Arto Luukkanen

Palautetaan seniorien rahat! Lipposen hallitus vei 1990-luvulla vanhusten rahat

Palautetaan seniorien rahat! Lipposen hallitus vei 1990-luvulla vanhusten rahat

Vaalitoreilla siitä puhutaan. Jokainen seniorikansalainen haluaa tietää siitä: taitetun indeksin palauttamisesta. Normaaliin palaamisesta.

Paavo Lipposen demarivetoinen hallitus kepposteli sen vuonna 1995 ja tempun taustalla oli hysteria ”eläkepommista” – jota ei sitten tullutkaan.

Ensimmäisen kerran se otettiin käyttöön vuoden 1996 alusta voimaan tulleen työeläkeuudistuksen yhteydessä. Tällöin laskentatavan piiriin otettiin 65 vuotta täyttäneet.

Toisessa vaiheessa taitettu indeksi tuli koskemaan myös alle 65-vuotiaita. Tämä tapahtui vuoden 2005 alussa voimaan tulleen työeläkeuudistuksen yhteydessä.

Sen perusteella voi sanoa, että eläkeläisillä on noin 30% huonompi eläke kuin voisi olla.

Rahat lilluvat rahastossa, jossa on nyt noin 200 miljardia.

Totean vain sen saman mitä vanha kansa puhuu varastetusta tavarasta – se on palautettava omistajalleen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Väärä aihe persuille, tällä kirjoituksella ei ääniä tule.

Palaa vanhaan syyttelyyn ja gcm-sopimuksen haukkumiseen, sillä se persukansa kiihottuu.

Tommi Mäkinen

Taitaa olla ritala ainoo, joka niistä kiihottuu..

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

petteri! On se ihanaa että olet hereillä!)))) seuraamassa suurta Halla-ahon voittoa))) anna palaa))) olet meidän puolen paras)))

Käyttäjän ErkkiLatvala kuva
Erkki Latvala

Kyllä Ritala saadaan vielä toisenkin kerran "narrattua" äänestämään persuja :)

Käyttäjän pkaka kuva
Pekka Kauppala

Tämä "eläkepommin purku" on ollut osana sarjaa, jolla niiden kansalaisten toimeentuloa on vauhdikkaasti heikennetty, jotka eivät vielä tai varsinkaan enää ole suoraan käytettävissä työprosessissa: välttämättömiä lääkekorvauksia on heikennetty, epäsuoria koulumaksuja vedetty ylös jne., jne.

Ne ovat vielä erikoisen törkeitä siksi, että työeläkkeet eivät ole mitään sosiaaliavustuksia, vaan eläkkeensaajien itse vanhuuden turvakseen maksamia varoja! Työeläkekassoista vedetään tosiasiassa eri tempuin eläkeläisten aikanaan maksamia rahoja ihan vieraisiin tarkoituksiin, jopa ja varsinkin ulkomaille!

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Paitsi että Suomessa ei ole täysin rahastoivaa järjestelmää, vaan eläkkeet maksetaan pääosin töissä olevien maksamilla eläkemaksuilla.

On melkoista huumoria puhua ryöstöstä tilanteessa, jossa töissä olevilta pidätetään 24% eläkemaksuja jotta saadaan rahoitettua eläkkeet aikanaan alle 10% eläkemaksuja maksaneille.

Käyttäjän pkaka kuva
Pekka Kauppala

"Saadaan rahoitettua eläkkeet..." Melkoista huumoria, kun noiden törkeän ylikorkeiden eläkemaksujen seurauksena eläkekassat pullistelevat rahaa, joka sitten sijoitetaan yhä oudompiin kohteisiin ulkomailla -Suomen kärsiessä investointipulasta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #6

Et ilmeisesti ole hajauttamisesta kuullut?

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Joku ei pidä paikkaansa.

Nyt ovat jo kaikki suuret ikäluokat, nuo parjatut sellaiset, olleet jo eläkkeellä vuosia. Ja siitä huolimatta työeläkekassojen varallisuus kasvoi 2017, viimeinen löytämäni tilasto, n. 7 mrd vaikka eläkkeitä maksettiibn 1,5 mrd enemmän kuin maksuja tuli sisään.
On oletettavaa että maksettujen eläkkeiden määrä tulee vuosi vuodelta pienenemään koska luonnollinen poistuma huolehtii siitä.
Eläkemaksujen maksajia sitävastoin tulee olemaan suunnilleen sama määrä vielä vuosia.

Täytyy myös muistaa että suuri osa niistä jotka maksoivat noita alhaisia maksuja 1960-luvulta alkaen, olivat jo 40-50-60-vuotiaita jotka eivät edes saa täyttä työeläkettä koska ansaintavuosia ei ehtinyt kertyä. Ja heistä suurin osa alkaa olla jo ihan muilla laitumilla. Eli eivät rasita.
Monet meistä nyt eläkkeellä olevista maksoivat eläkemaksuja, jotkut jopa 5 vuotta ilman että näitä maksettuja maksuja huomioitaisiin eläkkeessä. 23 vuoden alaikäraja poistettiin kai joskus 1990-luvulla?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

"23 vuoden alaikäraja poistettiin kai joskus 1990-luvulla?"

Vuonna 2005. Itsekin kuulun siis niihin, jotka tekivät 5 vuotta taksvärkkiä.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #10
Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tomi, tiesitkö, että vuoteen 1977 asti vanhuuseläkkeitä rahastoitiin 1 % palkoista, eli järjestelmän alkuajan karttuma. Vuosina 1977-1996 rahastoitiin koko karttuva eläke, eli 1,5 % vakuutetun vuosipalkasta (karttumisprosentti korotettiin takautuvasti 1:stä 1,5 prosenttiin 1.7.1975). Syy miksi prosentit olivat nykyistä pienemmät johtui siitä, että eläkkeet olivat pieniä ja saajia oli vähän. Sen lisäksi, että työnantaja ja työssäkäyvä väki maksoi kaikki kertyneet eläkkeet ja varautui omiin eläkkeisiinsä täysimääräisesti, niin he eivät saaneet samaa sosiaaliturvaa kuin nykyiset kansalaiset. Minä en ymmärrä, että miten tuo riistäjäsukupolvi olisi voinut paremmin varautua tuleviin (omiin) eläkkeisiinsä? Järjestelmässä on ollut ongelmia, mutta tuskin siitä voimme noita tuonajan työläisiä syyttää? Työnantajat ovat eläkerahastoista kyllä hyötyneet merkittävästikin. Lisäksi taitaa olla niin, että eläkerahastoihin kerätään laskennallisesti rahaa 55 ikävuoteen asti ja indeksejä ei ollenkaan. Nykyisin taidetaan rahastoida 0,5 % palkoista.

Olisiko Tomi sinun mielestäsi rahaa pitänyt kerätä vielä jotenkin lisää noilta ko. ajan työntekijöiltä/työnanatajilta? Jos, niin miten ja millä perusteilla?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #12

"Syy miksi prosentit olivat nykyistä pienemmät johtui siitä, että eläkkeet olivat pieniä ja saajia oli vähän."

Niin että tässä nyt kävi vain silleen hassusti, että joidenkin kohdalla se ikäpyramidi oli vähän suotuisamman mallinen kuin joidenkin toisten?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #15

Kyse ei ole ikäpyramidista vaan siitä, että kun työeläkkeet alkoivat karttua, niin eihän siitä kukaan saanut heti suuria eläkkeitä. Karttuma oli aluksi 1 % palkoista. Tuosta laskettuna 40 vuoden päästä eläke olisi siis ollut n. 40 % palkasta. Järjestelmä alkoi vuonna 1962, joten ei aluksi ollut isoja eläkkeitä eikä siten tarvetta isoille maksuille. Järjestelmässä on tehty kaikenlaisia muutoksia vuosien varrella.

Voihan tähän keskusteluun lisätä vielä nuo muksutkin, kun kerran haluat. Omat vanhempamme ovat elättäneet ja kouluttaneet nykyiset työläiset paljolti omilla varoillaan, toisin kuin nyt. Heidän vanhempansa olivat usein myös saman talouden huolettavana ja samalla lapsenlikkoina. Onneksi ajat ovat muuttuneet parempaan.

Et kuitenkaan vastannut itse kysymykseen, joten vastausta odotellessa.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Juurihan tästä viikko sitten kinattiin Kimmo Kiljusen blogissa. Muistin virkistämiseksi kertausta:

Ylen uutisesta:

Vuonna 2017 yksityisalojen työntekijöiden työeläkemaksu on keskimäärin 24,4,% työntekijälle maksettavasta palkkasummasta. Työntekijän maksuosuus tästä on alle 53-vuotiailla ja 63 v täyttäneillä työntekijöillä 6,15 % ja 53-62 -vuotiailla 7,65 prosenttia. Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 17,95 %.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #17

Ja vielä kun kerrot mitä ihmeen väliä sillä on, missä suhteessa työntekijän ja työnantajan maksuosuudet ovat.

Molempien laskuperusteena on sama kuukausipalkka, ja molemmat ovat osa samaa verokiilaa.

Vai tarkoititko kenties, että vuosina 1962-1992 töissä olleet eivät ole maksaneet senttiäkään eläkettä?

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen Vastaus kommenttiin #19

Itsehän väität kuten Kiljusenkin blogissa että "töissä olevilta pidätetään 24% eläkemaksuja jotta saadaan rahoitettua eläkkeet aikanaan alle 10 % eläkemaksuja maksaneille".

Eli olet itse todistusvelvollinen perusteettoman väitteesi takia.

Työnantajan maksama osuus ei ole koskaan ollut suure mihin työntekijä on omalla toiminnallaan voinut mitenkään vaikuttaa.

Mutta oikeastaan en jaksaisi alkaa taas samaa hyödytöntä kinaamista kanssasi uudestaan. Totesin viime kerralla mm:

"Tomi siis perustaa väitteensä omiin kuvitelmiinsa. Motiivia voimme vain arvailla, haiskahtaako kateudelta? Siis parhaassa työiässä oleva henkilö joka ehtii vielä tekemään vaikka minkälaisen uran itselleen ja sitäkautta saavuttamaan ties minkälaisen ansiotason ja eläkkeen aikanaan? Ja on nyt siis kateellinen tämänhetken eläkeläisille joiden keskieläke on 1680 euroa kuukaudessa???

Linkki YLEn uutiseen:

https://yle.fi/uutiset/3-9463973

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #21

Niin väitän, koska palkkasummasta pidätetään tällä hetkellä yli 24% eläkemaksuja. Se, miten se kirjataan työntekijän ja työnantajan välillä on käytännössä merkityksetöntä, koska kaikki on osa samaa työvoimakustannusta ja palkanmaksuvaraa.

Toki minulle käy sekin tulkinta, että huomioidaan keskustelussa ainoastaan työntekijän maksuosuus. Tarkoittaa siis sitä, että vuosina 1962-1992 töissä olleet eivät ole maksaneet senttiäkään eläkettään. Toisin sanoen, voivat lopettaa kitinän maksamiensa eläkerahojen varastamisesta ja siirtyä kansaneläkkeelle.

Työnantajan maksamaan osuuteen voi vaikuttaa ihan sen saman demokraattisen prosessin kautta kuin työntekijän maksamaan osuuteenkin. Ei kiinnostanut, koska silloin käteen olisi jäänyt vähemmän, ja se eläkkeen perusteena oleva palkkakin olisi ollut alhaisempi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #22

Eläkkeitä ansaitaan maksetuista palkoista. Historian valossa kertymät ovat olleet pääosin 1-1,5% palkoista. Tämän maksaminen meille on se eläkelupaus, joka meille on annettu.

Kun noita eläkkeitä, eli eläkelupauksia kertyy, niin niihin sitten varataan rahat eläkejärjestelmästä. Osa on rahastoitu, jolla tasataan eri ikäluokkien kustannuksia. Kuten kerroin, niin aina vuoteen 1996 asti on rahastoitu koko aikaisempi eläkekarttuma. Tästä eteenpäin on rahastoitu "vain" 0,5% palkoista. On huomioitava, että aikaisemmin rahastoitiin ikävälille 23-55, joten iso osa jää siltikin tasausosasta rahoitettavaksi. Unohdetaan perhe-eläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet selvyyden vuoksi tästä keskustelusta.

Haluaisin kuulla kriittisiä sävyjä siitä, että miksi tilanne on huono, vaikka on noin hyvin varauduttu tuleviin eläkkeisiin. Vastaan nyt jo itse, että rahastoituja varoja hassattiin takaisinlainauksiin ja niillä maksettiin eläkemaksuja heti vaikka tarkoitus oli varautua tulevaisuuteen. Laskukaavatkin olivat ylioptimistisia ilmeisesti siksi, että näin työnantajien maksuosuus pysyi pienenä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #19

Onhan tuolla jaolla merkitystä.

Oletetaan, että työntekijän palkka on 3000 euroa. Mikäli työnantaja maksaisi koko työeläkemaksun, niin silloin eläkemaksu (24%) olisi 720€. Maksettavaa olisi 3720€.

Oletetaan nyt, että työntekijän palkka on 3000 euroa, mutta nyt työnantajan osuus on 20%-yksikköä ja työntekijän 4%-yksikköä. Eläkemaksusta työnantaja maksaa 600 euroa ja työntekijä 120 euroa.

Työnantaja tilittää edelleen 720 euroa, mutta nyt työnantajan ei tarvitse maksaa 3000€+720€=3720€, vaan hän maksaa työntekijänosuuden takia 2880€+120€+600€=3600€.

Mielenkiintoiseksi tämän maksuosuuden tekee se, että työntekijä ei ole ottanut mitään eläkevakuutusta itselleen, vaan sen on ottanut työnantaja. Työntekijä maksaa siis osan työnantajan työeläkevakuutusmaksusta. Maksualennukset saa työnantaja.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #24

Tämä siis ilmeisesti sillä oletuksella, että työntekijä ei (erityisesti tässä kohtuullisen keskitetyn palkanmuodostuksen järjestelmässä) ota millään tavalla palkkavaatimuksissaan huomioon tuota siirtoa, vaan mukisematta tyytyy aiempaa pienempään käteen jäävään osuuteen. Just.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #25

Oletetaan, että ottaa. Aikaisempi palkka oli 3000€, mutta nyt tuon 4 prosentin takia palkkaa pitää saada n. 3120€.

Mikäli työnantaja maksaisi nyt tuosta eläkemaksun 24%, niin se olisi 748,80€. Yhteensä 3120+748,80=3868,80.

Työntekijä maksaa kuitenkin nyt itse 4%, joten hänen osuutensa on 124,80. Työnantajan osuus on 20%, eli 624€. Työnantaja maksaa nyt 3744€. Minä näen summissa eron.

Oletan kylläkin, että ei työntekijä ole saanut vastaavaa palkkakehitystä kuin tuo työntekijän osuuden kasvu menneisyydessä. Tuskin työnantajakaan suostuu nostamaan palkkaa sillä perusteella, että työntekijän osuus on kasvanut. Kikyssäkin kasvua maksuosuuteen tuli vain työntekijän kohdalla. Työnantajan osuus koko maksusta on pienentynyt viime vuosina.

Olen sitä mieltä, että jaolla on merkitystä.

Alla on taulukkoja eri osuuksista:

https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing...

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #25

Aikanaan kun työeläkejärjestelmä sovittiin, se sovittiin siis työmarkkinajärjestöjen kesken, silloin sovittiin että kustannukset huomioidaan palkkavaatimuksissa eli siis palkankorotuksissa. Ja näin myös tehtiin.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Työeläkkeet ovat yhteisvastuuta. Työuran ja eläkkeelläoloajan pituudesta riippuen työeläkeläinen saa enemmän tai vähemmän, mitä hänestä on eläkemaksuja maksettu.

Käyttäjän pkaka kuva
Pekka Kauppala

Ja riippuen siitä, minkälaisena poliittisena aikana on eläkkeellä. Nykyään tietysti vähemmän.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Totean vain sen saman mitä vanha kansa puhuu varastetusta tavarasta – se on palautettava omistajalleen."

Miten Arto perustelet, että varkaus on tapahtunut? Ainakin kaikista eläkkeitä käsittelevistä teoksista löytyy väittämä, että ansaittu eläke on omaisuudensuojan piirissä, mutta tuleva aika ei. Eli, indeksit eivät kuulu ansaittuun eläkkeeseen. Tosin onhan tähänkin poikkeus, elinaikakerroin, joka otettiin takautuvasti käyttöön. Tämä leikkaa jo ansaittuja eläkkeitä.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Taitettu indeksi jota vastaan protestoidaan on vain osa asiaa ja pienempi paha. Paljon pahempi on tuo elinajanodotteen varjolla tehtävä konkreettinen eläkkeiden leikkaus.

-miesten keskieläke on tällä hetkellä 1874 €/kk ja naisten 1476 €/kk. Elinajanodotteet ovat v.2017 syntyneillä pojilla 78,7 v ja tytöillä 84,2 v.

Elinajanodotteet ovat nousseet huimasti viime vuosikymmeninä. Esim v. 1971 vastasyntyneiden vastaavat luvut olivat pojat 66 v. ja tytöt 74 v.

Viime vuosikymmenien aikana noussutta elinajanodotetta käytetään siis nyt jo leikkaamaan jo eläkkeellä olevien eläkkeitä - siis henkilöiden jotka ovat syntyneet viisikymmentäluvun puolivälissä tai aikaisemmin. Eikö elinajanodotteen nousua pitäisi soveltaa vain niihin joiden elinajanodote on todella noussut eli henkilöihin jotka ovat syntyneet v. 1970 tai jälkeen?

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Elinajanodote on myös enemmän tai vähemmän epävarma kriteeri. Me emme tiedä muulta kuin hoistorian tilastoista mikä nykyisten lasten elinaika tulee olemaan (ilman mitään katastrofeja). Se voi olla mitä on ennestettu tai sitten aivan jotain muuta.
Siis eläkkeiden tasoa määrätään fiktiivisellä määreellä joat kaiken lisäksi on helppo manipuloida.

Martti Nurmi

Demarit seisoo rintamana Kiljusensa edessä sanomassa, ettei se käy, kertakaikkia ei käy. Paavo riisti taitetulla indeksillä työeläkerahastoista ikuisiksi ajoiksi ja Siimes vahtii tiukkana, no... ettei kaiken maailman eläkeläiset pääse käsiksi ihaniin eläkerastoihin. Miten pitkäksi aikaa se taitettu indeksi piti... ja ettei nyt mitää korkotuottajakaan saisi käyttää. Eläkeläisethän suorastaan rikastuisi.
Vasemmiston yhteisrintama on esteenä eläkeläisten kurjistumisen lopettamiselle. Vain takuueläkkeiden tarkistukset käy, koska niihin valtio ottaa velkaa.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Ota Arto huomioon, että eläkejärjestelmä on työväenliikkeen luomus joka on säädetty demokraattisesti eduskunnassa ja kolmikannassa demokraattisen sentralismin mukaan. Näin eläkeläiset voivat syyttää vain itseään omasta mielestään liian alhaisista eläkkeistä. Eläkkeet ovat säilyttäneet ostovoimansa, mutta taitettu indeksi ei seuraa lisääntyvää ostovoimaa tarkasti, jolloin tapahtuu suhteellista kurjistumista taistolaisesti ilmaistuna. Tämä on ihan oikein. Miksi lasten tulisi kasvattaa vanhempiensa elintasoa semminkin kun nämä itse maksoivat 1950-luvun rakentajille pelkän kansaneläkkeen, elinkustannusindeksiin sidotusti.

Itse asiassa työeläkkeen perustajasukupolvi sääti lain, jonka mukaan heidän lastensa tulee elättää vanhempansa näiden työajan palkkaan suhteutetulla eläkkeellä riippumatta siitä oliko eläkemaksu riittävä. Voisimmehan mekin päättää kolmikannassa, että kullekin meistä maksettakoon miljoona, kun täytämme 65 vuotta. Vähän Postin johtajien tapaan, solidaarisesti.

Klubiaskin kanteen piirrettynä eläkemaksu on noin 25 % ansioista, kun eläke on 60 % 40 vuoden työuralta ja eläkkeellä ehtii olla noin 17 vuotta eli kahdeksankymppiseksi. Indeksi-itkijät ovat maksaneet ehkä puolet tästä. Sen sijaan eläkeperusta eli palkat ovat olleet aina maksimissa ja vähän ylikin joten eihän eläkemaksuun olisi riittänytkään!

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Eläkerahastojen eläkepääoma oli vuonna 1995 36 miljardia euroa. Vuonna 2015 se oli jo 185 miljardia ja tällä hetkellä noin 200 miljardia.
Jos kerran nykyiset eläkkeet ovat liian suuria niin miksi tuo pääoma kasvaa kasvamistaan?

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Tuon voi tulkita myös siten, että ennen vuotta 1995 ei juuri kertynyt rahastoja, koska maksu oli niin alhainen. Sittemmin maksua on korotettu, jotta voidaan vastata suurten ikäluokkien eläkemenoihin, joita ei siis rahastoista muuten löydy mutta joihin oikeuttava ansio on kertynyt pääosin ennen vuotta 1995. Nykyisin rahastot purkautuisivat ilman niiden sijoitusten tuottoa. Toisin sanoen eläkkeisiin kuluu enemmään rahaa kun sitä korotettuna eläkemaksuna kerätään, mutta rahastot tuottavat erotuksen. Nykyinen korkea eläkemaksu kuluu siis kokonaan nykyisten eläkeläisten eläkkeisiin eikä riitäkään. Rahastot ovat sen sijaan pääosin nykyisten palkansaajien keräämiä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Lue komentit 26 ja 12. Rahastojen kanssa on ollut ongelmia historian valossa, mutta todellisia laskelmia tuskin saamme koskaan käyttöömme.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

No, Arto, joko ne 50 000 on täynnä?

Jari Mallat

Hieno (pakollinen) puheenvuoro Arto Luukkaselta, mutta vähän niin kuin paistoi rivien välistä, että et ole kuitenkaan ole kovin innokas tätä asiaa ajamaan sitten kun sinut valitaan eduskuntaan. Miten on Arto, lupaatko pitää asiaa esillä eduskunnassa? Yleensä käy niin, että vaalikentillä annetaan näille kysyjille kaiken kattavat lupaukset asian korjaamiseksi, mutta tämä on varmasti yksi niistä kaikkein petetyimmistä lupauksista. Asia tavallaan unohdetaan hiljaiseksi seuraavat 4 vuotta. Itse en usko mihinkään 2050 eläkepommiin ja työeläkemaksujen valtavaan kasvuun. Se on ihan eri aikaa kuin nyt, saattaa olla hyvinkin käytössä esim. robottiverot ja tekoälyverot jne. Ne on jopa pakkokin ottaa jossain vaiheessa käyttöön, jotta yhteiskunta toimisi. Silloin ei esim. syntyvyyden laskullakaan tulisi näiden "asiantuntijoiden" antamaa kauhukuvaa vastaavaa tilannetta.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Tästä samasta asiasta olen jo viime marraskuussa kirjoittanut
perusteellisemmin:
http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2640...
Uusi puheenvuoroni on juuri tarkoitettu merkiksi, että tämä on suuri
asia, jota ei missään tapauksessa saa unohtaa tai panna sivuun.
Eduskunnassa tulen takuulla pitämään asiaa esillä!

Jari Mallat

Joo, en ollut tuota aikaisempaa puheenvuoroasi lukenutkaan. No nyt näin eläkeläisenä täytyy luottaa miehen sanaan. Kiitos jo etukäteen. Sehän oli nykyisessäkin eduskunnassa SDP:n Haatainen, jonka johdolla torjuttiin tämä kansalaisaloite taitetun indeksin korjaamiseksi eli ei sallittu tuoda sitä eduskunnan käsittelyyn. Taisi olla yli 84000 nimeä, mutta sillä ei ollut mitään arvoa. Toivottavasti Kimmo Kiljunen, vaikka on SDP:n ehdokas, pitää eläkeläisten tätä asiaa myös esillä, jos tulee valituksi. Mutta jos nyt vaikka ministerin paikkaa tyrkytetään, voi perinteinen hillotolppa voittaa isoimmatkin hyvät ajatukset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset