Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sat, 21 Apr 2018 13:51:33 +0300 fi Géza Szilvay ja pysäyttävä patriotismi http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254179-geza-szilvay-ja-pysayttava-patriotismi <p>Oletteko koskaan kuunnellut kun ihminen puhuu sydämestä?</p><p>Niin, että sielu pysähtyy. Ihminen jää kuin naulittuna ja noiduttuna tutkimaan puheen sisältöä.</p><p>Sanotaan, että myöhempi ministeri <em>Yrjö Kallinen</em> piti tällaisen puheen vuonna 1918 kun häntä oltiin teloittamassa punaisena.</p><p>Sykähdyttävä es-tempore puhe pysäytti teloitusta johtaneen upseerin, tuomitut ja upseerit.</p><p>Kallisen omin sanoin: &rdquo; <em>Kun olin lopettanut, toverini itkivät, ja se teloitusryhmä itki. Ja se upseeri sanoi, että Kallinen astuu ulos rivistä..&rdquo;</em></p><p><strong>Mitä on patriotismi?</strong></p><p>Minä kuulin tällaisen puheen viime maanantaina. Esittäjänä oli meille vanhemmille sukupolville tuttu unkarilainen viuluvirtuoosi <em>Géza Szilvay</em>. Hän ei nyt &rdquo;puhunut&rdquo; viulullaan vaan ihan sillä samalla äänellä minkä suomalaiset olivat oppineet tuntemaan tv-ohjelmassa &rdquo;<em>Viuluviikarit musiikkimaassa</em>&rdquo; (viulu soi &rdquo;lintukielellä&rdquo;, &rdquo;äitikielellä&rdquo;, &rdquo;isäkielellä&rdquo; ja &rdquo;karhukielellä&rdquo; - &nbsp;Zoltán Kodályn periaatteiden mukainen värikieli-menetelmä).</p><p><em>Géza Szilvayn puhe liittyi patriotismiin &ndash; mitä se on? </em></p><p><em>Hänen mukaansa unkarilaiset eivät II maailmansodan jälkeen saaneet rakastaa ja kunnioittaa isänmaataan. Se oli kielletty sosialistisen Unkarin rikoslaissa. Nyt kun se on mahdollista niin näyttää siltä, että tulee toinen imperialistinen valta, joka pitää unkarilaisten isänmaanrakkautta pahana asiana.</em></p><p><strong>Unkarin lahja ja kukkakimppu</strong><em> </em></p><p>Puhe liittyi Unkarin suurlähetystössä pidettyyn &rdquo;<em>Suomi Finnorszag 100</em>&rdquo; nimisen kirjan julkaisutilaisuuteen. Kirja oli toinen Unkarin Suomelle antama lahja maamme 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Ensimmäinen lahja oli hieno ja futuristinen <em>Bogányi-flyygeli</em>, joka on sijoitettu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tiloihin Helsingin Musiikkitalossa. Tämä kirja oli ikään kuin kukkakimppu flyygelin päällä ja täydensi sitä.</p><p>Kirjan esitteli suurlähettiläs <em>Vince Szalay-Bobrovniczky</em>, joka on itsekin kirjoittanut siihen. Kirjassa on monenlaisia mielenkiintoisia muistelmia ja hupaisia välähdyksiä maiden historiasta ja voin tunnustaa, että se oli pakko ahmia siltä istumalta.</p><p>Kukapa ei haluaisi lukea siitä miten aikoinaan Unkarin suurlähettiläs antoi sovittuja valomerkkejä jään yli Tamminiemeen, jolloin presidentti Kekkonen tiesi hiihtää jäätä pitkin Unkarin suurlähetystöön saunomaan ja uimaan (siellä on mainio uima-allas).</p><p><strong>Yhteinen kohtalo</strong></p><p>Palaan lopuksi vielä Géza Szilvayn puheeseen ja hänen artikkeliinsa.</p><p>Hän kertoo siinä tapauksesta kun vuonna 1971 hamppari eli suomalainen köyhä pysäytti Gézan ja hänen veljensä. Suomalainen pummi täräytti ratisevalla ärrällä &rdquo;anna markka!&rdquo;.</p><p>Kun hänen veljensä ilmoitti murteellisella suomellaan, että heillä ei ollut rahaa hamppari kyseli mistä miehet ovat. Kun hän sai tietää, että he ovat Unkarista niin hamppari kaiveli taskujaan ja antoi näille kiiltävän markan.</p><p><strong>Meillä on vielä isänmaa</strong></p><p>Markkaa ei enää ole mutta hamppareita on vielä.</p><p>Onneksi on myös isänmaa &ndash; jota voi rakastaa, myötäelää sen kohtaloita ja kunnioittaa sitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oletteko koskaan kuunnellut kun ihminen puhuu sydämestä?

Niin, että sielu pysähtyy. Ihminen jää kuin naulittuna ja noiduttuna tutkimaan puheen sisältöä.

Sanotaan, että myöhempi ministeri Yrjö Kallinen piti tällaisen puheen vuonna 1918 kun häntä oltiin teloittamassa punaisena.

Sykähdyttävä es-tempore puhe pysäytti teloitusta johtaneen upseerin, tuomitut ja upseerit.

Kallisen omin sanoin: ” Kun olin lopettanut, toverini itkivät, ja se teloitusryhmä itki. Ja se upseeri sanoi, että Kallinen astuu ulos rivistä..”

Mitä on patriotismi?

Minä kuulin tällaisen puheen viime maanantaina. Esittäjänä oli meille vanhemmille sukupolville tuttu unkarilainen viuluvirtuoosi Géza Szilvay. Hän ei nyt ”puhunut” viulullaan vaan ihan sillä samalla äänellä minkä suomalaiset olivat oppineet tuntemaan tv-ohjelmassa ”Viuluviikarit musiikkimaassa” (viulu soi ”lintukielellä”, ”äitikielellä”, ”isäkielellä” ja ”karhukielellä” -  Zoltán Kodályn periaatteiden mukainen värikieli-menetelmä).

Géza Szilvayn puhe liittyi patriotismiin – mitä se on?

Hänen mukaansa unkarilaiset eivät II maailmansodan jälkeen saaneet rakastaa ja kunnioittaa isänmaataan. Se oli kielletty sosialistisen Unkarin rikoslaissa. Nyt kun se on mahdollista niin näyttää siltä, että tulee toinen imperialistinen valta, joka pitää unkarilaisten isänmaanrakkautta pahana asiana.

Unkarin lahja ja kukkakimppu

Puhe liittyi Unkarin suurlähetystössä pidettyyn ”Suomi Finnorszag 100” nimisen kirjan julkaisutilaisuuteen. Kirja oli toinen Unkarin Suomelle antama lahja maamme 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Ensimmäinen lahja oli hieno ja futuristinen Bogányi-flyygeli, joka on sijoitettu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tiloihin Helsingin Musiikkitalossa. Tämä kirja oli ikään kuin kukkakimppu flyygelin päällä ja täydensi sitä.

Kirjan esitteli suurlähettiläs Vince Szalay-Bobrovniczky, joka on itsekin kirjoittanut siihen. Kirjassa on monenlaisia mielenkiintoisia muistelmia ja hupaisia välähdyksiä maiden historiasta ja voin tunnustaa, että se oli pakko ahmia siltä istumalta.

Kukapa ei haluaisi lukea siitä miten aikoinaan Unkarin suurlähettiläs antoi sovittuja valomerkkejä jään yli Tamminiemeen, jolloin presidentti Kekkonen tiesi hiihtää jäätä pitkin Unkarin suurlähetystöön saunomaan ja uimaan (siellä on mainio uima-allas).

Yhteinen kohtalo

Palaan lopuksi vielä Géza Szilvayn puheeseen ja hänen artikkeliinsa.

Hän kertoo siinä tapauksesta kun vuonna 1971 hamppari eli suomalainen köyhä pysäytti Gézan ja hänen veljensä. Suomalainen pummi täräytti ratisevalla ärrällä ”anna markka!”.

Kun hänen veljensä ilmoitti murteellisella suomellaan, että heillä ei ollut rahaa hamppari kyseli mistä miehet ovat. Kun hän sai tietää, että he ovat Unkarista niin hamppari kaiveli taskujaan ja antoi näille kiiltävän markan.

Meillä on vielä isänmaa

Markkaa ei enää ole mutta hamppareita on vielä.

Onneksi on myös isänmaa – jota voi rakastaa, myötäelää sen kohtaloita ja kunnioittaa sitä.

]]>
15 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254179-geza-szilvay-ja-pysayttava-patriotismi#comments Patriotismi Unkari Sat, 21 Apr 2018 10:51:33 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254179-geza-szilvay-ja-pysayttava-patriotismi
Nuttu-elmerit, Tofudemokraatit vai Kehvelit? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254053-nuttu-elmerit-tofudemokraatit-vai-kehvelit <p>Harkimon ja Jungerin ilmoitus tulevasta on sähköistänyt Helsingin poliittisen elämän. Piti oikein lähteä tietolähteiden luokse kahviloihin, soittoruokaloihin ja tulihan sitä sieltä.</p><p>Tässä on miltei autenttisia &quot;vuotoja&quot; tulevasta kahden herran puolueesta.</p><p>Voitte valita parhaimman. Se, joka osuu oikeaan saa kunniaa ja mainetta.</p><p>Sosiaalidemokraattien kahvipöydästä kuului puhinaa ja hammasten kirskunaa mutta jostain puheiden välistä sain kuulla vienot sanat: &quot;TOFU-demokraatit rp.&quot; - Todella Fantsut ja Upeat Demokraatit!</p><p>Kyseessä on kokoomuslais-demarilainen ääriliike, jossa uskotaan kataismaiseen EY hyvinvointipalveluun ilman kompensaatiota kansalaisille.</p><p>Kokoomuksen jyräpöydästä tuli hiljaista suru-itkua Soten valinnanvapauden puolesta. Sitten kajahtivat sanat: &quot;Kehvelit&quot; eli Kehittyvien Velikultien Liitto rp.</p><p>Kaikkein nuorekkain - mutta myös turmeltunein riemunhuuto kuului sinisestä kulmasta. Siellä hopearahapinojen takaa kuului tyytyväinen hyrinä. Siellä uskotaan tulevan megapuolueen pelastavan heidät.</p><p>Nimeksi tulisi: &quot;Nuttu-elmerit&quot; - ainoa ideologinen asia joka yhdistää ovat nutut ts. pikkutakit.</p><p>Elämme jännityksessä)))</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harkimon ja Jungerin ilmoitus tulevasta on sähköistänyt Helsingin poliittisen elämän. Piti oikein lähteä tietolähteiden luokse kahviloihin, soittoruokaloihin ja tulihan sitä sieltä.

Tässä on miltei autenttisia "vuotoja" tulevasta kahden herran puolueesta.

Voitte valita parhaimman. Se, joka osuu oikeaan saa kunniaa ja mainetta.

Sosiaalidemokraattien kahvipöydästä kuului puhinaa ja hammasten kirskunaa mutta jostain puheiden välistä sain kuulla vienot sanat: "TOFU-demokraatit rp." - Todella Fantsut ja Upeat Demokraatit!

Kyseessä on kokoomuslais-demarilainen ääriliike, jossa uskotaan kataismaiseen EY hyvinvointipalveluun ilman kompensaatiota kansalaisille.

Kokoomuksen jyräpöydästä tuli hiljaista suru-itkua Soten valinnanvapauden puolesta. Sitten kajahtivat sanat: "Kehvelit" eli Kehittyvien Velikultien Liitto rp.

Kaikkein nuorekkain - mutta myös turmeltunein riemunhuuto kuului sinisestä kulmasta. Siellä hopearahapinojen takaa kuului tyytyväinen hyrinä. Siellä uskotaan tulevan megapuolueen pelastavan heidät.

Nimeksi tulisi: "Nuttu-elmerit" - ainoa ideologinen asia joka yhdistää ovat nutut ts. pikkutakit.

Elämme jännityksessä)))

]]>
12 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254053-nuttu-elmerit-tofudemokraatit-vai-kehvelit#comments Arvopuolueet Hjallis Harkimo Mikael Jugner Thu, 19 Apr 2018 09:22:34 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254053-nuttu-elmerit-tofudemokraatit-vai-kehvelit
Venäläistä rähähtelyä ja Suomen päättömät päättäjät http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253937-venalaista-rahahtelya-ja-suomen-paattomat-paattajat <p>Fortum-seikkailu Venäjällä alkaa lähestyä loppuaan.</p><p>Venäjän hallituksen virallisessa Rossijskaja Gazeta -lehdessä julkaistiin kirjoitus, jossa kerrottiin suomalaisesta energiaomistamisesta tulleen uhan Venäjän kansalliselle turvallisuudelle. &nbsp;Kirjoittajana on eräs herra <em>Mihail Deljagin</em>, joka sai nyt erityisen paljon ansiotonta arvonnousua kirjoittaessaan Fortumin uhasta. Sanasota yltyy ja Suomi-uhka kasvaa.</p><p>Kirjoittelu osoittaa sen, että jotkut isommat tahot ovat ilmeisesti iskeneet silmänsä Fortumin Venäjän investointeihin ja haaveilevat ehkä niiden haltuunotosta. Aika on sopiva. Länsi on nyt taas vihollinen ja Fortum haalii saksalaisen Uniperin osakkeita. Ehkäpä Fortumin isänmaallisesti ottaa omiin käsiin?</p><p><strong>Mutkikas asia &ndash; helppo ratkaisu - haltuunotto</strong></p><p>Tilanne on kuitenkin mutkikas.&nbsp; Saksalainen Uniper on yksi Nord Stream 2 &ndash;hankkeen rahoittajista ja Venäjällä itsellään on mittavat meneillään suuret energiainvestoinnit Hanhikiven tulevassa voimalassa. Venäjän päättävien tahojen on harkittava tarkkaan mitä tämä konfiskointi merkitsisi sen omille investoinneille Suomessa.</p><p>Itse herra Deljagin pistopuheisiin ei siksi kannata kiinnittää huomiota. Hän ei ole päättävässä asemassa ja ilmeisesti toimii nyt jonkinlaisena puhetorvena. Deljaginin tyyli on sopivan halveksivan arroganttia ja toimii myös jonkinlaisena kansallisena sielunhoitona lehden lukijoille. Se on hänelle tapa kunnostautua ja saada kannuksia.</p><p>Tärkeämpää on itse asia. Fortum kiinnitti aikoinaan Ural-kauppojen vuoksi Venäjällä kiinni 5 miljardia euroa, joista 2,5 miljardia oli kauppoihin sisältyneitä investointivelvoitteita. Kauppa ei ollut järkevä; kyse oli valtavan suuresta investoinnista, jonka piti maksaa itsensä takaisin pitkän ajan kuluessa. Siihen sisältyi poliittinen riski, josta ei saanut puhua.</p><p>Investointien maksumiehinä olimme me &ndash; suomalaiset sähkönkuluttajat. Vuosittain Fortum jakaa sijoittajille osinkoja 400-500 miljoonaa euroa. Nämäkin tulevat meiltä. Kohonneiden sähköverojen, sähkönsiirtomaksujen ja yleisten maksujen vuoksi voi hyvinkin todeta: elämmekö pelkästään sähkölaskua varten?</p><p>Ja nyt Fortumin menettäessä rahansa &ndash; kuka vastaa tästä valtavasta mene(s)tyksestä? Sen kuitenkin tiedän kuka maksaa tämän kaiken kohonneina sähkönhintoina.</p><p>Me.</p><p><strong>Mitäs minä sanoin!</strong></p><p>Fortumin kohtalo osoittaa, että investointi Venäjälle ei kannata ennen kuin siellä tapahtuu järjestelmävaihdos, joka pystyy turvaamaan yksityisen omaisuudensuojan. Sitä ennen tapahtuu &rdquo;sulttaanin armosta&rdquo;.</p><p>Fortumin tapauksessa ajateltiin hyväuskoisesti, että &rdquo;hyvä venäläinen&rdquo; kykenee turvaamaan investoinnin ja kun siihen liittyi niin messevä investointivelvoite, niin ei kai se veli venäläinen ole niin tyhmä, että tappaa lypsylehmän.</p><p>En voi sanoa muuta kuin: mitä minä sanoin!</p><p>Käsittelin Fortumin valtavaa investointia jo vuonna 2011 kirjoittaessani tutkimuksen: &rdquo; Kuka omistaa Venäjän?: Omistamisen ja vallan dynamiikka Venäjällä&rdquo; (WSOY). (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000126387.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000126387.html</a>; <a href="https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=134359">https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=134359</a>; <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/1992023-arto-luukkanen-varoittaa-sijoituksista-venajalle">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/1992023-arto-luukkanen-varoittaa-sijoituksista-venajalle</a>; &nbsp;<a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/8476061/tutkija-varoittaa-fortumin-venaja-sijoitus">https://keskustelu.suomi24.fi/t/8476061/tutkija-varoittaa-fortumin-venaja-sijoitus</a>; &nbsp;</p><p>Silloin kirjan sanomasta keskusteltiin mutta yleisenä ajatuksena oli se, että Venäjän on muutoksessa kohti läntistä markkinataloutta eikä voi toimia &rdquo;rumasti&rdquo;. Ja että kyllä poliittisista riskeistä selvitään kunhan ollaan lähellä EU:ta &ndash; se suojelee.&nbsp;</p><p>Fortum-onnettomuus liittynee näin joukon jatkoksi pitkään sarjaan suomalaisia talouskatastrofeja, joissa yhdistyvät päätön toiveajattelu (UMTS-kaupat Saksan ilmatilassa) ja älytön hötkyily (Talvivaara). &nbsp;&nbsp;</p> Fortum-seikkailu Venäjällä alkaa lähestyä loppuaan.

Venäjän hallituksen virallisessa Rossijskaja Gazeta -lehdessä julkaistiin kirjoitus, jossa kerrottiin suomalaisesta energiaomistamisesta tulleen uhan Venäjän kansalliselle turvallisuudelle.  Kirjoittajana on eräs herra Mihail Deljagin, joka sai nyt erityisen paljon ansiotonta arvonnousua kirjoittaessaan Fortumin uhasta. Sanasota yltyy ja Suomi-uhka kasvaa.

Kirjoittelu osoittaa sen, että jotkut isommat tahot ovat ilmeisesti iskeneet silmänsä Fortumin Venäjän investointeihin ja haaveilevat ehkä niiden haltuunotosta. Aika on sopiva. Länsi on nyt taas vihollinen ja Fortum haalii saksalaisen Uniperin osakkeita. Ehkäpä Fortumin isänmaallisesti ottaa omiin käsiin?

Mutkikas asia – helppo ratkaisu - haltuunotto

Tilanne on kuitenkin mutkikas.  Saksalainen Uniper on yksi Nord Stream 2 –hankkeen rahoittajista ja Venäjällä itsellään on mittavat meneillään suuret energiainvestoinnit Hanhikiven tulevassa voimalassa. Venäjän päättävien tahojen on harkittava tarkkaan mitä tämä konfiskointi merkitsisi sen omille investoinneille Suomessa.

Itse herra Deljagin pistopuheisiin ei siksi kannata kiinnittää huomiota. Hän ei ole päättävässä asemassa ja ilmeisesti toimii nyt jonkinlaisena puhetorvena. Deljaginin tyyli on sopivan halveksivan arroganttia ja toimii myös jonkinlaisena kansallisena sielunhoitona lehden lukijoille. Se on hänelle tapa kunnostautua ja saada kannuksia.

Tärkeämpää on itse asia. Fortum kiinnitti aikoinaan Ural-kauppojen vuoksi Venäjällä kiinni 5 miljardia euroa, joista 2,5 miljardia oli kauppoihin sisältyneitä investointivelvoitteita. Kauppa ei ollut järkevä; kyse oli valtavan suuresta investoinnista, jonka piti maksaa itsensä takaisin pitkän ajan kuluessa. Siihen sisältyi poliittinen riski, josta ei saanut puhua.

Investointien maksumiehinä olimme me – suomalaiset sähkönkuluttajat. Vuosittain Fortum jakaa sijoittajille osinkoja 400-500 miljoonaa euroa. Nämäkin tulevat meiltä. Kohonneiden sähköverojen, sähkönsiirtomaksujen ja yleisten maksujen vuoksi voi hyvinkin todeta: elämmekö pelkästään sähkölaskua varten?

Ja nyt Fortumin menettäessä rahansa – kuka vastaa tästä valtavasta mene(s)tyksestä? Sen kuitenkin tiedän kuka maksaa tämän kaiken kohonneina sähkönhintoina.

Me.

Mitäs minä sanoin!

Fortumin kohtalo osoittaa, että investointi Venäjälle ei kannata ennen kuin siellä tapahtuu järjestelmävaihdos, joka pystyy turvaamaan yksityisen omaisuudensuojan. Sitä ennen tapahtuu ”sulttaanin armosta”.

Fortumin tapauksessa ajateltiin hyväuskoisesti, että ”hyvä venäläinen” kykenee turvaamaan investoinnin ja kun siihen liittyi niin messevä investointivelvoite, niin ei kai se veli venäläinen ole niin tyhmä, että tappaa lypsylehmän.

En voi sanoa muuta kuin: mitä minä sanoin!

Käsittelin Fortumin valtavaa investointia jo vuonna 2011 kirjoittaessani tutkimuksen: ” Kuka omistaa Venäjän?: Omistamisen ja vallan dynamiikka Venäjällä” (WSOY). (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000126387.html; https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=134359; https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/1992023-arto-luukkanen-varoittaa-sijoituksista-venajalle;  https://keskustelu.suomi24.fi/t/8476061/tutkija-varoittaa-fortumin-venaja-sijoitus;  

Silloin kirjan sanomasta keskusteltiin mutta yleisenä ajatuksena oli se, että Venäjän on muutoksessa kohti läntistä markkinataloutta eikä voi toimia ”rumasti”. Ja että kyllä poliittisista riskeistä selvitään kunhan ollaan lähellä EU:ta – se suojelee. 

Fortum-onnettomuus liittynee näin joukon jatkoksi pitkään sarjaan suomalaisia talouskatastrofeja, joissa yhdistyvät päätön toiveajattelu (UMTS-kaupat Saksan ilmatilassa) ja älytön hötkyily (Talvivaara).   

]]>
53 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253937-venalaista-rahahtelya-ja-suomen-paattomat-paattajat#comments Ulkomaat Fortumin sijoitukset Venäjällä Hanhikivi Talvivaara Umts Tue, 17 Apr 2018 14:55:53 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253937-venalaista-rahahtelya-ja-suomen-paattomat-paattajat
Miten "hömelyys" tapahtuu? Kapitaatio ja profilointi http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253859-miten-homelyys-tapahtuu-kapitaatio-ja-profilointi <p><strong>Miten &rdquo;hömelyys&rdquo; tapahtuu? Kapitaatio ja profilointi. </strong></p><p>Annikka Saarikko &ndash; keskustapuolueen ministeri ja soten &rdquo;puhenainen&rdquo; totesi 12.4.2018 eduskunnan kyselytunnilla seuraavaa:</p><p>&rdquo;<em>Me emme ole luomassa järjestelmää, jossa yksityisen kansalaisen arvoa määriteltäisiin pisteyttämällä</em>&rdquo;. &nbsp;Myöhemmin hän totesi, että &rdquo; <em>kukaan kansalainen ei tule pisteytetyksi henkilökohtaisesti, vaan tiettyyn ryhmään kuuluvana</em>&rdquo;.</p><p>Ministeri Annikka Saarikon mukaan pisteytystä ei tapahdu, tai jos se tapahtuu niin se tapahtuu tiettyyn ryhmään kuuluvana.</p><p><strong>Annikka hiilivalkealla</strong></p><p>Nyt se tapahtuu &rdquo;anonyymisti&rdquo;.</p><p>Ongelmana on se, että Annikka on nyt kieltämässä juuri sitä mistä Sotessa on olennaisesti kyse.</p><p>Vielä kerran: kapitaatiomallin profilointi tapahtuu henkilökohtaisten tietojen perustella. Ilman sitä se ei toimi.</p><p>Kapitaatiomalli ei toimi ilman faktuaalisten tietojen hankkimista ja henkilöiden terveystietojen muuttujien rekisteröimistä. &nbsp;Muuten se ei ole kapitaatiomalli. Muuten se on vain shalalaa ja bumtsi-bum.</p><p>Näin ihmisestä tulee numero. Ilman lakia. Ilman suostumustamme. &nbsp;Haluttiinpa tai ei.</p><p>Nämä tiedot olisivat terveysbisnekselle äärimmäisen tärkeitä muutenkin: ketä pitää hoitaa ja ketä ei. Sitten näitä tietoja voisi myydä tahi kaupata. Profilointi tulee olemaan tämä uuden terveysbisneksen Korkea Veisu ja rahastuksen tärkein välikappale. Sote = kapitaatio.</p><p>Kuten tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio totesi haastattelussa, kansalaisten sote-pisteytyksessä on kyse yksiselitteisesti profilointijärjestelmästä. Kyseessä on &rdquo;aivan selkeä profilointijärjestelmä. Erityisesti kun siihen liittyvät nämä terveydentilaa koskevat tiedot, joita ei pitäisi käyttää ihan mihin tahansa&hellip;&rdquo;.</p><p>Näyttää siltä, että ministeri kielsi eduskunnassa Soten tylyn totuuden aivan kuten Pietari kielsi Mestarinsa hiilivalkealla.</p><p><strong>Laittomuus vai hömelyys?</strong></p><p>Ministeri Annikka Saarikon puheissa ikävintä oli se, että hän puolusti järjestelmää, jolla ei ole laillista pohjaa. Ei meillä ole vielä tällaiseen oikeuttavaa lakia.</p><p>Tietosuojavaltuutettu kiinnitti huomiota siihen, että tällä hetkellä Suomessa millään viranomaisella ei ole toimivaltaa kansalaisten profiloimiseen.</p><p>Näyttää siltä, että ministeri ei aidosti tiennyt ja että hän oli saanut vain avustajiltaan retorisia keinoja kaiken kieltämiseen. Kansalaiset olivat heränneet ja suuttuneet. Piti kieltää koko Sote. Ihan niinkuin Pietarin piti hätäpäissään kieltää Mestari.</p><p>Asiat menivät ihan hömelösti.</p><p><strong>Johtaako harhaan vai onko vain &rdquo;hömelö&rdquo;?</strong></p><p>Olen aiemminkin puhunut täällä Puheenvuorossa siitä, että ministeri ei voi johtaa harhaan eduskuntaa ja sen suurta salia. Länsimaissa siitä joutuisi eroamaan. Meillä ei.</p><p>En kuitenkaan usko, että ministeri Annikka Saarikko on valehdellut eduskunnalle. Haluan puolustaa häntä. Uskon hänen vilpittömyyteensä. Hyvä Annikka! Olet vilpitön ja hyvä ihminen!</p><p>Annikka vain puhui &rdquo;hömelösti&rdquo;. Tietämättä faktoja.</p><p>Tietämättömyys ja &rdquo;hömelyys&rdquo; ei ole politiikassa kiellettyä. Me kansalaiset vain maksamme siitä myöhemmin. Enemmän tai vähemmän.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten ”hömelyys” tapahtuu? Kapitaatio ja profilointi.

Annikka Saarikko – keskustapuolueen ministeri ja soten ”puhenainen” totesi 12.4.2018 eduskunnan kyselytunnilla seuraavaa:

Me emme ole luomassa järjestelmää, jossa yksityisen kansalaisen arvoa määriteltäisiin pisteyttämällä”.  Myöhemmin hän totesi, että ” kukaan kansalainen ei tule pisteytetyksi henkilökohtaisesti, vaan tiettyyn ryhmään kuuluvana”.

Ministeri Annikka Saarikon mukaan pisteytystä ei tapahdu, tai jos se tapahtuu niin se tapahtuu tiettyyn ryhmään kuuluvana.

Annikka hiilivalkealla

Nyt se tapahtuu ”anonyymisti”.

Ongelmana on se, että Annikka on nyt kieltämässä juuri sitä mistä Sotessa on olennaisesti kyse.

Vielä kerran: kapitaatiomallin profilointi tapahtuu henkilökohtaisten tietojen perustella. Ilman sitä se ei toimi.

Kapitaatiomalli ei toimi ilman faktuaalisten tietojen hankkimista ja henkilöiden terveystietojen muuttujien rekisteröimistä.  Muuten se ei ole kapitaatiomalli. Muuten se on vain shalalaa ja bumtsi-bum.

Näin ihmisestä tulee numero. Ilman lakia. Ilman suostumustamme.  Haluttiinpa tai ei.

Nämä tiedot olisivat terveysbisnekselle äärimmäisen tärkeitä muutenkin: ketä pitää hoitaa ja ketä ei. Sitten näitä tietoja voisi myydä tahi kaupata. Profilointi tulee olemaan tämä uuden terveysbisneksen Korkea Veisu ja rahastuksen tärkein välikappale. Sote = kapitaatio.

Kuten tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio totesi haastattelussa, kansalaisten sote-pisteytyksessä on kyse yksiselitteisesti profilointijärjestelmästä. Kyseessä on ”aivan selkeä profilointijärjestelmä. Erityisesti kun siihen liittyvät nämä terveydentilaa koskevat tiedot, joita ei pitäisi käyttää ihan mihin tahansa…”.

Näyttää siltä, että ministeri kielsi eduskunnassa Soten tylyn totuuden aivan kuten Pietari kielsi Mestarinsa hiilivalkealla.

Laittomuus vai hömelyys?

Ministeri Annikka Saarikon puheissa ikävintä oli se, että hän puolusti järjestelmää, jolla ei ole laillista pohjaa. Ei meillä ole vielä tällaiseen oikeuttavaa lakia.

Tietosuojavaltuutettu kiinnitti huomiota siihen, että tällä hetkellä Suomessa millään viranomaisella ei ole toimivaltaa kansalaisten profiloimiseen.

Näyttää siltä, että ministeri ei aidosti tiennyt ja että hän oli saanut vain avustajiltaan retorisia keinoja kaiken kieltämiseen. Kansalaiset olivat heränneet ja suuttuneet. Piti kieltää koko Sote. Ihan niinkuin Pietarin piti hätäpäissään kieltää Mestari.

Asiat menivät ihan hömelösti.

Johtaako harhaan vai onko vain ”hömelö”?

Olen aiemminkin puhunut täällä Puheenvuorossa siitä, että ministeri ei voi johtaa harhaan eduskuntaa ja sen suurta salia. Länsimaissa siitä joutuisi eroamaan. Meillä ei.

En kuitenkaan usko, että ministeri Annikka Saarikko on valehdellut eduskunnalle. Haluan puolustaa häntä. Uskon hänen vilpittömyyteensä. Hyvä Annikka! Olet vilpitön ja hyvä ihminen!

Annikka vain puhui ”hömelösti”. Tietämättä faktoja.

Tietämättömyys ja ”hömelyys” ei ole politiikassa kiellettyä. Me kansalaiset vain maksamme siitä myöhemmin. Enemmän tai vähemmän.

]]>
11 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253859-miten-homelyys-tapahtuu-kapitaatio-ja-profilointi#comments Kapitaatiokorvaus Ministerin vastuu Sote Sun, 15 Apr 2018 13:24:04 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253859-miten-homelyys-tapahtuu-kapitaatio-ja-profilointi
Hallitus pääkallonmetsästäjänä? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253640-hallitus-paakallonmetsastajana <p>Keisarillisen Venäjän aateliset omistivat maaorjia (крепостной крестьянин) aina vuoteen 1861 saakka.</p><p>Lain mukaan tilanherralla ei ollut oikeutta tappaa maaorjaa. Näistä &rdquo;sieluja&rdquo; oli oikeus ainoastaan ruoskia, myydä, ostaa, käyttää seksuaalisesti hyväksi (jota ei tietysti tehty julkisesti), menettää korttipelissä tai vaikkapa lähettää asepalvelukseen 25 vuodeksi. Maaorjia oli periaatteessa kiellettyä myydä ilman maata mutta tätä kieltoa kierrettiin helposti.</p><p>Yleisessä tietoisuudessa maaorjat olivat &rdquo;sieluja&rdquo;. Tämä ajatus kiersi oivalluksen siitä, että he olisivat ihmisiä. Nimitykset säästivät ihmisten omiatuntoja. Ja jos omatunto kolkutti, niin maaorjuus oli mahdollista todeta Jumalan säätämykseksi. Maaorjuus (corvée) Euroopassa perustui yleensäkin ajatukseen siitä, että jokaisella on paikkansa ja että Jumala oli tarkoittanut jotkut raatamaan.</p><p>Nimitykset olivat erilaisia mutta ajatus oli sama: <em>villanus, cottar, torpare, crofte, torppari, orja</em> &ndash; kaikki nämä oli pakotettu työhön ilman ihmisarvoa. Heillä oli ainoastaan työarvo ja kuten antiikin Roomassa numero ilmaisemassa identiteettiä. &nbsp;</p><p><strong>Sipilä &ndash; tuo armoton venäläinen tilanherra?</strong></p><p>Nykyinen hallituksemme aikoo venäläisen tilanherran armottomuudella ja feodaali-isännän kylmäsydämisyydellä antaa meille kaikille numeron. Kapitaatiossa ihmisten päitä lasketaan pääkallometsästäjän innokkuudella.</p><p>Sote uudistukseen liittyy ajatus rekisteristä, jossa on lukuja kansalaisten nykyisistä terveystiedoista ja tärkeistä numeroista. Hallitus haluaa tietää kuinka paljon se on valmis investoimaan ko. ihmisen tulevaisuuteen. Kyse on vakuutusmatemaattisesta taloudellisesta arviosta henkilön tulevaisuuden terveydentilan aiheuttamista kustannuksista.</p><p>Sote ei toimi ilman tätä kapitaatiota.</p><p>Oletko sydänvaivainen, onko sinulla syöpä, poltatko, käytätkö viinaa, etkö urheile, oletko vähän ylipainoinen, onko sinulla huonoja geenejä.</p><p>Toisinsanoen: mikä on sinun arvosi?</p><p>Lyhyesti: Juha Sipilän ja Petteri Orpon äärioikeistolainen hallitus laskee meidän päitämme (capita) kuin karjaa. Kylmä kalkyyli määrittelee sinun arvosi.</p><p>Ei perustuslaki - joka vanhanaikaisesti toteaa että...</p><p><a href="http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search[type]=pika&amp;search[pika]=perustuslaki#a731-1999" id="P6" title="Linkki voimaantulosäännökseen">&quot;6 &sect;</a></p><p>Yhdenvertaisuus</p><p>Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.</p><p>Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, <u>terveydentilan</u>, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella...&quot; (alleviivaus kirjoittajan).</p><p><strong>Ihmisten karjamarkkinat</strong></p><p>Ja sitten on luvut on saatu, niitä voi myydä, ostaa, vuokrata, lainata, levitellä ja perustaa varsinaiset karjamarkkinat. Sote-kapitaatio on yhtä kuin kapitulaatio markkinoiden edessä.</p><p>Sen jälkeen valtiolta tukea saavat kaverikapitalisti-yhtiöt arvioivat meitä ja rankkaavat meitä: kannattaako tuota vanhaa kurjaa enää hoitaa? Olisiko tälle syöpäsairaalle hyvä vain syöttää kipulääkkeitä? Ovatko nämä lapset vain lisääntyjiä ja luusereita?</p><p>Tässä kohtaa haluaisin kysyä: oletteko te arvoisat hallitusherrat halukkaita arvioimaan omia henkilökohtaisia lukujanne? Paljonko olette saaneet yhteiskunnalta ja paljonko antaneet?</p><p><strong>Kansanedustajien piiskaus käynnissä</strong></p><p>Sote-uudistuksen armottomat piirteet paljastuvat vähitellen ennen äänestystä.</p><p>Nyt on kiire ja siksi kepun ja kokoomuksen johtoklikit piiskaavat joukkojaan tottelevaisuuteen.</p><p>Kepu tietää, että se taistelee nyt tulevaisuudestaan. Tämä on sen &quot;viimeinen taisto&quot; ja siksi maalaisemäntä- terheät kepu-naiset saarnaavat korkealla äänellä televisiossa.</p><p>Silmät palavat ja ääni vapisee. Nyt mennään eteenpäin! Hallituksen etenee &rdquo;pääkallonmetsästäjä&rdquo; politiikan tiellä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keisarillisen Venäjän aateliset omistivat maaorjia (крепостной крестьянин) aina vuoteen 1861 saakka.

Lain mukaan tilanherralla ei ollut oikeutta tappaa maaorjaa. Näistä ”sieluja” oli oikeus ainoastaan ruoskia, myydä, ostaa, käyttää seksuaalisesti hyväksi (jota ei tietysti tehty julkisesti), menettää korttipelissä tai vaikkapa lähettää asepalvelukseen 25 vuodeksi. Maaorjia oli periaatteessa kiellettyä myydä ilman maata mutta tätä kieltoa kierrettiin helposti.

Yleisessä tietoisuudessa maaorjat olivat ”sieluja”. Tämä ajatus kiersi oivalluksen siitä, että he olisivat ihmisiä. Nimitykset säästivät ihmisten omiatuntoja. Ja jos omatunto kolkutti, niin maaorjuus oli mahdollista todeta Jumalan säätämykseksi. Maaorjuus (corvée) Euroopassa perustui yleensäkin ajatukseen siitä, että jokaisella on paikkansa ja että Jumala oli tarkoittanut jotkut raatamaan.

Nimitykset olivat erilaisia mutta ajatus oli sama: villanus, cottar, torpare, crofte, torppari, orja – kaikki nämä oli pakotettu työhön ilman ihmisarvoa. Heillä oli ainoastaan työarvo ja kuten antiikin Roomassa numero ilmaisemassa identiteettiä.  

Sipilä – tuo armoton venäläinen tilanherra?

Nykyinen hallituksemme aikoo venäläisen tilanherran armottomuudella ja feodaali-isännän kylmäsydämisyydellä antaa meille kaikille numeron. Kapitaatiossa ihmisten päitä lasketaan pääkallometsästäjän innokkuudella.

Sote uudistukseen liittyy ajatus rekisteristä, jossa on lukuja kansalaisten nykyisistä terveystiedoista ja tärkeistä numeroista. Hallitus haluaa tietää kuinka paljon se on valmis investoimaan ko. ihmisen tulevaisuuteen. Kyse on vakuutusmatemaattisesta taloudellisesta arviosta henkilön tulevaisuuden terveydentilan aiheuttamista kustannuksista.

Sote ei toimi ilman tätä kapitaatiota.

Oletko sydänvaivainen, onko sinulla syöpä, poltatko, käytätkö viinaa, etkö urheile, oletko vähän ylipainoinen, onko sinulla huonoja geenejä.

Toisinsanoen: mikä on sinun arvosi?

Lyhyesti: Juha Sipilän ja Petteri Orpon äärioikeistolainen hallitus laskee meidän päitämme (capita) kuin karjaa. Kylmä kalkyyli määrittelee sinun arvosi.

Ei perustuslaki - joka vanhanaikaisesti toteaa että...

"6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella..." (alleviivaus kirjoittajan).

Ihmisten karjamarkkinat

Ja sitten on luvut on saatu, niitä voi myydä, ostaa, vuokrata, lainata, levitellä ja perustaa varsinaiset karjamarkkinat. Sote-kapitaatio on yhtä kuin kapitulaatio markkinoiden edessä.

Sen jälkeen valtiolta tukea saavat kaverikapitalisti-yhtiöt arvioivat meitä ja rankkaavat meitä: kannattaako tuota vanhaa kurjaa enää hoitaa? Olisiko tälle syöpäsairaalle hyvä vain syöttää kipulääkkeitä? Ovatko nämä lapset vain lisääntyjiä ja luusereita?

Tässä kohtaa haluaisin kysyä: oletteko te arvoisat hallitusherrat halukkaita arvioimaan omia henkilökohtaisia lukujanne? Paljonko olette saaneet yhteiskunnalta ja paljonko antaneet?

Kansanedustajien piiskaus käynnissä

Sote-uudistuksen armottomat piirteet paljastuvat vähitellen ennen äänestystä.

Nyt on kiire ja siksi kepun ja kokoomuksen johtoklikit piiskaavat joukkojaan tottelevaisuuteen.

Kepu tietää, että se taistelee nyt tulevaisuudestaan. Tämä on sen "viimeinen taisto" ja siksi maalaisemäntä- terheät kepu-naiset saarnaavat korkealla äänellä televisiossa.

Silmät palavat ja ääni vapisee. Nyt mennään eteenpäin! Hallituksen etenee ”pääkallonmetsästäjä” politiikan tiellä.

]]>
14 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253640-hallitus-paakallonmetsastajana#comments hallitus Kapitaatio Kunta ja sote-uudistus Wed, 11 Apr 2018 06:30:24 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253640-hallitus-paakallonmetsastajana
Länsimetro ja hallitus "pääkallonmetsastäjänä" http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253627-lansimetro-ja-hallitus-paakallonmetsastajana <p><strong>Länsimetron kyydissä &ndash; Liisa Ihmemaa kalpenee</strong></p><p>Arkipäivä voi olla surrealistista. Todellisuus voi olla päälaellaan. Koin sen tässä yhtenä päivänä kun sain kutsun erään lähetystön tilaisuuteen.</p><p>Kaikki alkoi siitä kun minä katsoin netistä matkareitin ja järjestelyt. Teoriassa ne olivat hyvät. Varasin kaksi tuntia matkaan ja läksin metrolla kohti länttä.</p><p>Surrealismi alkoi siitä kun asemalaiturilla ilmoitettiin, että kuljettajia on nyt vähän ja joudumme odottamaan pitkään seuraavaa metroa.</p><p><strong>Ihmeellinen länsimetro</strong></p><p>Aikaa meni hulppeasti, mutta olin varma, että kun pääsisin metron kyytiin, niin matka alkaisi. Niin, että tukka hulmuaisi. Ei se kuitenkaan mennyt niin.</p><p>Matka kesti. Ihmisiä meni ja tuli mutta Koivusaaressa ei ilmeisesti vielä asu ketään joten se oli kuin Tarkovskin &rdquo;<em>Stalker</em>&rdquo; elokuvan fasadi.</p><p>Lopuksi useiden pysähdyksien jälkeen pääsin vihdoin &ndash; hyvin myöhässä asemalleni. Siirtyminen asemalla on eksistentiaalinen kokemus. Arkkitehtuuri on mallia &rdquo;brutal&rdquo;: betonia, terästä ja kiveä. Rullaportaiden tenho jatkui ja jatkui. Sitä sitten riittikin kovasti kunnes pääsin ylös.</p><p>Tässä vaiheessa oli tarkoitus ottaa bussi, joka vie perille. Sen piti viedä määränpäähän noin 14 minuutissa. Valitettavasti bussia ei tullut. Ei vaikka odotin puoli tuntia. Sen jälkeen menin kysymään neuvoa ja huomasin, että se bussi, joka tuli meni väärään suuntaan.</p><p>Noin tunnin odotuksen jälkeen huomasin, että oli parempi mennä taksilla. Tämä veikin minut määränpäähän noin 14 minuutissa.</p><p><strong>Mitä tästä opimme?</strong></p><p>Ensiksi, Länsimetro on kallis ja taiteellinen konstruktio, joka ei vie sittenkään perille eikä oikein palvele. Toiseksi, se maksoi kaksinkertaisesti sen mitä piti ja että se ei tullut valmiiksi silloin kuin piti. Nyt kun kaivelen poliittista muistia, niin olihan se niin, että PS vastusti tätä ihmemaata. Aina ja ainoana johdonmukaisesti. Ja sen mahdollistunut lisätuki tuli viime hallitukselta.</p><p>Nimenomaan puolueelta nimeltä SDP. Espoossa siitä tuli kokoomuksen projekti sen jälkeen, kun kaupungin oma kokoomusryhmä alistui ulkoiseen painostukseen.</p><p>Runollisesti voi todeta, että länsimetro on KOK-Demari yhteistyön tympeä hedelmä ja suomalaisen arkkitehtuurin huonosti kohtelema poikapuoli.</p><p>Pitäisikö ne bussit tuoda takaisin? Kahden tunnin sijasta pääsisi puolessa tunnissa?</p><p>**</p><p>ps. Tilanne Syyriassa on nyt todella vaarallinen. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Välimerellä Naton laivastot ovat iskuvalmiita. Venäjä näyttää siihen mobilisoivan monessa paikassa ja valmistautuu.</p><p>pps. Sote tuo jokaiselle meidän &quot;päällemme&quot; hinnan &ndash; kapitaatio))). Sehän viittaa päähän (caput - capita). Sote on tällä tavalla kansalaisten kaput ja sitten hallitus laskee meidän &rdquo;päidemme hinnan&rdquo;. Hallitus ajattelee meistä vähän kuin pääkallonmetsästäjä saaliistaan. Ajatus toi hyvän mielen. Samoin kuin hallituksen kahden ja &rdquo;puolen&rdquo; edustajan tiedotustilaisuus. Reipasta oli niin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Länsimetron kyydissä – Liisa Ihmemaa kalpenee

Arkipäivä voi olla surrealistista. Todellisuus voi olla päälaellaan. Koin sen tässä yhtenä päivänä kun sain kutsun erään lähetystön tilaisuuteen.

Kaikki alkoi siitä kun minä katsoin netistä matkareitin ja järjestelyt. Teoriassa ne olivat hyvät. Varasin kaksi tuntia matkaan ja läksin metrolla kohti länttä.

Surrealismi alkoi siitä kun asemalaiturilla ilmoitettiin, että kuljettajia on nyt vähän ja joudumme odottamaan pitkään seuraavaa metroa.

Ihmeellinen länsimetro

Aikaa meni hulppeasti, mutta olin varma, että kun pääsisin metron kyytiin, niin matka alkaisi. Niin, että tukka hulmuaisi. Ei se kuitenkaan mennyt niin.

Matka kesti. Ihmisiä meni ja tuli mutta Koivusaaressa ei ilmeisesti vielä asu ketään joten se oli kuin Tarkovskin ”Stalker” elokuvan fasadi.

Lopuksi useiden pysähdyksien jälkeen pääsin vihdoin – hyvin myöhässä asemalleni. Siirtyminen asemalla on eksistentiaalinen kokemus. Arkkitehtuuri on mallia ”brutal”: betonia, terästä ja kiveä. Rullaportaiden tenho jatkui ja jatkui. Sitä sitten riittikin kovasti kunnes pääsin ylös.

Tässä vaiheessa oli tarkoitus ottaa bussi, joka vie perille. Sen piti viedä määränpäähän noin 14 minuutissa. Valitettavasti bussia ei tullut. Ei vaikka odotin puoli tuntia. Sen jälkeen menin kysymään neuvoa ja huomasin, että se bussi, joka tuli meni väärään suuntaan.

Noin tunnin odotuksen jälkeen huomasin, että oli parempi mennä taksilla. Tämä veikin minut määränpäähän noin 14 minuutissa.

Mitä tästä opimme?

Ensiksi, Länsimetro on kallis ja taiteellinen konstruktio, joka ei vie sittenkään perille eikä oikein palvele. Toiseksi, se maksoi kaksinkertaisesti sen mitä piti ja että se ei tullut valmiiksi silloin kuin piti. Nyt kun kaivelen poliittista muistia, niin olihan se niin, että PS vastusti tätä ihmemaata. Aina ja ainoana johdonmukaisesti. Ja sen mahdollistunut lisätuki tuli viime hallitukselta.

Nimenomaan puolueelta nimeltä SDP. Espoossa siitä tuli kokoomuksen projekti sen jälkeen, kun kaupungin oma kokoomusryhmä alistui ulkoiseen painostukseen.

Runollisesti voi todeta, että länsimetro on KOK-Demari yhteistyön tympeä hedelmä ja suomalaisen arkkitehtuurin huonosti kohtelema poikapuoli.

Pitäisikö ne bussit tuoda takaisin? Kahden tunnin sijasta pääsisi puolessa tunnissa?

**

ps. Tilanne Syyriassa on nyt todella vaarallinen. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Välimerellä Naton laivastot ovat iskuvalmiita. Venäjä näyttää siihen mobilisoivan monessa paikassa ja valmistautuu.

pps. Sote tuo jokaiselle meidän "päällemme" hinnan – kapitaatio))). Sehän viittaa päähän (caput - capita). Sote on tällä tavalla kansalaisten kaput ja sitten hallitus laskee meidän ”päidemme hinnan”. Hallitus ajattelee meistä vähän kuin pääkallonmetsästäjä saaliistaan. Ajatus toi hyvän mielen. Samoin kuin hallituksen kahden ja ”puolen” edustajan tiedotustilaisuus. Reipasta oli niin.

]]>
12 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253627-lansimetro-ja-hallitus-paakallonmetsastajana#comments Kapitaatio Länsimetro Sote Tue, 10 Apr 2018 18:45:47 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253627-lansimetro-ja-hallitus-paakallonmetsastajana
Unkarin "väärät" vaalitulokset http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253498-unkarin-vaarat-vaalitulokset <p>Tänään sunnuntaina &ndash; 8 pnä huhtikuuta - pidetään Unkarissa parlamenttivaalit.</p><p>Ennakkokyselyiden mukaan tulevien vaalien ylivoimainen voittaja on <em>Viktor Orb</em><em>ánin</em>&rdquo; Fidesz&rdquo; puolue. Orbán on &rdquo;Fidesz&rdquo; puolueen puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri. Fidesz tarkoittaa suomeksi sanaa: &rdquo;Uskomme&rdquo; ja sen toinen nimi on Unkarin kansalaisliitto.</p><p><strong>Suuren enemmistön ongelma</strong></p><p>Viktor Orbán nousi valtaan vuonna saatuaan vuoden 2010 vaaleissa murskavoiton 52 prosentin äänisaaliilla yhteislistalla pienen Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen kanssa. Vuoden 2014 vaaleissa sen äänimäärä laski hieman 45 prosenttiin äänistä mutta silti se sai 2/3 parlamenttipaikoista.</p><p>Fideszin ja koalitiohallitus kärsi skandaaleista ja poliittisesta vastatuulesta vuoden 2014 vaalien jälkeen mutta vuoden 2015 migraatiokriisi käänsi tilanteen.</p><p>Hallituksen asema lujittui taas karhunvahvaksi kun pääministeri Viktor Orbán ilmoitti, että se rakentaa etelärajalleen 4 metrisen aidan. Orbán myös arvosteli kärkevästi EU:ta ja erityisesti Saksaa siitä, että ne eivät kyenneet estämään ihmistulvaa mailleen eivätkä noudattaneet omia lakeja ja asetuksiaan.</p><p><strong>Kansalaiset pitivät päätöstä oikeana</strong></p><p>Aita osoittautui onnistuneeksi Orbánin kannalta. Tulijoiden tulva Unkariin loppui ja turvapaikanhakijat kääntyivät ensin käyttämään Slovenian reittiä, joka sekin myöhemmin tukittiin. Hallituksen suosio nousi välittömästi tämän politiikan jälkeen. Kun kesäkuussa 2015 Fidesz in suosio oli 41% tienoilla, niin esimerkiksi vuoden 2017 joulukuussa sen kannatus oli jo 57%&nbsp; korkeuksissa. Vuoden 2015 kesän jälkeen Fidesz kannatus on ollut yleensä noin 50% tienoilla. &nbsp;</p><p>Tämän päivän vaaleissa Orbán näyttää tulevissa vaaleissa saavan uuden &rdquo;superenemmistön&rdquo; parlamenttiin. Viimeisten kyselyiden mukaan Fidesz voisi tällä tavalla muodostaa oman hallituksensa jopa ilman liittolaisiaan kristillisdemokraatteja. Superenemmistö antaisi sille mahdollisuuden yksinään muokata perustuslakia samalla kun se voisi turvautua hyvinkin radikaalisiin otteisiin esimerkiksi talouspolitiikassa.</p><p><strong>Heikot haastajat</strong></p><p>Orbánin poliittiset vastustajat ovat arvostelleet häntä vallanhimosta ja siitä, että hän aikoo enemmistönsä turvin hiljentää opposition ja demokraattiset instituutiot, peukaloida perustuslakia ja turvautua ns. enemmistön mielivaltaan.</p><p>Ehkä tärkein haastajista on Unkarin sosialistipuolueen pääministeriehdokas <em>Gergely Karácsony</em>, &nbsp;joka edustaa vuonna 2010 valtansa menettänyttä vasemmistoa, entistä Neuvosto-Unkarin kommunistista puoluetta. Tämän puolueen alamäki alkoi globaalin laman myötä vuonna 2008. Vuonna 2010 se sai vain 19% äänistä ja siitä tuli pääoppositiopuolue.</p><p>Vasemmisto hajosi tämän jälkeen edelleen eikä Gergely Karácsony saanut taakseen tarpeeksi väkeä omalle uudistavalle linjalleen. Tärkein sosialisteista eronnut ryhmä on entisen pääministeri <em>Ferenc Gyurcsányn</em> vuonna 2011 perustama ja sittemmin johtama Demokraattinen koalitio.</p><p><strong>Yksityistäjät eivät saaneet kannatusta</strong></p><p>Vuoden 2010 vaaleissa kansalaiset saivat tarpeekseen Gyurcsányn massiivisista yksityistämisistä ulkomaisten sijoittajien hyväksi sekä kohonneesta työttömyydestä. Sosialistit ottivat käyttöön mm. yliopistojen lukukausimaksut ja terveyskeskusmaksut, jolloin opposition Fidesz keräsi allekirjoitukset kansanäänestyksen järjestämisestä niiden kumoamiseksi ja sai näin kannatusta. Fideszin julistus, että kommunismi ja riistokapitalismi ovat sama systeemi eri vaatteissa, upposi kansaan.</p><p>Näiden vanhojen poliitikkojen rinnalle on noussut vaihtoehtopuolue: <em>Lehet Más a Politika</em> &ndash; Politiikka voi olla erilaista, jonka pääministeriehdokas <em>Bernadett Szél</em>, joka on toiminut ihmisoikeuksien puolustajana ja ollut aktiivi politiikassa tätä ennen talousliberaalin Humanistisen puolueen jäsenenä. Talouslibe</p><p>Toinen mielenkiintoinen hahmo on <em>András Fekete-Győr</em> lakimies ja Momentum- puolueen johtaja, joka vastustaa olympiahanketta Budapestissa 2024. Nämä haastajat saavat kyselyiden mukaan alle 10% äänistä.</p><p><strong>Jobbikin rietas metamorfoosi</strong></p><p>Tulevien vaalien suurin yllätysmomentti on äärioikeiston Jobbik-puolueen johtajan <em>G</em><em>ábor Vonan</em> kohtalo. Tämä hyvin räyhäkkään nationalistisen kannan omaksuneen poliitikon on kerrottu nyt siirtyneen keskustaan ja jopa lähelle liberaaleja.</p><p>Ennen vuoden 2014 vaaleja Vona halusi rakentaa puolueestaan &rdquo;aikuisemman&rdquo; ja puhunut siitä miten puolue on nyt kasvanut aikuiseksi. &nbsp;Samalla hän on halunnut luoda yhteisen oppositioliiton sosialistien ja markkinaliberaalien kanssa. Erikoista kyllä on länsi-Euroopassa Jobbik herättänyt hyvin vähän tuomitsevia lausuntoja, kun taas perusporvarilliselle Fidesz puolueelle on koetettu sovittaa äärioikeistolaista viittaa.</p><p>Halutessaan päästä lähemmäksi keskustaa ja saadakseen hyväksyntää Vona on hylännyt vaatimuksen erosta Euroopan Unionista. Vonan metamorfoosi äärioikealta lähelle keskustaa on tietenkin vienyt häneltä uskottavuutta äänestäjien keskuudessa, mutta lieneeselvää, että Jobbik kuitenkin tulee saamaan noin 10 % osuuden äänistä. Tuleeko sosialistis-liberaalis-oikeistolainen liitto vakiintumaan on sen sijaan epäselvää.</p><p><strong>Miksi Fidesz menestyy?</strong></p><p>Tulevien vaalien tärkein kysymys liittyy Orbanin tarjoamaan stabiliteettiin ja taloudelliseen menestykseen. Valitsijat miettivät epäilemättä seuraavia kysymyksiä: miten hallitsevan puolueen taloudellinen menestys - ns. &rdquo;Orbanomics&rdquo; on toiminut?&nbsp; Hän on uudistanut ja muovannut Unkarin poliittista järjestelmää ja maan instituutioita mutta se ei ole haitannut äänestäjiä, jotka arvostavat talouden saavutuksia ja politiikan ennustettavuutta.</p><p>Maan bruttokansantuote on kasvanut ja sen kansainvälinen luottoluokitus on parantunut. Samoin budjettialijäämä on puolittunut. Palkat ovat nousseet noin 10 % ja työttömyys on laskenut. Jännittävintä oli se, että Orbánin ennustus osoittautui aivan oikeaksi: mittavat väliaikaiset erikoisverot suuryrityksille eivät johtaneet niiden muuttoon pois Unkarista. Puolitetutkin suurvoitot ovat voittoja, joita ei jätetä käyttämättä vaan ainoastaan maristaan niistä.</p><p>Vastustajien mukaan tämä on taas näköharhaa ja saavutukset näennäisiä. He ovat myös syyttäneet hallitsevaan puoluetta ja pääministerin lähipiiriä korruptiosta. Myös työttömyyden lasku on arvostelijoiden mukaan näköharhaa sillä unkarilaisia on lähtenyt töihin muihin maihin noin 350&nbsp;000. Toisaalta tämä on prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin useimmissa muissa Itä-Euroopan tai Baltian maissa.</p><p>Oppositio on myös syytellyt Orbania Putinin Venäjän kaltaisista hyökkäyksistä riippumattomia kansalaisjärjestöjä vastaan.</p><p><strong>Väärin voitettu?</strong></p><p>Tilastot eivät kuitenkaan valehtele.</p><p>Unkarista on tullut eurooppalaisessa mittakaavassa houkutteleva sijoituskohde. Siellä on halpaa energiaa, koulutettua työväkeä, toimiva infrastruktuuri ja edullinen verotus. &nbsp;Samalla minimipalkkalait ovat tiukat. Juuri Unkarissa on myös toteutettu eurooppalaisen vasemmiston tyhjäksi jäänyt hanke keinottelua rajoittavasta Tobias-verosta. Orbanin hallinto on myös vedonnut varmuudellaan sijoittajiin, jotka ovat huolestuneet alueen politiikasta. &nbsp;</p><p>Äänestäjien suuri joukko on myös viehättynyt Orbanin kansallisesta linjasta. Hänen vastustajiensa mukaan hän käyttää häpeilemättä iskulausetta &rdquo;Orban vai Turban&rdquo; &ndash; Orban vai Turbaani ts. pääministeri vai Islam. Unkarin historian tuntien tämä tulee olemaan tehokas iskulause.</p><p>Suhteessaan Euroopan Unioniin Orban on korostanut koko ajan kansallista itsemääräämisoikeutta ja Unkarin suvereenisuutta. Unkari aikoo EU:n lainsäädäntöä tarkasti noudattaen käyttää edelleen omaa pelivaraansa suhteessa Brysselin määräyksiin turvapaikan hakijoista.</p><p>Eräänä merkkinä politiikkansa menestyksestä Orban on myös tuonut esille demografiakehityksen Unkarissa &ndash; syntyvyys on lähtenyt kasvuun. Toisin kuin Länsi-Euroopassa.</p><p><strong>Miksi Orban on niin suosittu?</strong></p><p>Se johtuu siitä, että hän toteuttaa äänestäjille mieluisaa politiikkaa. Noin 85% väestöstä vastustaa EU:n ehdottamaa kiintiöpakolaisjärjestelmää. Samoin 67% väestöstä kannattaa kyselyjen mukaan hallituksen ajamaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. EU ei voi myöskään kiristää Unkaria sillä sen läheiset naapurit Saksaa lukuunottamatta ovat sen kannalla näissä asioissa. Ehkä tärkeintä on kuitenkin, että unkarilaiset eivät usko ulkoa työnnettyjen talousjärjestelmien autuaaksitekevyyteen vaan hyväksyvät vain ihmiskasvoisen kapitalismin.</p><p><strong>EU:n pahis ja EU hyvän median hirvitys</strong></p><p>Euroopan Unionin saksalais-ranskalaiselle johtokaksikolle Keskinen Eurooppa on murheenkryyni! Nämä ns. &rdquo;<em>Visegrad-maat&rdquo;</em> eli Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari ovat EU:n sisäisessä äänimäärissä yhtä painavat kuin Ranska ja haluavat tietysti maksimoida oman vaikutuksensa. Taloudellisen yhteistyön lisäksi ne ovat ryhmittyneet EU:n sisäisissä kiistoissa lähelle toisiaan ja tässä maahanmuuttoasiassa niillä on varsin samanlaiset mielipiteet.</p><p>Oppositio näyttää vaaleissa olevan toivottomassa tilanteessa. Se pelkää sitä, että Orbanin puolue kostaa sille vaalien jälkeen ja käy sen kimppuun parlamenttienemmistönsä turvin. Oppositio näyttää hyvin hajanaiselta ja sen uskottavuus on rapistunut kun se ei ole kuitenkaan kyennyt aidosti yhdistymään eikä edes tekemään yhteisiä kannanottoja. &nbsp;</p><p><strong>Soros &ndash; hallituksen kauhu?</strong></p><p>Hallitseva puolue onkin kääntänyt katseensa sitä vastustavaan ulkomaalaiseen tahoon: unkarilaisperäiseen <em>George Sorosiin.</em> Mielenkiintoista kyllä Sorosin omaa säätiö rahoitti aikoinaan Orbanin yliopisto-opinnot Oxfordissa. Tämä miljardööri on pyrkinyt omalla tuellaan auttamaan oppositiota ja antanut sille moraalista ja mediatukea &nbsp;niin Unkarissa kuin sen ulkopuolellakin.</p><p>Orbanille Soros on punainen vaate, peräti epäilyttävä hahmo, joka pyrkii vallanvaihtoon ja muodostaa ns. &rdquo;ulkoisen poliittisen uhan&rdquo;.&nbsp; Orban onkin maalaillut Sorosista diaboolista hahmoa, joka aikoo muuttaa Euroopan kasvoja ja potkia sen &rdquo;ovet hajalle&rdquo;, repiä aidan ja tuhota Unkarin. Orban on syytellyt miltei kaikesta; hänen mukaansa Soros on vastuussa slovakialaisen lehtimiehen Jan Kuciak&rsquo;n murhasta. Hallituksen &rdquo;Stop Soros&rdquo; kampanja on ollut näkyvästi esillä ennen vaaleja. Rikas miljardööri on tietysti myös hyvä populismin maali. Se onko Soros todellinen uhka vai ainoastaan poliittisesti sopiva maalitaulu on tietysti asia josta voidaan keskustella.</p><p><strong>Tolokun politiikkaa?</strong></p><p>Tavalliselle unkarilaiselle Orban haluaa olla vaihtoehto, joka tarjoaa taloudellista turvaa ja puolustaa sen kansallisia etuja EU:ssa. Toisaalta, Orban vakuuttaa, että hän on kuitenkin Eurooppa-myönteinen ja vain vastustaa Brysselin ja&nbsp; ennen kaikkea Berliinin ylivaltaa. Monille kansallisille puolueille Orban onkin tavoittelemisen arvoinen esimerkki ja kertoo myös siitä, että on mahdollista päästä valtaan &ndash; yli 50 % kannatuksella. Mikäli toteuttaa kansan enemmistön haluamaa politiikkaa.</p><p>Meillä media on äärimmäisen hapan Fideszin tulevalle vaalivoitolle. Kansan suosio on saatu väärin, vaalijärjestelmää on rukattu, YK on arvostellut ja kaikki on ollut vähän huonolla tolalla kun väärä &rdquo;tolokun&rdquo; puolue voittaa (<a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005632929.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005632929.html</a>, <a href="https://www.verkkouutiset.fi/unkarin-vaaleissa-asetelmana-viktor-orban-vastaan-muut/">https://www.verkkouutiset.fi/unkarin-vaaleissa-asetelmana-viktor-orban-vastaan-muut/</a>, <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201804082200863138_ul.shtml">http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201804082200863138_ul.shtml</a>).</p><p>Euroopan Unionin liittovaltiolinjalle Orban on kiusallinen ja vahingollinen esimerkki. Hän on liian vahva eikä häntä saa horjutetuksi Unkarin sisällä mediakampanjoilla. Orban sanoo kyllä: &rdquo;Isänmaitten Euroopalle&rdquo; ja se on myrkkyä EU:lle.</p><p>Iso kysymys on: luotammeko demokratiaan ja Unkarin kansaan, että se osaa tehdä itselleen oikean valinnan vain haluammeko mestaroida sitä. Ja lopuksi: mikä on demokratiassa kansalaisten enemmistön merkitys? Onko niin, että enemmistö tarvitsee tuekseen vielä jonkinlaisen henkisen siunauksen joiltain tahoilta? Vai riittävätkö kansalaisten vaaliliput? Pitääkö vaalituloksen olla jotenkin ylempien tahojen hyväksymä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään sunnuntaina – 8 pnä huhtikuuta - pidetään Unkarissa parlamenttivaalit.

Ennakkokyselyiden mukaan tulevien vaalien ylivoimainen voittaja on Viktor Orbánin” Fidesz” puolue. Orbán on ”Fidesz” puolueen puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri. Fidesz tarkoittaa suomeksi sanaa: ”Uskomme” ja sen toinen nimi on Unkarin kansalaisliitto.

Suuren enemmistön ongelma

Viktor Orbán nousi valtaan vuonna saatuaan vuoden 2010 vaaleissa murskavoiton 52 prosentin äänisaaliilla yhteislistalla pienen Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen kanssa. Vuoden 2014 vaaleissa sen äänimäärä laski hieman 45 prosenttiin äänistä mutta silti se sai 2/3 parlamenttipaikoista.

Fideszin ja koalitiohallitus kärsi skandaaleista ja poliittisesta vastatuulesta vuoden 2014 vaalien jälkeen mutta vuoden 2015 migraatiokriisi käänsi tilanteen.

Hallituksen asema lujittui taas karhunvahvaksi kun pääministeri Viktor Orbán ilmoitti, että se rakentaa etelärajalleen 4 metrisen aidan. Orbán myös arvosteli kärkevästi EU:ta ja erityisesti Saksaa siitä, että ne eivät kyenneet estämään ihmistulvaa mailleen eivätkä noudattaneet omia lakeja ja asetuksiaan.

Kansalaiset pitivät päätöstä oikeana

Aita osoittautui onnistuneeksi Orbánin kannalta. Tulijoiden tulva Unkariin loppui ja turvapaikanhakijat kääntyivät ensin käyttämään Slovenian reittiä, joka sekin myöhemmin tukittiin. Hallituksen suosio nousi välittömästi tämän politiikan jälkeen. Kun kesäkuussa 2015 Fidesz in suosio oli 41% tienoilla, niin esimerkiksi vuoden 2017 joulukuussa sen kannatus oli jo 57%  korkeuksissa. Vuoden 2015 kesän jälkeen Fidesz kannatus on ollut yleensä noin 50% tienoilla.  

Tämän päivän vaaleissa Orbán näyttää tulevissa vaaleissa saavan uuden ”superenemmistön” parlamenttiin. Viimeisten kyselyiden mukaan Fidesz voisi tällä tavalla muodostaa oman hallituksensa jopa ilman liittolaisiaan kristillisdemokraatteja. Superenemmistö antaisi sille mahdollisuuden yksinään muokata perustuslakia samalla kun se voisi turvautua hyvinkin radikaalisiin otteisiin esimerkiksi talouspolitiikassa.

Heikot haastajat

Orbánin poliittiset vastustajat ovat arvostelleet häntä vallanhimosta ja siitä, että hän aikoo enemmistönsä turvin hiljentää opposition ja demokraattiset instituutiot, peukaloida perustuslakia ja turvautua ns. enemmistön mielivaltaan.

Ehkä tärkein haastajista on Unkarin sosialistipuolueen pääministeriehdokas Gergely Karácsony,  joka edustaa vuonna 2010 valtansa menettänyttä vasemmistoa, entistä Neuvosto-Unkarin kommunistista puoluetta. Tämän puolueen alamäki alkoi globaalin laman myötä vuonna 2008. Vuonna 2010 se sai vain 19% äänistä ja siitä tuli pääoppositiopuolue.

Vasemmisto hajosi tämän jälkeen edelleen eikä Gergely Karácsony saanut taakseen tarpeeksi väkeä omalle uudistavalle linjalleen. Tärkein sosialisteista eronnut ryhmä on entisen pääministeri Ferenc Gyurcsányn vuonna 2011 perustama ja sittemmin johtama Demokraattinen koalitio.

Yksityistäjät eivät saaneet kannatusta

Vuoden 2010 vaaleissa kansalaiset saivat tarpeekseen Gyurcsányn massiivisista yksityistämisistä ulkomaisten sijoittajien hyväksi sekä kohonneesta työttömyydestä. Sosialistit ottivat käyttöön mm. yliopistojen lukukausimaksut ja terveyskeskusmaksut, jolloin opposition Fidesz keräsi allekirjoitukset kansanäänestyksen järjestämisestä niiden kumoamiseksi ja sai näin kannatusta. Fideszin julistus, että kommunismi ja riistokapitalismi ovat sama systeemi eri vaatteissa, upposi kansaan.

Näiden vanhojen poliitikkojen rinnalle on noussut vaihtoehtopuolue: Lehet Más a Politika – Politiikka voi olla erilaista, jonka pääministeriehdokas Bernadett Szél, joka on toiminut ihmisoikeuksien puolustajana ja ollut aktiivi politiikassa tätä ennen talousliberaalin Humanistisen puolueen jäsenenä. Talouslibe

Toinen mielenkiintoinen hahmo on András Fekete-Győr lakimies ja Momentum- puolueen johtaja, joka vastustaa olympiahanketta Budapestissa 2024. Nämä haastajat saavat kyselyiden mukaan alle 10% äänistä.

Jobbikin rietas metamorfoosi

Tulevien vaalien suurin yllätysmomentti on äärioikeiston Jobbik-puolueen johtajan Gábor Vonan kohtalo. Tämä hyvin räyhäkkään nationalistisen kannan omaksuneen poliitikon on kerrottu nyt siirtyneen keskustaan ja jopa lähelle liberaaleja.

Ennen vuoden 2014 vaaleja Vona halusi rakentaa puolueestaan ”aikuisemman” ja puhunut siitä miten puolue on nyt kasvanut aikuiseksi.  Samalla hän on halunnut luoda yhteisen oppositioliiton sosialistien ja markkinaliberaalien kanssa. Erikoista kyllä on länsi-Euroopassa Jobbik herättänyt hyvin vähän tuomitsevia lausuntoja, kun taas perusporvarilliselle Fidesz puolueelle on koetettu sovittaa äärioikeistolaista viittaa.

Halutessaan päästä lähemmäksi keskustaa ja saadakseen hyväksyntää Vona on hylännyt vaatimuksen erosta Euroopan Unionista. Vonan metamorfoosi äärioikealta lähelle keskustaa on tietenkin vienyt häneltä uskottavuutta äänestäjien keskuudessa, mutta lieneeselvää, että Jobbik kuitenkin tulee saamaan noin 10 % osuuden äänistä. Tuleeko sosialistis-liberaalis-oikeistolainen liitto vakiintumaan on sen sijaan epäselvää.

Miksi Fidesz menestyy?

Tulevien vaalien tärkein kysymys liittyy Orbanin tarjoamaan stabiliteettiin ja taloudelliseen menestykseen. Valitsijat miettivät epäilemättä seuraavia kysymyksiä: miten hallitsevan puolueen taloudellinen menestys - ns. ”Orbanomics” on toiminut?  Hän on uudistanut ja muovannut Unkarin poliittista järjestelmää ja maan instituutioita mutta se ei ole haitannut äänestäjiä, jotka arvostavat talouden saavutuksia ja politiikan ennustettavuutta.

Maan bruttokansantuote on kasvanut ja sen kansainvälinen luottoluokitus on parantunut. Samoin budjettialijäämä on puolittunut. Palkat ovat nousseet noin 10 % ja työttömyys on laskenut. Jännittävintä oli se, että Orbánin ennustus osoittautui aivan oikeaksi: mittavat väliaikaiset erikoisverot suuryrityksille eivät johtaneet niiden muuttoon pois Unkarista. Puolitetutkin suurvoitot ovat voittoja, joita ei jätetä käyttämättä vaan ainoastaan maristaan niistä.

Vastustajien mukaan tämä on taas näköharhaa ja saavutukset näennäisiä. He ovat myös syyttäneet hallitsevaan puoluetta ja pääministerin lähipiiriä korruptiosta. Myös työttömyyden lasku on arvostelijoiden mukaan näköharhaa sillä unkarilaisia on lähtenyt töihin muihin maihin noin 350 000. Toisaalta tämä on prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin useimmissa muissa Itä-Euroopan tai Baltian maissa.

Oppositio on myös syytellyt Orbania Putinin Venäjän kaltaisista hyökkäyksistä riippumattomia kansalaisjärjestöjä vastaan.

Väärin voitettu?

Tilastot eivät kuitenkaan valehtele.

Unkarista on tullut eurooppalaisessa mittakaavassa houkutteleva sijoituskohde. Siellä on halpaa energiaa, koulutettua työväkeä, toimiva infrastruktuuri ja edullinen verotus.  Samalla minimipalkkalait ovat tiukat. Juuri Unkarissa on myös toteutettu eurooppalaisen vasemmiston tyhjäksi jäänyt hanke keinottelua rajoittavasta Tobias-verosta. Orbanin hallinto on myös vedonnut varmuudellaan sijoittajiin, jotka ovat huolestuneet alueen politiikasta.  

Äänestäjien suuri joukko on myös viehättynyt Orbanin kansallisesta linjasta. Hänen vastustajiensa mukaan hän käyttää häpeilemättä iskulausetta ”Orban vai Turban” – Orban vai Turbaani ts. pääministeri vai Islam. Unkarin historian tuntien tämä tulee olemaan tehokas iskulause.

Suhteessaan Euroopan Unioniin Orban on korostanut koko ajan kansallista itsemääräämisoikeutta ja Unkarin suvereenisuutta. Unkari aikoo EU:n lainsäädäntöä tarkasti noudattaen käyttää edelleen omaa pelivaraansa suhteessa Brysselin määräyksiin turvapaikan hakijoista.

Eräänä merkkinä politiikkansa menestyksestä Orban on myös tuonut esille demografiakehityksen Unkarissa – syntyvyys on lähtenyt kasvuun. Toisin kuin Länsi-Euroopassa.

Miksi Orban on niin suosittu?

Se johtuu siitä, että hän toteuttaa äänestäjille mieluisaa politiikkaa. Noin 85% väestöstä vastustaa EU:n ehdottamaa kiintiöpakolaisjärjestelmää. Samoin 67% väestöstä kannattaa kyselyjen mukaan hallituksen ajamaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. EU ei voi myöskään kiristää Unkaria sillä sen läheiset naapurit Saksaa lukuunottamatta ovat sen kannalla näissä asioissa. Ehkä tärkeintä on kuitenkin, että unkarilaiset eivät usko ulkoa työnnettyjen talousjärjestelmien autuaaksitekevyyteen vaan hyväksyvät vain ihmiskasvoisen kapitalismin.

EU:n pahis ja EU hyvän median hirvitys

Euroopan Unionin saksalais-ranskalaiselle johtokaksikolle Keskinen Eurooppa on murheenkryyni! Nämä ns. ”Visegrad-maat” eli Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari ovat EU:n sisäisessä äänimäärissä yhtä painavat kuin Ranska ja haluavat tietysti maksimoida oman vaikutuksensa. Taloudellisen yhteistyön lisäksi ne ovat ryhmittyneet EU:n sisäisissä kiistoissa lähelle toisiaan ja tässä maahanmuuttoasiassa niillä on varsin samanlaiset mielipiteet.

Oppositio näyttää vaaleissa olevan toivottomassa tilanteessa. Se pelkää sitä, että Orbanin puolue kostaa sille vaalien jälkeen ja käy sen kimppuun parlamenttienemmistönsä turvin. Oppositio näyttää hyvin hajanaiselta ja sen uskottavuus on rapistunut kun se ei ole kuitenkaan kyennyt aidosti yhdistymään eikä edes tekemään yhteisiä kannanottoja.  

Soros – hallituksen kauhu?

Hallitseva puolue onkin kääntänyt katseensa sitä vastustavaan ulkomaalaiseen tahoon: unkarilaisperäiseen George Sorosiin. Mielenkiintoista kyllä Sorosin omaa säätiö rahoitti aikoinaan Orbanin yliopisto-opinnot Oxfordissa. Tämä miljardööri on pyrkinyt omalla tuellaan auttamaan oppositiota ja antanut sille moraalista ja mediatukea  niin Unkarissa kuin sen ulkopuolellakin.

Orbanille Soros on punainen vaate, peräti epäilyttävä hahmo, joka pyrkii vallanvaihtoon ja muodostaa ns. ”ulkoisen poliittisen uhan”.  Orban onkin maalaillut Sorosista diaboolista hahmoa, joka aikoo muuttaa Euroopan kasvoja ja potkia sen ”ovet hajalle”, repiä aidan ja tuhota Unkarin. Orban on syytellyt miltei kaikesta; hänen mukaansa Soros on vastuussa slovakialaisen lehtimiehen Jan Kuciak’n murhasta. Hallituksen ”Stop Soros” kampanja on ollut näkyvästi esillä ennen vaaleja. Rikas miljardööri on tietysti myös hyvä populismin maali. Se onko Soros todellinen uhka vai ainoastaan poliittisesti sopiva maalitaulu on tietysti asia josta voidaan keskustella.

Tolokun politiikkaa?

Tavalliselle unkarilaiselle Orban haluaa olla vaihtoehto, joka tarjoaa taloudellista turvaa ja puolustaa sen kansallisia etuja EU:ssa. Toisaalta, Orban vakuuttaa, että hän on kuitenkin Eurooppa-myönteinen ja vain vastustaa Brysselin ja  ennen kaikkea Berliinin ylivaltaa. Monille kansallisille puolueille Orban onkin tavoittelemisen arvoinen esimerkki ja kertoo myös siitä, että on mahdollista päästä valtaan – yli 50 % kannatuksella. Mikäli toteuttaa kansan enemmistön haluamaa politiikkaa.

Meillä media on äärimmäisen hapan Fideszin tulevalle vaalivoitolle. Kansan suosio on saatu väärin, vaalijärjestelmää on rukattu, YK on arvostellut ja kaikki on ollut vähän huonolla tolalla kun väärä ”tolokun” puolue voittaa (https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005632929.html, https://www.verkkouutiset.fi/unkarin-vaaleissa-asetelmana-viktor-orban-vastaan-muut/, http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201804082200863138_ul.shtml).

Euroopan Unionin liittovaltiolinjalle Orban on kiusallinen ja vahingollinen esimerkki. Hän on liian vahva eikä häntä saa horjutetuksi Unkarin sisällä mediakampanjoilla. Orban sanoo kyllä: ”Isänmaitten Euroopalle” ja se on myrkkyä EU:lle.

Iso kysymys on: luotammeko demokratiaan ja Unkarin kansaan, että se osaa tehdä itselleen oikean valinnan vain haluammeko mestaroida sitä. Ja lopuksi: mikä on demokratiassa kansalaisten enemmistön merkitys? Onko niin, että enemmistö tarvitsee tuekseen vielä jonkinlaisen henkisen siunauksen joiltain tahoilta? Vai riittävätkö kansalaisten vaaliliput? Pitääkö vaalituloksen olla jotenkin ylempien tahojen hyväksymä?

]]>
105 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253498-unkarin-vaarat-vaalitulokset#comments Ulkomaat EU Unkari Viktor Orbán Sun, 08 Apr 2018 08:28:20 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253498-unkarin-vaarat-vaalitulokset
Puolueiden rahasammot myyvät asuntoja ulkomaille? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253217-puolueiden-rahasammot-myyvat-ulkomaille <p>Miten rahoittaa puolueen toimintaa?</p><p>Suomessa se on tapahtunut erilaisten säätiöiden ja yhtiöiden kautta.</p><p>Demareilla on ollut VVO ja kepulla &rdquo;Nuorisosäätiö&rdquo;.</p><p>Nuorisosäätiön piina jatkuu myös pääsiäisen jälkeen sillä Yle julkaisee MOT ohjelman, jossa kerrotaan sen tekemistä salaperäisistä veloista &rdquo;varjopankille&rdquo;. (<a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/31/nuorisosaatiolla-miljoonavelat-varjopankille-sama-yhtio-lainannut-satoja">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/31/nuorisosaatiolla-miljoonavelat-varjopankille-sama-yhtio-lainannut-satoja</a>).</p><p>Keskustelu Kepun arvosta ja pohjasta tulee jatkumaan kiivaana.</p><p><strong>Valtion rakentamat ja demarien omistamat asunnot pilkkahinnalla ulkomaille</strong></p><p>Demarien ja vasemmiston oma VVO on nyt saanut oman ihmeellisen ratkaisunsa.</p><p>Siitä tuli Kojamo OY.</p><p>Kojamo Oyj (vuoteen 2017 VVO-yhtymä Oyj) on 4,3 miljardin euron asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja.Yhtiö tarjoaa vuokra-asumista Lumo- ja VVO-brändinimillä.</p><p>Vuonna 2016 VVO jakoi yhteensä 104 miljoonan euron ennätysosingot omistajilleen.</p><p><u>Pari päivää sitten tuli uutinen, jonka mukaan VVO eli nykyinen Kojamo OY myi osan asunnoistaan ulkomaalaisille omistajille. </u></p><p>Liiketoimi oli fantastinen!</p><p>VVO:lla eli Kojamolla vahvan omistusohjaus ay-liikkeessä ts. SDP:ssä. Kyseinen kiinteistöbisnes on ollut sen rahasampo sillä valtio on tukenut sitä monella tavalla. Ammattiliitot ovat kuitanneet vuokratuotoista verovapaat osingot. Vuokrien tuottoja maksatetaan valtiolta ts. asumistuilla. Eli valtio maksaa ja ay-liike kaapii kermat.</p><p>Summat ovat olleet isoja. Valtio on maksanut asumistukia edellisinä vuosina tälle järjestelmälle vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Asumistukien korotukset valuvat suoraa vuokra-asuntojen omistajien taskuun eli VVO:ssa demareiden vaalitilille ay-liikkeen kautta.</p><p>Luokkataistelu on ollut helpompaa kun on ollut fyrkkaa. Samoin vaalitaistelu. Puhdas vakaumus on paljon puhtaampaa kun on vähän pätäkkää!</p><p><strong>VVO eli Kojamo myi valtion tukemat asunnot ulkomaalaisille!</strong></p><p>Mennään vielä tähän uutiseen.</p><p>Kojamon tiedotteen mukaan se myi vuokra-asuntoja. Myytävän asuntokannan velaton kauppahinta on 97 miljoonaa euroa. Kyseessä on noin 1600 asuntoa ja näin yhden hinnaksi tulee noin 60&nbsp;000 euroa. Halpa hinta houkuttaa.</p><p>Kuten uutinen kertoo: &rdquo;Pörssilistautumista selvittävän Kojamo-konsernin yhtiöt ovat tänään allekirjoittaneet kauppakirjan, jolla ne myyvät 1&thinsp;594 vuokra-asuntoa 15 paikkakunnalta Morgan Stanley Real Estate Investingin (MSREI) hallinnoimalle kiinteistörahastolle, suomalaiselle Premicolle ja Pohjoismaissa toimivalle Renger Investment Managementille (RIM).&rdquo;</p><p>Ostaja on innoissaan! Kuten uutisessa kerrotaan: &rdquo;Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan kiinnostavimpia sijoituskohteita kiinteistöjen osalta. Yhteistyö MSREI:n kanssa avaa meille uusia mahdollisuuksia kehittää asuntotarjontaamme ja olemme tästä luonnollisesti innoissamme, Premico Groupin toimitusjohtaja Janne Vaula sanoo yhtiön tiedotteessa.&rdquo; (<strong><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005622590.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005622590.html</a>). </strong></p><p><strong>Avoimet kysymykset?</strong></p><p>*Mitä mieltä alkurahoittaja ts. valtio on tästä liiketoimesta? Kiinnostaako se hallitusta?</p><p>*Miksei näitä asuntoja tarjottu suomalaisille vuokralaisille samaan ns. asevelihintaa kuin ulkomaalaisille? 60&nbsp;000 omistusasunnosta olisi ihan kiva hinta. Se olisi edullinen ostos jos saisi vielä sopivan lainan.</p><p>*Mitä Kojamo aikoo tehdä näillä ns. voittorahoilla? Paljonko vasemmistopuolueet saavat tästä &rdquo;saaliista&rdquo;? Paljonko vasemmiston ehdokkaat saavat tästä osuudesta vaalikassaansa? On tämä 97 miljoonaa tulevien 2019 vasemmiston yhteinen vaalikassa?</p><p>*Morgan Stanley investointipankilla oli USA:n vuoden 2008 kiinteistöromahduksessa oma notoorinen roolinsa. Onko tätä muisteltu?</p><p>*Aikooko valtio jatkaa asuntotukia tällä uudelle ulkomaalaisten omistamalle yhtiölle? Eli maksammeko me ulkomaalaiselle firmalle siitä, että se omistaa nämä asunnot asumistukena? Entä kun tämä firma nostaa vuokrat kattoon? Vähän kuin Caruna? Mekö taas maksamme? Ei ihme, että verot ovat katossa ja SDP rakastaa perintöveroa ja yrittäjän verottamista.</p><p><strong>Ihmettelyn sormi kummastuksen suussa</strong></p><p>Lopuksi: on tämä kummallinen maailma.</p><p>Ensin valtion rahoilla subventoidaan ja rakennetaan asuntoja. Ne annetaan ay-liikkeelle ts. VVO:lle, joka antaa ne vuokralle. Sitten valtio antaa rahaa vuokralaisille, että he voivat maksaa vuokransa tai osan siitä.</p><p>Lopuksi tämä kaikki myydään ulkomaalaisille, jotka ilmeisesti jatkavat tätä mainiota suomalaisten verotulojen nautintaa.</p><p>On syntynyt ikiliikkuja. Runsauden sarvi, josta vuotaa maitoa ja hunajaa kaikille &ndash; paitsi veronmaksajille. &nbsp;</p><p>Eihän tämä ole nyt sitä kaverikapitalismia? Tai toverikapitalismia?</p><p>Ps. Ehkä nimi Kojamo eli koiraslohi kertoo tästä pisneksestä kaiken. Kyseessä on lohi, joka pyydetään ja syödään Lapissa herrain herkkuna.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten rahoittaa puolueen toimintaa?

Suomessa se on tapahtunut erilaisten säätiöiden ja yhtiöiden kautta.

Demareilla on ollut VVO ja kepulla ”Nuorisosäätiö”.

Nuorisosäätiön piina jatkuu myös pääsiäisen jälkeen sillä Yle julkaisee MOT ohjelman, jossa kerrotaan sen tekemistä salaperäisistä veloista ”varjopankille”. (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/31/nuorisosaatiolla-miljoonavelat-varjopankille-sama-yhtio-lainannut-satoja).

Keskustelu Kepun arvosta ja pohjasta tulee jatkumaan kiivaana.

Valtion rakentamat ja demarien omistamat asunnot pilkkahinnalla ulkomaille

Demarien ja vasemmiston oma VVO on nyt saanut oman ihmeellisen ratkaisunsa.

Siitä tuli Kojamo OY.

Kojamo Oyj (vuoteen 2017 VVO-yhtymä Oyj) on 4,3 miljardin euron asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja.Yhtiö tarjoaa vuokra-asumista Lumo- ja VVO-brändinimillä.

Vuonna 2016 VVO jakoi yhteensä 104 miljoonan euron ennätysosingot omistajilleen.

Pari päivää sitten tuli uutinen, jonka mukaan VVO eli nykyinen Kojamo OY myi osan asunnoistaan ulkomaalaisille omistajille.

Liiketoimi oli fantastinen!

VVO:lla eli Kojamolla vahvan omistusohjaus ay-liikkeessä ts. SDP:ssä. Kyseinen kiinteistöbisnes on ollut sen rahasampo sillä valtio on tukenut sitä monella tavalla. Ammattiliitot ovat kuitanneet vuokratuotoista verovapaat osingot. Vuokrien tuottoja maksatetaan valtiolta ts. asumistuilla. Eli valtio maksaa ja ay-liike kaapii kermat.

Summat ovat olleet isoja. Valtio on maksanut asumistukia edellisinä vuosina tälle järjestelmälle vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Asumistukien korotukset valuvat suoraa vuokra-asuntojen omistajien taskuun eli VVO:ssa demareiden vaalitilille ay-liikkeen kautta.

Luokkataistelu on ollut helpompaa kun on ollut fyrkkaa. Samoin vaalitaistelu. Puhdas vakaumus on paljon puhtaampaa kun on vähän pätäkkää!

VVO eli Kojamo myi valtion tukemat asunnot ulkomaalaisille!

Mennään vielä tähän uutiseen.

Kojamon tiedotteen mukaan se myi vuokra-asuntoja. Myytävän asuntokannan velaton kauppahinta on 97 miljoonaa euroa. Kyseessä on noin 1600 asuntoa ja näin yhden hinnaksi tulee noin 60 000 euroa. Halpa hinta houkuttaa.

Kuten uutinen kertoo: ”Pörssilistautumista selvittävän Kojamo-konsernin yhtiöt ovat tänään allekirjoittaneet kauppakirjan, jolla ne myyvät 1 594 vuokra-asuntoa 15 paikkakunnalta Morgan Stanley Real Estate Investingin (MSREI) hallinnoimalle kiinteistörahastolle, suomalaiselle Premicolle ja Pohjoismaissa toimivalle Renger Investment Managementille (RIM).”

Ostaja on innoissaan! Kuten uutisessa kerrotaan: ”Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan kiinnostavimpia sijoituskohteita kiinteistöjen osalta. Yhteistyö MSREI:n kanssa avaa meille uusia mahdollisuuksia kehittää asuntotarjontaamme ja olemme tästä luonnollisesti innoissamme, Premico Groupin toimitusjohtaja Janne Vaula sanoo yhtiön tiedotteessa.” (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005622590.html).

Avoimet kysymykset?

*Mitä mieltä alkurahoittaja ts. valtio on tästä liiketoimesta? Kiinnostaako se hallitusta?

*Miksei näitä asuntoja tarjottu suomalaisille vuokralaisille samaan ns. asevelihintaa kuin ulkomaalaisille? 60 000 omistusasunnosta olisi ihan kiva hinta. Se olisi edullinen ostos jos saisi vielä sopivan lainan.

*Mitä Kojamo aikoo tehdä näillä ns. voittorahoilla? Paljonko vasemmistopuolueet saavat tästä ”saaliista”? Paljonko vasemmiston ehdokkaat saavat tästä osuudesta vaalikassaansa? On tämä 97 miljoonaa tulevien 2019 vasemmiston yhteinen vaalikassa?

*Morgan Stanley investointipankilla oli USA:n vuoden 2008 kiinteistöromahduksessa oma notoorinen roolinsa. Onko tätä muisteltu?

*Aikooko valtio jatkaa asuntotukia tällä uudelle ulkomaalaisten omistamalle yhtiölle? Eli maksammeko me ulkomaalaiselle firmalle siitä, että se omistaa nämä asunnot asumistukena? Entä kun tämä firma nostaa vuokrat kattoon? Vähän kuin Caruna? Mekö taas maksamme? Ei ihme, että verot ovat katossa ja SDP rakastaa perintöveroa ja yrittäjän verottamista.

Ihmettelyn sormi kummastuksen suussa

Lopuksi: on tämä kummallinen maailma.

Ensin valtion rahoilla subventoidaan ja rakennetaan asuntoja. Ne annetaan ay-liikkeelle ts. VVO:lle, joka antaa ne vuokralle. Sitten valtio antaa rahaa vuokralaisille, että he voivat maksaa vuokransa tai osan siitä.

Lopuksi tämä kaikki myydään ulkomaalaisille, jotka ilmeisesti jatkavat tätä mainiota suomalaisten verotulojen nautintaa.

On syntynyt ikiliikkuja. Runsauden sarvi, josta vuotaa maitoa ja hunajaa kaikille – paitsi veronmaksajille.  

Eihän tämä ole nyt sitä kaverikapitalismia? Tai toverikapitalismia?

Ps. Ehkä nimi Kojamo eli koiraslohi kertoo tästä pisneksestä kaiken. Kyseessä on lohi, joka pyydetään ja syödään Lapissa herrain herkkuna.

]]>
32 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253217-puolueiden-rahasammot-myyvat-ulkomaille#comments Kepu Kojamo Nuorisosäätiö SDP Vvo Mon, 02 Apr 2018 08:31:46 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253217-puolueiden-rahasammot-myyvat-ulkomaille
Kuka on seuraava politiikan Juudas? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253136-kuka-on-seuraava-politiikan-juudas <p><strong>Politiikan juudakset</strong></p><p>Pääsiäisen teemaan liittyy tietysti Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen rinnalle myös &rdquo;maallista draamaa&rdquo;. Kyseessä on tietysti Juudas. Jeesuksen kavaltaja.</p><p>Tätä teemaa ovat käsitelleet monenlaiset runoilijat ja kirjailijat. Aina Dante Alighierista Timo Soiniin saakka. (Ymmärrettävästi Timon pääsiäissaarnassa ei tällä kertaa mainittu Juudasta yhtään kertaan - asia on kipeä Timolle).</p><p>Juudas on kaikissa näissä kirjallisissa kuvauksissa ns. kavaltajan ja arkkiroiston kuva.</p><p>Arkipäivän politiikassa Juudas on aina se läheinen ja juuri se, joka ei voisi pettää. Esimerkkejä on paljon. Nikita Sergejevitš Hruštšovin pettivät hänen työtoverinsa, ystävänsä ja puoluetoverinsa, Leonid Brežnev, Aleksei Kosygin, Alexander Shelepin ja KGB:n johtaja Vladimir Semitšatšnyi.</p><p>Nämä olivat olleet häntä armaasti ja hymyhuulin hyvästelemässä kun puoluejohtaja lähti syksyllä 1964 Pitsundaan lomalle. Myös Mihail Gorbatšovin pettivät kaikkein läheisimmät ja luotetuimmat. Pettäjä on se lähin. Se juudas.</p><p><strong>Orpo &ndash; Stubbin Juudas?</strong></p><p>Näin kävi aikoinaan myös Kokoomuksessa. Mieleeni on syöpynyt kuva Petteri Orposta,&nbsp; kun hän odotti uutisfilmissa Alexander Stubbin tuloa erääseen vaalitilaisuuteen. Innokkaana ja onnellisena kuin sulhasmies. Stubb nosti Orpon ministeriksi ja hallitukseen mutta kiitollisuus on politiikassa yhtä haihtuvaa kuin eilinen nousuhumala.</p><p>Orpo petti ja valtasi puolueen.</p><p>Nyt on tilanne samanlainen. Vapaavuori on aloittanut kapinan kokoomuksen johtoa vastaan ja etenee vääjäämättömästi kohti valtaa aivan kuin valkoinen armeija kohti Helsinkiä vuonna 1918. Ilmassa on muutosta.</p><p><strong>Vapaavuori &ndash; naistenlehtien kuningas ja uusi messias</strong></p><p>Se näkyy siinä, että kaikesta kaiken tietävät naistenlehdet ovat aloittaneet Vapaavuoren hehkuttamisen.</p><p>Hän on nyt pelastaja ja messias. Ihan kuin vuoden 2015 vaaleissa Sipilä oli. Hänellä on myös nostetta ja työntöä sillä ison rahan edustajat ovat nostamassa ylös Jan Vapaavuorta oikealle paikalleen. Uudeksi pääministeriksi. Hesa painaa ja muut vapisee!</p><p>Vapaavuoren sote- ja kaupunkikapina kuristaa Orpon asemaa kuin boakäärme. Kapina istuvaa puheenjohtajaa vastaan porisee mukavasti. Hjallis Harkimo on jo valinnut puolensa ja yhdessä muutaman muun kokoomuslaisen kanssa he voivat pysäyttää hallituksen kulun.</p><p>Nyt on sitten se juudasten hetki.</p><p><strong>Kuka on juudas?</strong></p><p>Nyt kuuluukin kysymys: kuka on se joka antaa ns. Juudaan suudelman Orpolle? Onko se Risikko? Voisiko hänestä tulla Vapaavuoren läheinen jos hän uhraisi puheenjohtajana? Onko se Kai Mjykkänen? Vai joku muu? Paljoa ei tarvita.</p><p>On valittava puoli? Joko wanha puheenjohtaja tai sitten huimaavat näkymät uuden voimakkaan Jan Vapaavuoren kanssa.</p><p><strong>Uudet näköalat Juudaksen suudelman jälkeen?</strong></p><p>Skenaario olisi seuraava: Vapaavuoren kapina huipentuisi soten kaatumiseen ja hallituksen romahtamiseen. Kokoomuksen uusi puheenjohtaja Vapaavuori johtaisi kesäistä vaalikampanjaa, jossa Kokoomus murskaisi vastustajansa isolla vaalikassallaan ja armottomalla populismilla. Ja ennen kaikkea uudella freesillä naamalla: Jan Vapaavuoren henkilöllä.</p><p>Kun se olisi suurin puolue, niin se voisi valita kumppaninsa tottelevaisimmasta päästä. Kepu olisi tämän jälkeen oppositiossa tai sitten tottelevainen apupuolue. Vihreät olisivat se uusi akselin toinen pää. Sini-vihreä moraalinen hallitus kulkisi kohti aamunkoittoa.</p><p>Suomi aloittaisi päättäväisemmän ja tottelevaisemman marssin kohti ytimiä! Kaikki olisivat tyytyväisiä: iso raha, naistenlehdet ja EU.</p><p>Kansasta en mene takuuseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Politiikan juudakset

Pääsiäisen teemaan liittyy tietysti Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen rinnalle myös ”maallista draamaa”. Kyseessä on tietysti Juudas. Jeesuksen kavaltaja.

Tätä teemaa ovat käsitelleet monenlaiset runoilijat ja kirjailijat. Aina Dante Alighierista Timo Soiniin saakka. (Ymmärrettävästi Timon pääsiäissaarnassa ei tällä kertaa mainittu Juudasta yhtään kertaan - asia on kipeä Timolle).

Juudas on kaikissa näissä kirjallisissa kuvauksissa ns. kavaltajan ja arkkiroiston kuva.

Arkipäivän politiikassa Juudas on aina se läheinen ja juuri se, joka ei voisi pettää. Esimerkkejä on paljon. Nikita Sergejevitš Hruštšovin pettivät hänen työtoverinsa, ystävänsä ja puoluetoverinsa, Leonid Brežnev, Aleksei Kosygin, Alexander Shelepin ja KGB:n johtaja Vladimir Semitšatšnyi.

Nämä olivat olleet häntä armaasti ja hymyhuulin hyvästelemässä kun puoluejohtaja lähti syksyllä 1964 Pitsundaan lomalle. Myös Mihail Gorbatšovin pettivät kaikkein läheisimmät ja luotetuimmat. Pettäjä on se lähin. Se juudas.

Orpo – Stubbin Juudas?

Näin kävi aikoinaan myös Kokoomuksessa. Mieleeni on syöpynyt kuva Petteri Orposta,  kun hän odotti uutisfilmissa Alexander Stubbin tuloa erääseen vaalitilaisuuteen. Innokkaana ja onnellisena kuin sulhasmies. Stubb nosti Orpon ministeriksi ja hallitukseen mutta kiitollisuus on politiikassa yhtä haihtuvaa kuin eilinen nousuhumala.

Orpo petti ja valtasi puolueen.

Nyt on tilanne samanlainen. Vapaavuori on aloittanut kapinan kokoomuksen johtoa vastaan ja etenee vääjäämättömästi kohti valtaa aivan kuin valkoinen armeija kohti Helsinkiä vuonna 1918. Ilmassa on muutosta.

Vapaavuori – naistenlehtien kuningas ja uusi messias

Se näkyy siinä, että kaikesta kaiken tietävät naistenlehdet ovat aloittaneet Vapaavuoren hehkuttamisen.

Hän on nyt pelastaja ja messias. Ihan kuin vuoden 2015 vaaleissa Sipilä oli. Hänellä on myös nostetta ja työntöä sillä ison rahan edustajat ovat nostamassa ylös Jan Vapaavuorta oikealle paikalleen. Uudeksi pääministeriksi. Hesa painaa ja muut vapisee!

Vapaavuoren sote- ja kaupunkikapina kuristaa Orpon asemaa kuin boakäärme. Kapina istuvaa puheenjohtajaa vastaan porisee mukavasti. Hjallis Harkimo on jo valinnut puolensa ja yhdessä muutaman muun kokoomuslaisen kanssa he voivat pysäyttää hallituksen kulun.

Nyt on sitten se juudasten hetki.

Kuka on juudas?

Nyt kuuluukin kysymys: kuka on se joka antaa ns. Juudaan suudelman Orpolle? Onko se Risikko? Voisiko hänestä tulla Vapaavuoren läheinen jos hän uhraisi puheenjohtajana? Onko se Kai Mjykkänen? Vai joku muu? Paljoa ei tarvita.

On valittava puoli? Joko wanha puheenjohtaja tai sitten huimaavat näkymät uuden voimakkaan Jan Vapaavuoren kanssa.

Uudet näköalat Juudaksen suudelman jälkeen?

Skenaario olisi seuraava: Vapaavuoren kapina huipentuisi soten kaatumiseen ja hallituksen romahtamiseen. Kokoomuksen uusi puheenjohtaja Vapaavuori johtaisi kesäistä vaalikampanjaa, jossa Kokoomus murskaisi vastustajansa isolla vaalikassallaan ja armottomalla populismilla. Ja ennen kaikkea uudella freesillä naamalla: Jan Vapaavuoren henkilöllä.

Kun se olisi suurin puolue, niin se voisi valita kumppaninsa tottelevaisimmasta päästä. Kepu olisi tämän jälkeen oppositiossa tai sitten tottelevainen apupuolue. Vihreät olisivat se uusi akselin toinen pää. Sini-vihreä moraalinen hallitus kulkisi kohti aamunkoittoa.

Suomi aloittaisi päättäväisemmän ja tottelevaisemman marssin kohti ytimiä! Kaikki olisivat tyytyväisiä: iso raha, naistenlehdet ja EU.

Kansasta en mene takuuseen.

]]>
35 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253136-kuka-on-seuraava-politiikan-juudas#comments Hallituskriisi Jan Vapaavuori Ministeri Petteri Orpo Sat, 31 Mar 2018 12:23:05 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253136-kuka-on-seuraava-politiikan-juudas
Hötkyt ja "Moskovan hyvät" http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253008-hotkyt-ja-moskovan-hyvat <p>Venäläisdiplomaatin karkotus on kirvoittanut suomalaisessa kansalaiskeskustelussa harvinaisen villin ajatustenvaihdon, jossa esiintyy kaksi mielenkiintoista ääripäätä.</p><p>Kuvailen seuraavassa blogissa näitä ajattelun ääripäitä, kuvailematta tietenkään ketään osallistujaa.</p><p>On hyvä ymmärtää miten maamme ulkopoliittisessa ajattelussa ei oikein vieläkään ole sisäistetty presidentti Paasikiven edellyttämää ulkopoliittista realismia. Historian opetusten merkitys maamme turvallisuudelle on vieläkin melko kevyissä kantimissa. Vaikeina aikoina meillä pitäisi olla aikojen vaatimukset täyttäviä johtajia. Nyt pitäisi olla tajua historiasta ja realiteeteista. Valitettavasti meillä mennään kuten Paasikivi tapasi toistella:</p><p>&rdquo;<em>Jag fattar icke just så snart. Men det är så underbart. Hur efterråt blir allting mig så klart</em>&rdquo;. &rdquo;En oivalla niin sukkelaan. Mut on se vaan niin ihanaa. Kun jälkeenpäin kaiken tajuaa&hellip;&rdquo;</p><p>Paasikiven mukaan pienten valtioiden ei kannattaisi osoittaa mieltään kovin näkyvästi - etenkään suurvalloille.</p><p><strong>Hötkyt</strong></p><p>Tämä ensin mainittu &rdquo;<em>hötkyilijöiden</em>&rdquo; koulukunta lähtee siitä, että Iso-Britannian ilmoitus myrkyttämisestä pitää ottaa suoralta kädeltä totena. Kun britit halusivat solidaarisuutta, niin sitä piti osoittaa välittömästi.</p><p>Reagoinneissa oli mukana vahva kollegiaalisuuden velvoite ja tunne siitä, että nyt Venäjälle näytetään. &rdquo;<em>sitä kautta hybriditoimenpiteiden joukko alkaa kääntyä yhä enemmän maata itseään vastaan</em>&rdquo;. Tai kuten Pertti Salolainen totesi: &rdquo;<em>olisi erikoista, jos Suomi ei olisi lainkaan reagoinut iskuun</em>&rdquo;. Nopeasta toiminnasta tuli urheilusuoritus, joka piti tehdä äkkiä ja epäröimättä. Epäröivät olisivat trolleja tai Venäjän juoksupoikia.</p><p><strong>Kansalaiskeskustelu: ohutta yläpilveä</strong></p><p>Myös kansalaiskeskustelu tässä leirissä muodostui lähinnä &rdquo;<em>aamen, hallelujaa</em>&rdquo; toisteluksi. Suomi piti juosta maailmakartalle karkotuksilla. Kyseessä oli Suomen maine ja se, että piti päästä EU:n ytimiin. Jos me emme osoita solidaarisuutta Iso-Britannialle, niin se ei osoittaisi apua meille.</p><p>Ne, jotka toivottivat Venäjän diplomaatin karkotuksen tervetulleeksi, pitivät sitä hyvänä siksi, että &rdquo;<em>me olemme nyt lännessä</em>&rdquo;, että &rdquo;<em>se osoittaa, että emme ole suomettuneet</em>&rdquo;, &rdquo;<em>ilman todisteita ei tällaisiin karkotuksiin ryhdytä</em>&rdquo;, &rdquo;<em>osoitamme näin olevamme läntisten arvojen, demokratian ja ihmisoikeuksien, puolella Venäjän fasistista hirmuhallintoa vastaan</em>&rdquo;, &rdquo;<em>eI ollut mitään mahdollisuuksia tehdä muuta</em>&rdquo; (Itävallalla näytti olevan).</p><p>Älyllisimmillään päätöksentekijät noudattivat Nalle-Puh metodia: &rdquo;<em>mieti-mieti-mieti</em>&rdquo; (&rdquo;päätöstä mietittiin monelta eri kannalta&rdquo;).&nbsp; Tässä epämääräisessä &rdquo;hötkyilijöiden&rdquo; kaartissa on ollut mukana lehtimiehiä ja epämääräisiä skribenttejä, joilla on monia vahvoja ja subjektiivisesti katsottuna merkittäviä mielipiteitä turvallisuuspolitiikasta.</p><p>&rdquo;<strong>Moskovan-hyvät</strong>&rdquo;</p><p>Tämän jengin n mukaan Venäjää ei saa missään tilanteessa ärsyttää tai että se ei tee koskaan mitään negatiivista. Tälle usein entisistä vasemmistolaisista tai taistolaisista koostuvalle joukolle, Venäjä ei tietenkään miehitä Krimiä, eikä sodi Syyriassa tai häiriköi Itä-Ukrainassa. Venäjä toimii aina oikein ja moraalisesti korkealla tasolla. Ajatus on sama kuin eräässä Stalinin ajan elokuvassa (Zirk) &rdquo;<em>en tiedä toista maata, jossa ihminen voisi näin vapaasti hengittää</em>&rdquo;. He ovat tietenkin vastustaneet karkottamista yhdessä kaikkien maksettujen ja maksamattomia trollien kanssa. Näitäkin tahoja esiintyy asiantuntijoiden keskuudessa. Ja tietysti on myös se <em>lunatic fringe</em>, joka on vouhottanut jo noin vuodesta 2004 saakka.&nbsp;</p><p><strong>Miksi nämä kaksi koulukuntaa ovat vahingollisia Suomelle?</strong></p><p>Historia tarjoaa monenlaisia ikäviä esimerkkejä hötkyilyn aiheuttamista tuhoista. Ensimmäiseen maailmansotaan johtava kehitys perustui sille, että valtion antoivat toisilleen &rdquo;poliittisia avoimia shekkejä&rdquo; ja mekanismeja, jotka johtivat automaattisesti eskalointiin. Näiden poliittisten mekanismien noudattaminen olisi ollut mahdotonta ilman päättävien piirien &rdquo;hötkyilyä&rdquo;.</p><p>Ensimmäiseen maailmansotaan töytäistiin &rdquo;hötkyilyillä&rdquo; ja päättömällä innostuksella. Hyvänä esimerkkinä tästä se, että Saksan sosiaalidemokraatit antoivat liittopäivillä hyväksynnän sotalainoille päättömän innostuksen ja riemun vallassa vuonna 1914. Silloinen Saksan sotainto tai kuten sikäläiset historioitsijat ovat määritelleet: &rdquo;<em>Augusterlebnis</em>&rdquo; sai kansanedustajat valtoihinsa. Myös sosialistit olivat täynnä intoa (<em>Hoch die Herzen</em>) valmita antamaan rahat sotimiseen ja osoittamaan, että olivat hyviä saksalaisia. Sotaa haluava keisari Wilhelm II julisti valtaistuin puheessaan innon vallassa: &rdquo; ICH KENNE KEINE PARTEIEN MEHR, I KENNE NUR DEUTSCHEN&rdquo; (en tunne puolueita &ndash; tunnen vain saksalaiset).</p><p>Sama tapahtui myös Ranskassa, jossa sosialistit olivat innoissaan valmiit sotatouhuihin. Muodostettiin &rdquo;Pyhä Liitto&rdquo;, joka vakuutti, että vasemmisto ei sodan aikana heiluta venettä tai ryhdy lakkoihin. Nyt puolustettiin isänmaata. Kuten presidentti &nbsp;Raymond Poincaré totesi: &rdquo;Dans la guerre qui s&#39;engage, la France&hellip;.. sera héroïquement défendue par tous ses fils, dont rien ne brisera devant l&#39;ennemi l&#39;union sacrée&rdquo;. (Tulevassa sodassa Ranskan omat pojat tulevat puolustamaan sitä sankarillisesti ja näiden pyhä liitto ei murru vihollisen edessä)</p><p><strong>Mitä Salisburyssa tapahtui?</strong></p><p>Me emme vielä tiedä sitä. On vain se tieto mitä Iso-Britannia ilmoitti.</p><p>Mahdollisuuksia on muutama. A) Putin valtuutti tämän iskun &rdquo;pettureita&rdquo; vastaan (jolloin tietysti on oltava kovana) B) joku Venäjän turvallisuusinstituutioista &ndash; mahdollisesti sotilastiedustelu GRU tai joku niiden ympärillä toimivista puoli-itsenäisistä tahoista suoritti sen C) joku muu &rdquo;hämärä&rdquo; taho halusi pilata lännen ja Venäjän suhteita tai D) kysymys oli ns. &rdquo;false-flag&rdquo; operaatioista, jossa joku taho teki myrkytyksen voidakseen syyttää siitä Venäjää.</p><p>Mikäli kyseessä on Novichok, on vaihtoehto B todennäköisin. Kyseistä ainetta on kehitelty NL:ssa 1970-luvulta lähtien ja sitä tiedettiin olevan olemassa Venäjällä ja Uzbekistanissa. Toisaalta, ei ole mahdotonta, että joku on saanut sitä käsiinsä &ndash; joko rahalla tai muuten. Venäjän omassa vastapropagandassa aine on peräisin Salisburyn läheltä, Porton Down myrkkylaboratoriosta. Ihmetystä on herättänyt myös se, että vaikka aine on 8 kertaa myrkyllisempi kuin VX, ei se ole tappanut Skripalia.</p><p>Tärkeintä on kuitenkin se, että tämä asia voidaan tutkia täysin riidattomasti ja niin, että Venäjä joutuu myös mukaan tähän tutkintaan.</p><p>Mikäli myrkytyksen motiivi oli se, että länsi yhdistäisi Venäjän riitelevät ja kamppailevat instituutiot ja johtajat presidentin taakse, niin tässä on jo onnistuttu.</p><p><u>Kysymys on nyt siitä: kenen pussiin me pelaamme? Ja onko meillä kansallista intressiä? Sallimmeko me jonkun tehdä omaa politiikkaansa Suomen selkänahasta? Olisiko ollut parasta katso ja odottaa tuloksia ja sen jälkeen muodostaa EU:n yhteinen kanta?</u></p><p>Jos katsotaan totuutta silmästä silmään yhdessä Venäjän kanssa, niin sen kuuluu osallistua. Jos se tekee sen tosissaan on sille myös annettava siihen tarvittava tuki. Mitenkään kohtuuton ei ole myöskään Venäjän vaatimus saada tutkittavakseen näyte käytettyä ainetta.</p><p>Nyt ratkaisu on tehty &quot;hötkyilijöiden&quot; halun mukaan. Olisiko kuitenkin ollut parempi tehdä kansallinen ratkaisu ja näin antaa mahdollisuus esimerkiksi kansainväliselle tutkimusryhmälle selvittää myrkyttäjä tai se poliittinen taho, joka siellä on takana?</p><p>Mutta kuten eräs venäläinen tiedekolleega tänään lounaalla totesi, Putin hyötyi kovasti Iso-Britannian hyökkäyksestä. Aika moni venäläinen lähti hänen mukaansa äänestämään Putinia vain siksi, että Venäjää syytetään ulkoa päin. Heillä on tapana pitää yhtä tällaisessa tilanteessa.</p><p><strong>Mitä tämän jälkeen?</strong></p><p>Valitun linjan jälkeen ei voi mutristella. Kun olemme valinneet tämän linjan, siltä ei voi enää kääntyä.</p><p>Mikäli Venäjä kohdistaa meihin jotain &rdquo;korrektiivisia&rdquo; painostuskeinoja, me emme voi ruveta panikoimaan.</p><p>Eli &ndash; ei enää sitä vuoden 2016 alun &rdquo;pohjoisen migraatiokriisiä&rdquo;, jolloin suomalaiset poliitikot panikoivat ja hötkyilivät kun Venäjä avasi rajansa hetkeksi.</p><p>Tässähän silloinen sisäministeri Petteri Orpo kunnostautui merkittävällä tavalla ja osoitti, että &rdquo;hyvän sään kapteeneista&rdquo; ei ole kippariksi myrskyllä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäläisdiplomaatin karkotus on kirvoittanut suomalaisessa kansalaiskeskustelussa harvinaisen villin ajatustenvaihdon, jossa esiintyy kaksi mielenkiintoista ääripäätä.

Kuvailen seuraavassa blogissa näitä ajattelun ääripäitä, kuvailematta tietenkään ketään osallistujaa.

On hyvä ymmärtää miten maamme ulkopoliittisessa ajattelussa ei oikein vieläkään ole sisäistetty presidentti Paasikiven edellyttämää ulkopoliittista realismia. Historian opetusten merkitys maamme turvallisuudelle on vieläkin melko kevyissä kantimissa. Vaikeina aikoina meillä pitäisi olla aikojen vaatimukset täyttäviä johtajia. Nyt pitäisi olla tajua historiasta ja realiteeteista. Valitettavasti meillä mennään kuten Paasikivi tapasi toistella:

Jag fattar icke just så snart. Men det är så underbart. Hur efterråt blir allting mig så klart”. ”En oivalla niin sukkelaan. Mut on se vaan niin ihanaa. Kun jälkeenpäin kaiken tajuaa…”

Paasikiven mukaan pienten valtioiden ei kannattaisi osoittaa mieltään kovin näkyvästi - etenkään suurvalloille.

Hötkyt

Tämä ensin mainittu ”hötkyilijöiden” koulukunta lähtee siitä, että Iso-Britannian ilmoitus myrkyttämisestä pitää ottaa suoralta kädeltä totena. Kun britit halusivat solidaarisuutta, niin sitä piti osoittaa välittömästi.

Reagoinneissa oli mukana vahva kollegiaalisuuden velvoite ja tunne siitä, että nyt Venäjälle näytetään. ”sitä kautta hybriditoimenpiteiden joukko alkaa kääntyä yhä enemmän maata itseään vastaan”. Tai kuten Pertti Salolainen totesi: ”olisi erikoista, jos Suomi ei olisi lainkaan reagoinut iskuun”. Nopeasta toiminnasta tuli urheilusuoritus, joka piti tehdä äkkiä ja epäröimättä. Epäröivät olisivat trolleja tai Venäjän juoksupoikia.

Kansalaiskeskustelu: ohutta yläpilveä

Myös kansalaiskeskustelu tässä leirissä muodostui lähinnä ”aamen, hallelujaa” toisteluksi. Suomi piti juosta maailmakartalle karkotuksilla. Kyseessä oli Suomen maine ja se, että piti päästä EU:n ytimiin. Jos me emme osoita solidaarisuutta Iso-Britannialle, niin se ei osoittaisi apua meille.

Ne, jotka toivottivat Venäjän diplomaatin karkotuksen tervetulleeksi, pitivät sitä hyvänä siksi, että ”me olemme nyt lännessä”, että ”se osoittaa, että emme ole suomettuneet”, ”ilman todisteita ei tällaisiin karkotuksiin ryhdytä”, ”osoitamme näin olevamme läntisten arvojen, demokratian ja ihmisoikeuksien, puolella Venäjän fasistista hirmuhallintoa vastaan”, ”eI ollut mitään mahdollisuuksia tehdä muuta” (Itävallalla näytti olevan).

Älyllisimmillään päätöksentekijät noudattivat Nalle-Puh metodia: ”mieti-mieti-mieti” (”päätöstä mietittiin monelta eri kannalta”).  Tässä epämääräisessä ”hötkyilijöiden” kaartissa on ollut mukana lehtimiehiä ja epämääräisiä skribenttejä, joilla on monia vahvoja ja subjektiivisesti katsottuna merkittäviä mielipiteitä turvallisuuspolitiikasta.

Moskovan-hyvät

Tämän jengin n mukaan Venäjää ei saa missään tilanteessa ärsyttää tai että se ei tee koskaan mitään negatiivista. Tälle usein entisistä vasemmistolaisista tai taistolaisista koostuvalle joukolle, Venäjä ei tietenkään miehitä Krimiä, eikä sodi Syyriassa tai häiriköi Itä-Ukrainassa. Venäjä toimii aina oikein ja moraalisesti korkealla tasolla. Ajatus on sama kuin eräässä Stalinin ajan elokuvassa (Zirk) ”en tiedä toista maata, jossa ihminen voisi näin vapaasti hengittää”. He ovat tietenkin vastustaneet karkottamista yhdessä kaikkien maksettujen ja maksamattomia trollien kanssa. Näitäkin tahoja esiintyy asiantuntijoiden keskuudessa. Ja tietysti on myös se lunatic fringe, joka on vouhottanut jo noin vuodesta 2004 saakka. 

Miksi nämä kaksi koulukuntaa ovat vahingollisia Suomelle?

Historia tarjoaa monenlaisia ikäviä esimerkkejä hötkyilyn aiheuttamista tuhoista. Ensimmäiseen maailmansotaan johtava kehitys perustui sille, että valtion antoivat toisilleen ”poliittisia avoimia shekkejä” ja mekanismeja, jotka johtivat automaattisesti eskalointiin. Näiden poliittisten mekanismien noudattaminen olisi ollut mahdotonta ilman päättävien piirien ”hötkyilyä”.

Ensimmäiseen maailmansotaan töytäistiin ”hötkyilyillä” ja päättömällä innostuksella. Hyvänä esimerkkinä tästä se, että Saksan sosiaalidemokraatit antoivat liittopäivillä hyväksynnän sotalainoille päättömän innostuksen ja riemun vallassa vuonna 1914. Silloinen Saksan sotainto tai kuten sikäläiset historioitsijat ovat määritelleet: ”Augusterlebnis” sai kansanedustajat valtoihinsa. Myös sosialistit olivat täynnä intoa (Hoch die Herzen) valmita antamaan rahat sotimiseen ja osoittamaan, että olivat hyviä saksalaisia. Sotaa haluava keisari Wilhelm II julisti valtaistuin puheessaan innon vallassa: ” ICH KENNE KEINE PARTEIEN MEHR, I KENNE NUR DEUTSCHEN” (en tunne puolueita – tunnen vain saksalaiset).

Sama tapahtui myös Ranskassa, jossa sosialistit olivat innoissaan valmiit sotatouhuihin. Muodostettiin ”Pyhä Liitto”, joka vakuutti, että vasemmisto ei sodan aikana heiluta venettä tai ryhdy lakkoihin. Nyt puolustettiin isänmaata. Kuten presidentti  Raymond Poincaré totesi: ”Dans la guerre qui s'engage, la France….. sera héroïquement défendue par tous ses fils, dont rien ne brisera devant l'ennemi l'union sacrée”. (Tulevassa sodassa Ranskan omat pojat tulevat puolustamaan sitä sankarillisesti ja näiden pyhä liitto ei murru vihollisen edessä)

Mitä Salisburyssa tapahtui?

Me emme vielä tiedä sitä. On vain se tieto mitä Iso-Britannia ilmoitti.

Mahdollisuuksia on muutama. A) Putin valtuutti tämän iskun ”pettureita” vastaan (jolloin tietysti on oltava kovana) B) joku Venäjän turvallisuusinstituutioista – mahdollisesti sotilastiedustelu GRU tai joku niiden ympärillä toimivista puoli-itsenäisistä tahoista suoritti sen C) joku muu ”hämärä” taho halusi pilata lännen ja Venäjän suhteita tai D) kysymys oli ns. ”false-flag” operaatioista, jossa joku taho teki myrkytyksen voidakseen syyttää siitä Venäjää.

Mikäli kyseessä on Novichok, on vaihtoehto B todennäköisin. Kyseistä ainetta on kehitelty NL:ssa 1970-luvulta lähtien ja sitä tiedettiin olevan olemassa Venäjällä ja Uzbekistanissa. Toisaalta, ei ole mahdotonta, että joku on saanut sitä käsiinsä – joko rahalla tai muuten. Venäjän omassa vastapropagandassa aine on peräisin Salisburyn läheltä, Porton Down myrkkylaboratoriosta. Ihmetystä on herättänyt myös se, että vaikka aine on 8 kertaa myrkyllisempi kuin VX, ei se ole tappanut Skripalia.

Tärkeintä on kuitenkin se, että tämä asia voidaan tutkia täysin riidattomasti ja niin, että Venäjä joutuu myös mukaan tähän tutkintaan.

Mikäli myrkytyksen motiivi oli se, että länsi yhdistäisi Venäjän riitelevät ja kamppailevat instituutiot ja johtajat presidentin taakse, niin tässä on jo onnistuttu.

Kysymys on nyt siitä: kenen pussiin me pelaamme? Ja onko meillä kansallista intressiä? Sallimmeko me jonkun tehdä omaa politiikkaansa Suomen selkänahasta? Olisiko ollut parasta katso ja odottaa tuloksia ja sen jälkeen muodostaa EU:n yhteinen kanta?

Jos katsotaan totuutta silmästä silmään yhdessä Venäjän kanssa, niin sen kuuluu osallistua. Jos se tekee sen tosissaan on sille myös annettava siihen tarvittava tuki. Mitenkään kohtuuton ei ole myöskään Venäjän vaatimus saada tutkittavakseen näyte käytettyä ainetta.

Nyt ratkaisu on tehty "hötkyilijöiden" halun mukaan. Olisiko kuitenkin ollut parempi tehdä kansallinen ratkaisu ja näin antaa mahdollisuus esimerkiksi kansainväliselle tutkimusryhmälle selvittää myrkyttäjä tai se poliittinen taho, joka siellä on takana?

Mutta kuten eräs venäläinen tiedekolleega tänään lounaalla totesi, Putin hyötyi kovasti Iso-Britannian hyökkäyksestä. Aika moni venäläinen lähti hänen mukaansa äänestämään Putinia vain siksi, että Venäjää syytetään ulkoa päin. Heillä on tapana pitää yhtä tällaisessa tilanteessa.

Mitä tämän jälkeen?

Valitun linjan jälkeen ei voi mutristella. Kun olemme valinneet tämän linjan, siltä ei voi enää kääntyä.

Mikäli Venäjä kohdistaa meihin jotain ”korrektiivisia” painostuskeinoja, me emme voi ruveta panikoimaan.

Eli – ei enää sitä vuoden 2016 alun ”pohjoisen migraatiokriisiä”, jolloin suomalaiset poliitikot panikoivat ja hötkyilivät kun Venäjä avasi rajansa hetkeksi.

Tässähän silloinen sisäministeri Petteri Orpo kunnostautui merkittävällä tavalla ja osoitti, että ”hyvän sään kapteeneista” ei ole kippariksi myrskyllä.

]]>
46 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253008-hotkyt-ja-moskovan-hyvat#comments EU ja Venäjä Myrkytysoperaatio Perttin Salolainen Petteri Orpo Wed, 28 Mar 2018 16:58:18 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253008-hotkyt-ja-moskovan-hyvat