*

Arto Luukkanen

Kaikki blogit puheenaiheesta Median rooli

Ilkeilylläkö päämäärään?

Luin Sunnuntaisuomalaisesta toimittaja Janne Laitisen kirjoitelman perussuomalaisten viikko sitten pitämästä puoluekokouksesta. Juttu on ilkeä ja ylimielinen. Toimittaja rakentaa jutussaan kuvan ikäänkuin hän tarkkailisi mikroskoopilla suomalaista alaluokkaa, "törkyturpaisia maalaisrasisteja", joiden jutut ovat "pulun paskaa". Kirjoitus huokuu toimittajan henkilökohtaista toivetta, kunpa perussuomalaisuus hajoaisi kuin pulun paska ja Halla-aho häipyisi samaan saastatunkioon kuin jutun pääkuvan  roskat, tupakantumpit ja muu saasta antaa ymmärtää.

Luottamus mediaan tärkeämpää kuin koskaan - Ylen johtoa valittava vaaleissa

Nykyään jokainen ihminen on jollainkin muotoa media. Mediasta keskusteltaessa ihmiset eivät ainoastaan kuluta, vaan myöskin itse tuottavat sisältöä.

Yle otti suoraan kantaa turvapaikkapolitiikkaan ke 12.4.

Ke 12.4. klo 18.00 Ylen radiouutisissa kerrottiin uutisena 9 hengen perheen saamasta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä, jonka johdosta perhe on otettu säilöön ja poliisi valmistelee käännytystä. Siis uutisena. Kyseessä 2 aikuista ja 7 lasta, lasten ikähaitarikin kerrotaan. Miksi tämä on uutinen? Miksi tämä pitää kertoa julkisesti radiossa Ylen toimesta? Kyseessä on ihan normaali ja täysin lainmukainen tapaus kaikkien niiden tapausten joukossa, joiden turvapaikkahakemusta ei hyväksytä.

Tätähän ei saisi sanoa ääneen, mutta...

Mielessä olisi monia asioita, joista periaatteessa voisi kirjoittaa oman blogin, mutta mieluummin tiivistän asioita yhdeksi pidemmäksi kirjoitukseksi enkä kirjoita useita lyhyitä. Esimerkiksi suvaitsevaisuudesta ja ääripäistä siinä asiassa on puhuttu julkisuudessa ties kuinka kauan. Tätähän ei saisi sanoa ääneen, mutta suvaitsemattomat ja suvaitsevat eivät ole ääripäitä, koska julkisessa keskustelussa esitettyä suvaitsevaisten ryhmää ei ole olemassakaan. Jokainen meistä on suvaitsematon eikä siinä ole mitään hävettävää.

Pääministeri epäonnistuu aina

Suomessa ei varmaan ole toista yhtä epäkiitollista tehtävää kuin pääministeri. Mitä tahansa teet, se on aina väärin. Jos et tee mitään, sekin on väärin ja ihmetellään että miksi mitään ei tapahdu. Tämän lisäksi nykyään pengotaan yksityiselämä läpikotaisin lehtien sivuilla ja keksimällä keksitään skandaaleja, jos niitä ei muuten tahdo löytyä.

 

Uutta Suomea vai inhodemokratiaa?

Kysymykseni on osoitettu erityisesti Uudelle Suomelle, mutta myös suomimedialle yleensä sekä jokaiselle maamme hyvinvoinnista huolta kantavalle suomalaiselle - 

Liiketunnistin: Hyvä paha media

Liiketunnistin-juttusarjassa kirjoittaja tarkastelee ajankohtaisia poliittisia liikkeitä. Osin sisältä, osin ulkoa. Jotain lainattua, jotain varastettua, jotain mustaa.

Lastenlauluja uusin sanoituksin. Ilmapalloja. Suositusta lastenohjelmasta tuttu hahmo kävelee rinnallani ja repeää eduskuntatalon kohdalla joukon mukana huutoon ”Miljonääri Sipilä leikkaa rahat pieniltä!”

Skandaali! Kohu! Ristiriita! Paljastus!

Wisconsinin senaattori Joseph "Joe" McCarthy jäi historian kirjoihin ammattiosaamisensa ohella lähinnä massahysteriaa lietsoneena kommunistien vainoajana, joka oli yksi käänteisen todistustaakan pioneereista.

Media ja vasemmisto

Moni puhuu rahademokratiasta tarkoittaen, että rahaa ratkaisee miten demokratia toteutuu. Uskon yhä vankasti Suomen demokraatiseen järjestelmään, jossa on monta puoluetta, josta valita omansa. Toista parempaa systemiä en ole vielä kokenut. Eduskuntavaalien tulosten valossa ja vaaleista toiseen huomaa, että valitettavasti mainosrahat ratkaisevat pitkälti siitä ketkä voittavat ja ketkä häviävät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä