johtajille maistuisivat nyt varmasti myös poliittiset lakot. Poliittisella lakolla tarkoitetaan, että työntekijät vaativat sillä jotain, mikä ei kuulu työehtoasioitten piiriin. Vaikkapa hallituksen eroa, jotain ulkopoliittista suhdeasiaa, luonto- tai seksuaalioikeuskysymyksiä jne. Mutta irtisanomislakihankkeella hallitus jälleen haluaa puuttua työehtoasioihin, ja nimenomaan yhden osapuolen hyväksi ja toisen vahingoksi puolueettomuutta teeskennellen! Siinä mielessä lakko kyllä on lainvastainen mutta ei poliittinen. Sille voisi olla moraalinen oikeus viimeisenä keinona lakipoliittista väärinpeluuta vastaan.
Mutta ollaanko niin pitkällä, että tähän viimeiseen, jo laittomaan keinoon pitäisi tarttua? Ei varmasti! Liialla kiirehtimisellään SDP ja ammattiyhdistyspomot paljastavat, että kuten hallitus, hekin tahallaan haastavat riitaa!
Kyse on riidanhaastamisesta, konflikti-sopan keittämisestä, jota molemmat osapuolet haluavat hartaasti.
Kansallista sopua tarvitaan! Aktiivimalli romukoppaan!
Tappelupukareiden ei saa antaa voittaa!
Nyt tarvitaan rauhallinen ratkaisu – ihmisten kansanliike oikeudenmukaisen suomalaisen ratkaisun löytämiseen turhan ja turmiollisen voimainkoetuksen välttämiseksi.
Suurin syyllinen tilanteeseen on pääministeri Sipilä hallituksineen. Siltä on vaadittava paitsi pienyritysmäärittelyn huomattavaa tiukentamista myös korvaavan lakihankkeen luomista työntekijäpuolelle. Sillä niin tarpeellinen kuin lakihankkeen terve ydin onkin, niin silti se vaatii aitoa ja melko isoa uhrausta työntekijäpuolelta. Sillä takeita, että kaikki pienyrittäjät käyttäisivät uusia oikeuksiaan vain vastuullisesti, ei tietenkään ole.
Neuvottelemaan mars!
Nyt olisi tarpeen neuvotella työntekijäpuolen kanssa, siitä mikä voisi olla samanarvoinen työntekijöiden asemaa vahvistava lakihanke.
Ensimmäisenä eleenä hallitus voisi kärrätä aktiivimallin poliittiselle kaatopaikalle. Se olisi viisasta.
Eli nyt pitäisi etsiä ratkaisua neuvotteluista ja jättää ne vaaleja edeltävä tappelut ja verta-nenästä uhot kokonaan pois. Antaa ihmisten päättää – ei manipuloida ihmisiä.
Arto Luukkanen
ps. Minulla oli onni oppia kovaa työntekoa joskus lukiokesinä työskennellessäni satunnaisesti isäni kanssa rakennuksilla. Päivä alkoi klo 6.30. Tiiliä piti kantaa tai laastia tehdä jatkuvalla tahdilla aina iltaan saakka. Siellä tauoilla sai myös havainnollista opetusta työntekemisen etiikasta ja siitä mitä duunarin piti tehdä elääkseen. Edesmennyt muurari-isäni arvosti myös lakko-oikeutta vaikka ei ollutkaan mikään ay-mies. ”Lakko on pyhä asia mutta sitä ei ole tarkoitettu liippareille”.
Mitähän se isä tarkoitti ”liippareilla”?
”Pienyritykselle huonon tai yritykseen yhdenkin kehnosti sopeutuvan työntekijän…”.
Luulisi, että pienyrityksissä jo rekrytointi olisi tarkempaa kuin suurissa. Pienyritys pestaa vain varmasti hyviksi tuntemiaan, kun taas suurilla on enemmän suurten lukujen arpapeliä. Mahdollisuus hutiin on suurempi.
Pärstäkerroinpotkuissa kuten riidassa yleensä usein molemmat ovat syyllisiä, mutta vain duunari potkitaan.
Suomi ei pärjää osaamisella, vaan halpatyövoimalla on eduskunnan motto.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta teidän puolueen Riikka Purra eräässä videossaan kiteytti hyvin mihin johtaa halvan työvoiman roudaaminen tänne: Sääty yhteiskunta.
Komppaan kyllä tätä näkemystä.
Ilmoita asiaton viesti
juuri näin. Tapahtuu jako orjiin ja säätyläisiin. Heikompaan ainekseen ja parempaan väkeen. Me emme halua sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi hyökkäät sitten AY-liikettä vastaan?
Ilmoita asiaton viesti
Päinvastoin. Ei minulla ole mitään ay-liikettä vastaan. Päinvastoin. Mutta siellä ay-liikkeen johdossa ei aina olla asioiden tasalla. Ja siksi pitää heitä ohjastella…kuten sananlaskussa sanotaan ”ketä Herra rakastaa sitä se kurittaa…”
Ilmoita asiaton viesti
No kun ay-liike on demareiden vallassa.
Ilmoita asiaton viesti
Martti. Juuripa näin.
Ilmoita asiaton viesti
Duunarit eivät vastusta aktiivimallia tai kevyempää irtisanomissuojaa. Vain lusmut vastustavat. Duunari tietää että duunarille on aina kysyntää ja haluaa tehdä eikä lusmuilla.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, Pekka; duunari haluaa tämän lisäksi tehdä vaikka ilman palkkaa eikä lusmuilla materialististen viekottelujen perässä! Onneksi hallitus hiljalleen vapauttaa heidät näistä maallisista surkeuksista työn tai työttömyyden ilon tuntemiseksi vain niiden itsensä vuoksi!
Ilmoita asiaton viesti
Kymmenkunta ammattiliittoa lähetti julkisesti johtajansa pyytämään porukalla
Jarkko Elorantaa SAK:n puheenjohtajaksi silloin kun sen aika oli jokunen vuosi sitten. Hän puhuukin niin nätisti ettei yksikään joka diggaa seniorikieltä, himmaile, vaan svengaa täysillä.
NL:ssä varmistettiin hyvissä ajoin ennen seremoniallista puoluekokousta kentän tuki pääsihteerille.
Ilmoita asiaton viesti
Ay-liike on alati kuihtuneen vasemmiston jatke ja on valjastettu tuota kuihtumista pelastamaan koko jäsenistön voimalla, vaikka suurin osa jäsenistä taitanee ajatella aivan muuta kuin vasemmiston tukemista, mutta minkäs siinä yksittäinen jäsen muuta, kuin alistua joukkovoiman tahtoon. Tuossa juuri televisiossa EKn johtaja totesi aivan oikein, että hallituksen toimet ovat aivan oikeita, mutta kun tilanne on kärjistynyt niin pahasti, niin jokin kompromissi olisi löydettävä jotta kolmas ja syytön osapuoli ei kärsisi miljoonien tappioita. Kyllä ay-liike on vastuuton, jos asian ihan suoraan sanoo…
Ilmoita asiaton viesti
Jos EK on syytön he voivat hyvin ilmoitaa hallitukselle että menossa oleva lainvalmistelu ei vastaa heidän intressejä eikä EK:lla ole osaa eikä arpaa sen alullepanemisessa ja että lainvalmistelu on syytä lopettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo. En usko, että ay-liike on mutta johtajat eivät nyt häikäile. Vaalit tulossa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinkin. Poliittinen lakko, kuten ovat sen itsekin todenneet…
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko tässä niin että parin päivän lakko sopii molemmille osapuolille?==))) ei käy liian kalliiksi. Sitten kumpikin voi todeta: teimme kaikkemme! Olemme hyviä!
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyisen hallituslinjan suuret häviäjät ovat duunarit ja pienyrittäjät. Suuryritysten vallassa olevan EU:n keskittämispolitiikkaa ei vain hyväksytä vaan tuetaan innokkaan sylikoiran haukunnalla. Pienyrityksiä haittaavia ja suuryrityksiä peesaavia ukaaseja ja dekreettejä putkahtaa tasaista vauhtia ja ne pannaan toimeen täällä innokkaammin ja nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.”
EU:ta ei saa tietenkään tässäkään työnantaja, hallitus- ja ay-jupakassa unohtaa, kun pedataan Fixitiä. Vai oliko se termi nykyjään ”etäisyyden ottaminen EU:hun” ja ”fiksulla itsenäisellä politiikalla yksin jatkaminen” ?
Minä olen kyllä ymmärtänyt, että demareita lähellä olevan ay-liikkeen jäsenistö on useasti laulanut:
”Tää on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtykää!
niin huomispäivänä kansat
on veljet keskenään!”
Elikkä EU:ssa kansat veljet keskenään .
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa, Markku, että jaksat pysyä tässä tosiaan niin helposti unohtuvassa ydinasiassa! Suomen leikkaus- ja säästökurjuus, joka on tämänkin ”reformin” taustalla, on tosiaan tuontitavaraa saksavetoiselta EU:lta.
Spekulaatiohuumassa eläneet saksalaiset (mm.) pankit valjastivat EU:n pelastuksensa perikadosta aisoihin ja pakottivat ja pakottavat Euroopan jatkuvaan sisämarkkinoita kuristavaan rahanlappaukseen itselleen ja suurvientiteollisuudelle. Yksi EU-maa (Kreikka) romahti tästä kokonaan kehitysmaaksi ja kaikkialla muuallakin kriiseilee. Jopa Saksassa itsessään näennäisesti hyvistä talous- ja työllisyysluvuista huolimatta vallitsee valtava pahoinvointi ja tyytymättömyys.
Mutta Fixitin ei välttämättä tarvitse olla ratkaisuyritys tähän. Lontoon sotkeutuminen omiin jalkoihinsa breksiittinsä kanssa osoittaa, ettei se helppoa ole suurvallallekaan -pienestä Suomesta puhumattakaan.
Unkari sensijaan ei ollenkaan yritä ulos EU:sta vaan haastaa sen kelvottoman politiikan sisältä käsin: pohjustaa paluuta vanhaan hyvään ”Isänmaitten EU:hun”. Pohja tälle tosin on, että sillä ei ole euroa rasitteenaan -kuten ei ole myös muilla Skandinavian maillakaan, joilla kaikilla menee Suomea paremmin.
Ilmoita asiaton viesti