Arto Luukkanen

Kaikki blogit puheenaiheesta Maaseutu

Enää on vain 1 maaseudun puolue

Suomen Maaseudun Puolue (lyhenne SMP) oli suomalainen keskustapopulistinen puolue, joka henkilöityi pitkälti johtajaansa Veikko Vennamoon. SMP ajautui konkurssiin vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen, ja sen seuraajaksi perustettiin Perussuomalaiset. 

Suomen Keskusta ei enää kuulu maaseudun puolueeksi luettavaan poliittiseen karttaan lähdettyään vihervasemmistolaiseen hallitukseen ajamaan maaseutua yhä alemmaksi. Jäljelle jäi vain yksi maaseudun puolesta puhuja, eli PerusSuomalaiset. 

Maaseudun puolue?

Hallituskausi kului. Taas yksi sellainen, jolloin Keskusta oli päähallitusvastuussa. Eikä ollut edes maaseutuvastaisena pidettyä vasemmistoa hallituksessa vastaan hankaamassa. Silti J.Sipilä ei pystynyt parempaan kuin M.Vanhanenkaan: Väestökatoa maalta kaupunkeihin ei ole tyrehdytetty. Maanteiden kunto ei ole lakannut heikkenemästä kokonaisuudessaan. Harvat päällystysten uusimiset keskittyvät lähes kokonaan pääteille. Tienhoidon määrärahoja leikattiin noin 300 miljoonaa euroa vuoden 2018 budjettiin verrattuna. Korjausvelka jatkaa jälleen kasvamistaan.

Rajoitettu ajo-oikeus maaseudulle

V8-moottorin ääni on monen mielestä se ainut oikea ääni, niin myös minun.

Eräät puolueet olisivat kieltämässä jopa polttomoottorilla toimivan auton äänen. Perusteena tälle he kertovat olevan ilmastonmuutoksen estämisen. On kuitenkin hyvä tietää vähän faktoja asiasta, eikä langeta heti hysteriaan.

Koko Suomea ei tarvitse pitää asuttuna

Seurasin HS:n vanhojen puolueiden johtajien vaalitenttiä ja harmittelin kuinka puheenvuoroissa kilpailtiin kenelle on tärkeintä koko Suomen asuttuna pitäminen ja aluepolitiikka. Yksikään ei puoluejohtaja ei uskaltanut irtaantua näistä tavoitteista. Keskusta, SDP ja KD jopa ehdottivat asuntojen hintojen laskun torjumista verorahoilla! Nämä tavoitteet ovat Suomelle ongelmallisia, sillä ne tarkoittavat rahan ottamista sieltä, missä sitä parhaiten syntyy ja kantamista sinne, missä sitä ei niin synny.

Maaseutuasuminen murroksessa

Suomalainen maaseutu on ollut jo pitkään ahdingossa. Syitä tähän on useita, mutta yksi suurimmista on asenne. Vuodet Lapin aluekehityksessä ovat opettaneet minulle, että kehitystä tapahtuu siellä, missä paikalliset tekevät muutoksen. Vastaavasti siellä, missä vain etsitään syitä muista ja haukutaan politiikkaa, positiivinen kehitys on satunnaista ja pientä. Valitettavan monessa kunnassa yritetään vain selviytyä heikkenevästä tilanteesta vuosi toisensa jälkeen.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen maaseudun ja EU-politiikan suunta

 

Suomessa on käynnissä erittäin nopea ja voimakas keskittymiskehitys. Sen jäljet ovat raakoja. Ihmiset eriarvoistuvat. Maakunnat eriarvoistuvat. Maakuntien sisällä tapahtuu eriarvoistumista. Lähes kaikki 50 seutukaupunkiakin taantuu.

 

Kehitysaluepolitiikka  aloitettiin 1960-luvulla. Se oli vahvimmillaan 1970- ja 80-luvuilla. Presidentti Urho Kekkonen oli sen takuumies. Hän piti alkiolaisen Keskustan hallituksessa. Keskusta oli tuolloin vielä maaseudun väestöön nojaava kansanliike, joka huolehti äänestäjistään.  Nyt on toisin. 

 

Autoilu kuuluu Suomeen jatkossakin

 

 

 

Asumme täällä pohjoisessa, missä ilmasto-olosuhteet ovat monin verroin haastavammat kuin muualla maailmassa. Pitkät, kylmät ja liukkaat talvet tuovat lisäkuluja elämiseen ja liikkumiseen. Välimatkat ovat pitkiä etenkin maaseudulla.

Haluamme pitää maaseudun asuttuna. Tämä edellyttää sitä, että autoilu pysyy kohtuuhintaisena ja mahdollisena myös pieni- ja keskituloisille. Etenkin taajama-alueiden ulkopuolella asuvissa lapsiperheissä tarvitaan auto, jotta voidaan kuljettaa lapset harrastuksiin ja käydä kaupassa.

Naiset - maaseutu kutsuu

Me olemme molemmat saaneet kasvaa maatilalla, joka oli automaattisesti sukupuolineutraali ympäristö. Maatilalla oli itsestään selvää, että tyttö osaa yhtä hyvin ajaa traktoria, lypsää lehmän tai leipoa pullataikinan kuin poikakin. Meille keskustelu siitä, kumman sukupuolen edustajat ovat vaikkapa parempia johtajia, vanhempia tai yrittäjiä, tuntuu vieraalta. Kuitenkin näemme omassa työelämässämme, että sukupuoliroolit ovat edelleen vahvasti esillä myös maaseudulla. 

Maaseutu sykkii Suomelle

Näin vaalien alla ihmismieli on ilmeisesti erityisen herkkä ulkoisille vaikutuksille. Ainakin poliittisesta keskustelusta päätellen voisi näin tulkita. Erityisen huolissani olen siitä, menettävätkö poliitikot oikeasti järkensä vaalikiimassaan, vai onko kyseessä maraton ihmisten päiden pehmentämiseksi. Kumpikin kuulostaa äärimmäisen huolestuttavilta vaihtoehdoilta.

Toisen asteen koulutusta palautettava takaisin maaseudulle

"Kaupunkiin muuttaneet pärjäävät parhaiten" uutisoi Helsingin Sanomat 27.2.2019. Lehti oli pyytänyt Tilastokeskuksesta tietoja, miten nuoret asuvat kotonaan eri puolilla suomea. HS:n mukaan kotiin jäävillä ei ole syytä lähteä. Monilla jääjistä ei ole intoa tai kykyjä jatko-opintoihin, otsikko huutaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä