Arto Luukkanen

Kaikki blogit puheenaiheesta Yhteiskuntarauha

Solidaarisuus ainoa keino säilyttää rauha Euroopassa


Euroopassa ollaan hyvin huolestuneita yhteiskuntarauhan puolesta. Se on ihan ymmerrettävää, koska Eurooppaan on iskenyt monia kriisejä samaan aikaan. Huolestuneisuus purkautuu usein vihana pakolaisia kohtaan. Pakolaiset ovat helppo kohde, koska pakolaisten määrien räjähdysmäinen kasvu on ilmeisen näkyvä ilmiö. Pakolaisaallon syyksi on helppo leimata kaikki yhteiskunnan ongelmat kuten talousongelmat, turvattomuus ja terrorismin uhka.

Usko ja ymmärrä.

Olen mietiskellyt, että koskakohan ihmiset alkavat uskomaan niitä ihmisiä, joita vihaavat? (voi myös sanoa: täysin eri mieltä olevia. Tämä ei siis ole sama asia inhoamisen kanssa.) 

1. Varoiteltiin surffareista. Tuli täyslaidallinen. "Kuitenkin satoja poistuu maasta petyttyään antiin ja sisäministeriön arvion mukaan kaksi kolmesta ei saa turvapaikkaa jne."

Raiskauksissa ehdoton nollalinja ja kovemmat rangaistukset

Lähiaikoina Suomessa on tullut ilmi useita turvapaikanhakijoiden tekemiä raiskauksia. Eniten koko Suomea on kauhistuttanut kolmen eri 14-vuotiaan tytön raiskaukset. Kahdessa tapauksessa epäillyt ovat turvapaikanhakijoita ja yhdessä ulkomaalaistaustaiset pojat.

Lapseen kohdistuva seksuaalinen väkivalta on äärimäisen traumatisoivaa. Se jättää pysyvät arvet. Yhteiskunnan tärkein tehtävä on suojella lapsia ja nuoria sekä turvata heille turvallinen kasvuympäristö. Tässä tehtävässä Suomi on viime aikojen uutisoinnin perusteella epäonnistunut.

Sopimista tulisi vielä yrittää

Viime vaalikaudella tuskailtiin Kataisen sixpack-hallituksen päättämättömyyttä. Tuska oli aiheellista. Sen verran kehnoa oli hallituksen eteneminen. Kritiikissä erottui epä-älyllisimpänä puheenvuorona näkemys että tärkeintä ei ole se mitä päätetään vaan se että tehdään päätöksiä. Vaarallinen ja vastuuton vaatimus.

"Laiha sopu on parempi kuin lihava riita"

Nykyinen taloudellinen ja sen seurauksena yhteiskunnallinen tilanne on seurausta pitkäaikaisesta taloudenpidon vinosuuntauksesta. Se on edelleen heijastumaa markka-ajan kulttuurista. Ns. jakopoliitikot jakoivat silloin kaiken mahdollisen ja enemmänkin ääntenkalastelun merkeissä; kun hintakilpailukyky horjui, devalvoitiin. Kuitenkin presidentti Mauno Koiviston kaudella Suomi ajoi kotikutoisesti seinään. Syntyi todellinen hammasten kiristys. Syntyi pahaa jälkeä. Keskustapuolue sai silloinkin istuskellen suurvoiton.

Vihasta, järjen sumenemisesta ja järjen käteen ottamisesta

"Ernest Hemingway once wrote, "The world is a fine place and worth fighting for." I agree with the second part."
(Seven)

Kun ajattelu päättyy

 

Nykyhallitusta synnytettäessä lehtien palstoilla näkyi siteerattavan Paavo Haavikon ajatelmaa, jonka mukaan ajattelu alkaa vasta kun rahat loppuvat. Tämä mietelmä tuli uudelleen mieleeni nyt, kun luen George Orwellin mainiota teosta Puilla paljailla, jossa kirjailija kertoo elämästään rahattomana 1920- ja 1930-lukujen Pariisissa. Selvisihän Orwell hengissä, vaikka joutuikin välillä panttaamaan valtaosan vaatteistaan.

Anarkistien edesottamuksia Frankfurtissa

Saksan viidenneksi suurimmassa kaupungissa, Frankfurtissa, on tänään vastustettu kapitalismia oikein urakalla.

Vahva kansallisvaltio on yhteiskuntarauhan tae

Jotain on aivan perustavanlaatuisesti pielessä, mikäli Suomen kansalliset symbolit herättävät assosiaatioita ääriliikkeisiin, lähinnä kiihkonationalismiin, patriotismiin ja/tai skinhead-toimintaan. En hyväksy ajatusta siitä, että kyseiset liikkeet olisivat omineet erityisesti Suomen leijonan kuvastamaan ideologioitaan. Tällaisia ajatuksia on herättänyt mm.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä