Jari Lindström http://ollijuntunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/137297/all Tue, 16 Oct 2018 11:17:06 +0300 fi SOS-hallitus käy ”vapaussotaa” kuin vuonna 1918 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262601-sos-hallitus-kay-vapaussotaa-kuin-vuonna-1918 <p># Suomen kansa niin kuin monet muutkin kansat alkaen USA:n &quot;Trumppilasta&quot; tuntuu jakautuvan &nbsp;valkoisiin ja punaisiin, jopa valkoisiin ja mustiin, rasisteihin ja suvakkeihin, kaikenlaisiin meihin ja muihin.</p><p>&nbsp;&nbsp; Nyt on tutkittu Ylen tilauksesta suhtautumista <strong>Juha Sipilän</strong> SOS-hallituksen esitykseen irtisanomisen helpottamisesta alle 10 hengen yrityksissä. Vasemmisto tuomitsee yhtenä miehenä ja vallankin naisena tällaisen esityksen. Oikeisto taas kannattaa sitä. Tällainen tilanne tuo karmealla tavalla mieleen vuoden 1918 muistot.</p><p>&nbsp;</p><p># SOS-hallitukselle tämä esitys on muodostunut suoranaiseksi arvovaltakysymykseksi, etten sanoisi pakkomielteeksi. Lakisuunnitelmasta ei ole hallituksen mielestä mahdollista perääntyä. Siksi eduskunta pannaan äänestämään tästä asiasta.</p><p>&nbsp;&nbsp; Ammattiyhdistysliike taas jatkaa taistelua. Työväenluokan mielestä tällaiset asiat pitäisi ratkaista neuvotellen työnantajien kanssa. Hallitusta ei saisi päästää päsmäröimään. SOS-hallitus on päässyt toimimaan työnantajien käsikassarana jo yli kolme vuotta. Tilanne muistuttaa etäisesti vuoden 1918 tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p># Tulee mieleen <strong>Teemu Keskisarjan</strong> näkemys vuodesta 1918. Hänen mukaansa sisällissotaa voisi hyvin nimittää vapaussodaksi myös punaisten kannalta. Se oli vapaussota, joka päättyi katastrofiin. Maaorjat ja työn orjat joutuivat vankileireille ja teloituksiin.</p><p>&nbsp;&nbsp; SOS-hallituksen &rdquo;vapaussodassa&rdquo; ihmetyttää ja oikeastaan säälittää työministerin tilanne. Hänhän on kuusankoskelainen duunari <strong>Jari Lindström</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # Suomen kansa niin kuin monet muutkin kansat alkaen USA:n "Trumppilasta" tuntuu jakautuvan  valkoisiin ja punaisiin, jopa valkoisiin ja mustiin, rasisteihin ja suvakkeihin, kaikenlaisiin meihin ja muihin.

   Nyt on tutkittu Ylen tilauksesta suhtautumista Juha Sipilän SOS-hallituksen esitykseen irtisanomisen helpottamisesta alle 10 hengen yrityksissä. Vasemmisto tuomitsee yhtenä miehenä ja vallankin naisena tällaisen esityksen. Oikeisto taas kannattaa sitä. Tällainen tilanne tuo karmealla tavalla mieleen vuoden 1918 muistot.

 

# SOS-hallitukselle tämä esitys on muodostunut suoranaiseksi arvovaltakysymykseksi, etten sanoisi pakkomielteeksi. Lakisuunnitelmasta ei ole hallituksen mielestä mahdollista perääntyä. Siksi eduskunta pannaan äänestämään tästä asiasta.

   Ammattiyhdistysliike taas jatkaa taistelua. Työväenluokan mielestä tällaiset asiat pitäisi ratkaista neuvotellen työnantajien kanssa. Hallitusta ei saisi päästää päsmäröimään. SOS-hallitus on päässyt toimimaan työnantajien käsikassarana jo yli kolme vuotta. Tilanne muistuttaa etäisesti vuoden 1918 tilannetta.

 

# Tulee mieleen Teemu Keskisarjan näkemys vuodesta 1918. Hänen mukaansa sisällissotaa voisi hyvin nimittää vapaussodaksi myös punaisten kannalta. Se oli vapaussota, joka päättyi katastrofiin. Maaorjat ja työn orjat joutuivat vankileireille ja teloituksiin.

   SOS-hallituksen ”vapaussodassa” ihmetyttää ja oikeastaan säälittää työministerin tilanne. Hänhän on kuusankoskelainen duunari Jari Lindström.

 

 

]]>
15 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262601-sos-hallitus-kay-vapaussotaa-kuin-vuonna-1918#comments Irtisanominen Jari Lindström Vapaussota Tue, 16 Oct 2018 08:17:06 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262601-sos-hallitus-kay-vapaussotaa-kuin-vuonna-1918
Jari Lindströmille http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261489-jari-lindstromille <p>&nbsp;</p><p>Ottaisitko sinä Jari Lindström yli viisi-, kuusikymppisiä henkilöitä töihin, jolla on terveydellisiä rajoitteita työssä jaksamisessa, tai heitä, joilla on muuten vaan käynyt huono tuuri työnhaussa ja pitkä työttömyys takana? Jos olisit yrittäjä ja saisit kasapäin työhakemuksia, ihanko uupuisit niiden käsittelyssä, etenkin kun monet hakisivat niitä piilotyöpaikkoja? &nbsp;</p><p>Mikäli sinulla ei omalla kohdallasi olisi nykyisen työsi jälkeen tiedossa mukavia sopeutumisrahoja, pääsisitkö ajattelussasi edes sille tasolle, kuin mitä olit viimeisinä työaikoinasi paperiteollisuudessa, tai sieltä jouduttuasi työttömäksi? Suostuisitko luopumaan kyseisestä edusta ja työttömien tavoin hakemaan vaan työttömyyskorvausta, mikäli jäisit ilman töitä?</p><p>Irtisanomissuojaa haluatte heikentää, vaan entä henkilökohtaisesti, uskoisitko epävarmassa elämäntilanteessa elämisen heikentävän hyvinvointia ja uhkaavan mielenterveyttä jopa perheittäin?</p><p>Paperimiehiäkin on paljon työttöminä, eikä CV:ssä kovin paljon nämä poliittiset meriitit paina, eikä muuten niitä hillotolppiakaan taida riittää, kuin ainoastaan pahimmille pelureille, jotka ovat härskejä ja taitavia hakeutumaan niiden äärelle. Saattaapa ne sopeutumisrahatkin passivoida sohvalla löhöilemiseen, joten koitahan nyt pohtia, että ei sinusta tulisi niiden kaltaista, joita nyt potkit päähän ja persuuksille.</p><p>Neulan löytäminen heinäsuovasta on hemmetin vaikeaa, vaikka sitäkin nyt tarvittaisiin, että tämä nykyinen kupla saataisiin juhlavin menoin puhkaistua. Tämä kupla on oikeastaan koko yhteiskuntaa sairastuttava mätäpaise, mikä on vaan levinnyt entisestään, koska siinä paiseessa liian moni luulee/antaa ymmärtää/uskottelee, että syyllisiä työttömyyteen ovat työttömät. Kyllä ne on jotkut muut tahot pelanneet väärin, kun ei ole kaikille halukkaille töitä ja korostan, siis palkallisia töitä.</p><p>Vanhaa sanontaa tähän siteeraan: &rdquo;Kyllä hullu saa olla, mutta ei tyhmä.&rdquo; Siis sitä meinasin vielä kysyä, tekeekö kipeätä entisen duunarimiehen nuppiin kumileimasimena oleminen niille tahoille, mitkä eivät tavallisen duunarin ja työttömän elämästä tiedä yhtään mitään, eivätkä edes halua? &nbsp;No raha tuppaa menemään rahan luokse ja rahaa ne tahot koittavat tehdä lisää omaan pussiin mitä ihmeellisimmin keinoin, mutta täytyykö entisen duunarin kaivaa uria niille rahavirroille?</p><p>Aktiivimalli kolmonen voisi olla sen suuntainen, että aktivoidaan kansanedustajat ja ministerit, kuin myös kaikki muut vallan kahvassa roikkujat hoitamaan suomalaisten asiat siedettävälle tasolle sillä meiningillä, että jokaista kohdellaan ihmisenä, eikä mitään ryhmää vain ihmismassana. Koko ketju on juuri niin vahva, kuin on sen heikoin lenkki ja siksipä pitäisi päättäjienkin arvostaa koko kansaa. &nbsp;</p><p>Nykyisellä menolla tosin tulee suomalaista kettinkiä hyvinkin pian sanomaan sanottavansa, jolloin päättäjillä persaukset paukkuu&hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ottaisitko sinä Jari Lindström yli viisi-, kuusikymppisiä henkilöitä töihin, jolla on terveydellisiä rajoitteita työssä jaksamisessa, tai heitä, joilla on muuten vaan käynyt huono tuuri työnhaussa ja pitkä työttömyys takana? Jos olisit yrittäjä ja saisit kasapäin työhakemuksia, ihanko uupuisit niiden käsittelyssä, etenkin kun monet hakisivat niitä piilotyöpaikkoja?  

Mikäli sinulla ei omalla kohdallasi olisi nykyisen työsi jälkeen tiedossa mukavia sopeutumisrahoja, pääsisitkö ajattelussasi edes sille tasolle, kuin mitä olit viimeisinä työaikoinasi paperiteollisuudessa, tai sieltä jouduttuasi työttömäksi? Suostuisitko luopumaan kyseisestä edusta ja työttömien tavoin hakemaan vaan työttömyyskorvausta, mikäli jäisit ilman töitä?

Irtisanomissuojaa haluatte heikentää, vaan entä henkilökohtaisesti, uskoisitko epävarmassa elämäntilanteessa elämisen heikentävän hyvinvointia ja uhkaavan mielenterveyttä jopa perheittäin?

Paperimiehiäkin on paljon työttöminä, eikä CV:ssä kovin paljon nämä poliittiset meriitit paina, eikä muuten niitä hillotolppiakaan taida riittää, kuin ainoastaan pahimmille pelureille, jotka ovat härskejä ja taitavia hakeutumaan niiden äärelle. Saattaapa ne sopeutumisrahatkin passivoida sohvalla löhöilemiseen, joten koitahan nyt pohtia, että ei sinusta tulisi niiden kaltaista, joita nyt potkit päähän ja persuuksille.

Neulan löytäminen heinäsuovasta on hemmetin vaikeaa, vaikka sitäkin nyt tarvittaisiin, että tämä nykyinen kupla saataisiin juhlavin menoin puhkaistua. Tämä kupla on oikeastaan koko yhteiskuntaa sairastuttava mätäpaise, mikä on vaan levinnyt entisestään, koska siinä paiseessa liian moni luulee/antaa ymmärtää/uskottelee, että syyllisiä työttömyyteen ovat työttömät. Kyllä ne on jotkut muut tahot pelanneet väärin, kun ei ole kaikille halukkaille töitä ja korostan, siis palkallisia töitä.

Vanhaa sanontaa tähän siteeraan: ”Kyllä hullu saa olla, mutta ei tyhmä.” Siis sitä meinasin vielä kysyä, tekeekö kipeätä entisen duunarimiehen nuppiin kumileimasimena oleminen niille tahoille, mitkä eivät tavallisen duunarin ja työttömän elämästä tiedä yhtään mitään, eivätkä edes halua?  No raha tuppaa menemään rahan luokse ja rahaa ne tahot koittavat tehdä lisää omaan pussiin mitä ihmeellisimmin keinoin, mutta täytyykö entisen duunarin kaivaa uria niille rahavirroille?

Aktiivimalli kolmonen voisi olla sen suuntainen, että aktivoidaan kansanedustajat ja ministerit, kuin myös kaikki muut vallan kahvassa roikkujat hoitamaan suomalaisten asiat siedettävälle tasolle sillä meiningillä, että jokaista kohdellaan ihmisenä, eikä mitään ryhmää vain ihmismassana. Koko ketju on juuri niin vahva, kuin on sen heikoin lenkki ja siksipä pitäisi päättäjienkin arvostaa koko kansaa.  

Nykyisellä menolla tosin tulee suomalaista kettinkiä hyvinkin pian sanomaan sanottavansa, jolloin päättäjillä persaukset paukkuu…

 

 

 

 

]]>
2 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261489-jari-lindstromille#comments Aktiivimalli Jari Lindström Työttömyys Mon, 24 Sep 2018 12:58:44 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261489-jari-lindstromille
Työvoimahallinnon mielivalta tekee aktiivimallista erittäin pahan http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259194-tyovoimahallinnon-mielivalta-tekee-aktiivimallista-erittain-pahan <p>Kohua herättänyt opettajan 2000 euron menetys osoittaa, että nykyinen aktiivimalli pitäisi lopettaa heti. Se luo varmasti yhteiskuntavihaa ja luo erittäin huonon kuvan yhteiskunnasta. Tämä ikävä esimerkki osoittaa juuri sen pahimman ongelman mikä on aktiivimallissa.</p><p>Työllistymisen ongelmaa yritetään ratkaista heittämällä bensaa liekkeihin. Juuri yhteiskunnan mielivalta liittyen toimeentuloon heikentää aktiivisuutta. Pakottamalla aktiiviseksi aiheutetaan mielivallan lisääntymistä. Ei puututa työllistymisen juurisyihin, eli niihin asioihin, jotka aiheuttavat mielivaltaa. Tämä hallitus meni aktiivimallin suhteen sieltä, mistä rima oli matalin, eli aloitti kepittämisen lisäämisellä, eikä puuttunut ollenkaan byrokratiaan.</p><p>Opettaja lähetti työvoimahallinnolle selvityksen, kun sitä pyydettiin ja hän esitti pätevän syyn, miksi perui osallistumisensa työnhakuvalmennukseen. Kertoi, että on jo työllistynyt, eikä työnhakuvalmennus ole siksi millään lailla aiheellinen. Hän kertoi myös peruneensa osallistumisen ilmoittamalla siitä ajoissa koulutuksen järjestäjälle, jotta mahdollisimman nopeasti seuraava jonossa oleva saisi kyseisen valmennuspaikan.<br />Työvoimahallinto perui oikeuden työttömyyspäivärahaan, koska oli&nbsp; ilman pätevää syytä kieltäydytty työllistämistä edistävästä palvelusta. Työllistyminen ei siis ollut työvoimahallinnon mielestä pätevä syy.</p><p>Työvoimahallinnon byrokratiaongelmat ovat olleet jo pitkään ja 90-luvun laman jälkeen selvästi tilanne paheni. Silloin nousi esimerkiksi kohua herättänyt tapaus, jossa työtön menetti työttömyystuen, koska kävi päivisin kuntosalilla. Tästä uutisoi Helsingin paikallismedia (Helsingin Uutiset, ja Vartti-lehti).</p><p>Sipilän hallitus teki erittäin hölmösti ottaessaan käyttöön aktiivimallin puuttumatta ollenkaan työvoimahallinnon mielivaltaan. Mielivalta on se juurisyy, miksi työttömät on pakotettuja passiivisuuteen. Jos on aktiivinen, se on peiteltävä ja salattava työvoimahallinnolta, ettei joudu vaikeuksiin. Työvoimahallinnon mielivalta aiheuttaa pahoja seurauksia koko yhteiskunnassa, se tappaa kaikenlaisen yritteliäisyyden, koska aktiivinen joutuu vaikeuksiin ja todennäköisimmin menettää toimeentulonsa kokonaan.</p><p>Työvoimahallinto vetoaa lakiin toteuttaessaan mielivaltaa. Kuitenkin kysymys on lain tulkinnasta. Laki tuskin pakottaa mielivaltaan, se antaa myös mahdollisuuden järjen käyttämiseen. Esimerkiksi tässä kirjoituksen esimerkissä mielivaltaa on se, ettei pätevä syy ole riittänyt työvoimahallinnolle. Mielivalta lisää yhteiskuntavihaa ja erittäin paha se on silloin jos se kohdistuu ihmisten toimeentuloon. Aktiivimalli kohdistuu erittäin suureen ihmisjoukkoon ja heidän kohdalla se lisää työvoimahallinnon mielivaltaa.</p><p>Onko mielivalta lisääntymässä nyt entisestään? Valtiovarainministeri Orpo on pyytänyt kolmea kansliapäällikköä käymään läpi hallituksen jo linjaamat työllistämistoimet ja valmistelemaan nopeavaikutteisia lisätoimia. Se on Orpon mukaan yhteiskunnan kohtalonkysymys, koska pitää saada 250 000&nbsp; vielä työttömänä olevaa työllistymään.</p><p>Kepittäminen aktiivimallilla ei ole toiminutkaan niin kuin hallitus odotti ja haluaa siis tehostaa toimia. Työvoimahallinto pitää mielivaltaisilla toimintatavoilla huolen, ettei aktiivimalli voi toimia.<br />Aktiivimalli myös kärjistää yhteiskunnan tilannetta, koska se asettaa kansaa vastakkain. On niitä, jotka kannattavat kepittämistä ja niitä jotka vihaavat mielivaltaista toimintaa. Tämän kohdistuessa ihmisten välttämättömään toimeentuloon luo kehityssuunnan, joka johtaa vakaviin ongelmiin aktiivimallin kanssa.</p><p>Työvoimahallinnon toimintatavat eivät enää toimi nykyaikaisessa modernissa yhteiskunnassa. Onneksi työvoimahallinnon mielivalta on noussut enemmän esiin julkisuudessa aktiivimallin vuoksi. Lainsäädäntö ei pakota mielivaltaan.</p><p>Osoittaako aktiivimallin käytännön toteuttamiseen liittyvä mielivalta kansalaisille paikat mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat? Työttömät ovat Suomessa Paaria-luokkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>YLE: <em><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10341048">&quot;Aktiivimallin kurssin peruuttamisesta seurasi opettajalle kahden kuukauden karenssi ja kahden tonnin menetys &ndash; Minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt&quot;</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>USU: <em><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255640-antaako-hallitus-lisaa-keppia-tyottomille-petteri-orpo-valmistelussa">&quot;Tuleeko työttömille lisää keppiä? Petteri Orpo: Valmistelussa nopeavaikutteisia lisätoimia työllisyyden parantamiseksi&quot;</a></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kohua herättänyt opettajan 2000 euron menetys osoittaa, että nykyinen aktiivimalli pitäisi lopettaa heti. Se luo varmasti yhteiskuntavihaa ja luo erittäin huonon kuvan yhteiskunnasta. Tämä ikävä esimerkki osoittaa juuri sen pahimman ongelman mikä on aktiivimallissa.

Työllistymisen ongelmaa yritetään ratkaista heittämällä bensaa liekkeihin. Juuri yhteiskunnan mielivalta liittyen toimeentuloon heikentää aktiivisuutta. Pakottamalla aktiiviseksi aiheutetaan mielivallan lisääntymistä. Ei puututa työllistymisen juurisyihin, eli niihin asioihin, jotka aiheuttavat mielivaltaa. Tämä hallitus meni aktiivimallin suhteen sieltä, mistä rima oli matalin, eli aloitti kepittämisen lisäämisellä, eikä puuttunut ollenkaan byrokratiaan.

Opettaja lähetti työvoimahallinnolle selvityksen, kun sitä pyydettiin ja hän esitti pätevän syyn, miksi perui osallistumisensa työnhakuvalmennukseen. Kertoi, että on jo työllistynyt, eikä työnhakuvalmennus ole siksi millään lailla aiheellinen. Hän kertoi myös peruneensa osallistumisen ilmoittamalla siitä ajoissa koulutuksen järjestäjälle, jotta mahdollisimman nopeasti seuraava jonossa oleva saisi kyseisen valmennuspaikan.
Työvoimahallinto perui oikeuden työttömyyspäivärahaan, koska oli  ilman pätevää syytä kieltäydytty työllistämistä edistävästä palvelusta. Työllistyminen ei siis ollut työvoimahallinnon mielestä pätevä syy.

Työvoimahallinnon byrokratiaongelmat ovat olleet jo pitkään ja 90-luvun laman jälkeen selvästi tilanne paheni. Silloin nousi esimerkiksi kohua herättänyt tapaus, jossa työtön menetti työttömyystuen, koska kävi päivisin kuntosalilla. Tästä uutisoi Helsingin paikallismedia (Helsingin Uutiset, ja Vartti-lehti).

Sipilän hallitus teki erittäin hölmösti ottaessaan käyttöön aktiivimallin puuttumatta ollenkaan työvoimahallinnon mielivaltaan. Mielivalta on se juurisyy, miksi työttömät on pakotettuja passiivisuuteen. Jos on aktiivinen, se on peiteltävä ja salattava työvoimahallinnolta, ettei joudu vaikeuksiin. Työvoimahallinnon mielivalta aiheuttaa pahoja seurauksia koko yhteiskunnassa, se tappaa kaikenlaisen yritteliäisyyden, koska aktiivinen joutuu vaikeuksiin ja todennäköisimmin menettää toimeentulonsa kokonaan.

Työvoimahallinto vetoaa lakiin toteuttaessaan mielivaltaa. Kuitenkin kysymys on lain tulkinnasta. Laki tuskin pakottaa mielivaltaan, se antaa myös mahdollisuuden järjen käyttämiseen. Esimerkiksi tässä kirjoituksen esimerkissä mielivaltaa on se, ettei pätevä syy ole riittänyt työvoimahallinnolle. Mielivalta lisää yhteiskuntavihaa ja erittäin paha se on silloin jos se kohdistuu ihmisten toimeentuloon. Aktiivimalli kohdistuu erittäin suureen ihmisjoukkoon ja heidän kohdalla se lisää työvoimahallinnon mielivaltaa.

Onko mielivalta lisääntymässä nyt entisestään? Valtiovarainministeri Orpo on pyytänyt kolmea kansliapäällikköä käymään läpi hallituksen jo linjaamat työllistämistoimet ja valmistelemaan nopeavaikutteisia lisätoimia. Se on Orpon mukaan yhteiskunnan kohtalonkysymys, koska pitää saada 250 000  vielä työttömänä olevaa työllistymään.

Kepittäminen aktiivimallilla ei ole toiminutkaan niin kuin hallitus odotti ja haluaa siis tehostaa toimia. Työvoimahallinto pitää mielivaltaisilla toimintatavoilla huolen, ettei aktiivimalli voi toimia.
Aktiivimalli myös kärjistää yhteiskunnan tilannetta, koska se asettaa kansaa vastakkain. On niitä, jotka kannattavat kepittämistä ja niitä jotka vihaavat mielivaltaista toimintaa. Tämän kohdistuessa ihmisten välttämättömään toimeentuloon luo kehityssuunnan, joka johtaa vakaviin ongelmiin aktiivimallin kanssa.

Työvoimahallinnon toimintatavat eivät enää toimi nykyaikaisessa modernissa yhteiskunnassa. Onneksi työvoimahallinnon mielivalta on noussut enemmän esiin julkisuudessa aktiivimallin vuoksi. Lainsäädäntö ei pakota mielivaltaan.

Osoittaako aktiivimallin käytännön toteuttamiseen liittyvä mielivalta kansalaisille paikat mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat? Työttömät ovat Suomessa Paaria-luokkaa.

 

 

YLE: "Aktiivimallin kurssin peruuttamisesta seurasi opettajalle kahden kuukauden karenssi ja kahden tonnin menetys – Minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt"

 

USU: "Tuleeko työttömille lisää keppiä? Petteri Orpo: Valmistelussa nopeavaikutteisia lisätoimia työllisyyden parantamiseksi"

]]>
3 http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259194-tyovoimahallinnon-mielivalta-tekee-aktiivimallista-erittain-pahan#comments Aktiivimalli Jari Lindström Petteri Orpo Työttömyys Wed, 08 Aug 2018 06:14:22 +0000 Jorma Nordlin http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259194-tyovoimahallinnon-mielivalta-tekee-aktiivimallista-erittain-pahan
Jari Lindström - haluatko historiaan? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257912-jari-lindstrom-haluatko-historiaan <p>Ihmistä on yritetty motivoida työntekoon monella tavalla. Pakolla ja ruoskalla ei ole kuitenkaan toivottua seurausta. Edes häpeärangaistus ei päde vaikka sitäkin on yritetty. Etenkin suomalainen ihminen inhoaa pakkoa ja päsmäröintiä viimeiseen saakka.</p><p>Todettakoon lyhyesti: aktiivimalli perustuu pakkoon, nöyryyttämiseen ja siihen, että työntekijästä tehdään &rdquo;kevyttorppari&rdquo;. Kerron tästä esimerkin siitä mitä se voi olla.</p><p>Eräälle nuorelle työttömälle nuorelle henkilölle soitettiin työvoimatoimistosta ja kerrottiin, että hänelle on nyt tarjottu työtä. Puhelinmyyjänä. Työnkuva oli myydä keittiöremontteja. Työstä saatu korvaus oli minimaalinen ja varsinaiset bonukset tippuisivat tilille, mikäli oikeita kauppoja tulisi. Ei sen mukaan monelleko hän joutui myyskentelemään remontteja. Työ oli pakko hyväksyä sillä muuten hän ei &rdquo;aktivoituisi&rdquo;.&nbsp;</p><p>Työnantaja halusi aggressiivista myymistä ja pian nuori henkilö huomasi, että hänen työnsä perustui vanhojen ja huonokuntoisten ts. puolustuskyvyttömien ihmisten manipulointiin. Lääkärinsoittoa odottavat vanhukset eivät tienneet ennen puhelua tilaavansa keittiöremontin mutta jaarittelu, maanittelu ja painostus tehosivat joskus.</p><p>Mikäli eläkeläinen laittoi luurin kiinni, oli kyse siitä, että työntekijä ei ollut tarpeeksi &rdquo;aggressiivinen&rdquo;. Työnteko oli moraalisesti arveluttavaa mutta sitä oli pakko tehdä, sillä valtio oli &rdquo;myynyt&rdquo; hänet aktiivimallissa tällaiselle painostusfirmalle. Se perustui pakkoon, riistoon ja manipulointiin. Nuoren henkilön motivaatio oli nolla ja hän tiesi, että tällainen työ oli moraalisesti arveluttavaa.</p><p><strong>Tehdään oikeita työpaikkoja!</strong></p><p>Aktiivimalli perustuu ideaan siitä, että työtön on luontaisesti laiska ja vetämätön. Että kunnon tuuppiminen auttaa ja että pakon avulla ihminen löytää itsestänsä ahkeran muurahaisen.</p><p>Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.</p><p>Mikäli hallitus haluaisi luoda oikeita työpaikkoja se voisi käyttää porkkanaa&nbsp; &ndash; ei keppiä. Esimerkiksi: mikäli pk-firma työllistää ensimmäisen työntekijän, se voisi saada ensimmäisiksi vuoksiksi alv-vähennyksen. Tai että kevytyrittäjyyttä rohkaistaisiin yksinkertaistamalla verotusta ja ennen kaikkea Yel-maksuja. Nykyinen verotus on luotu tappamaan kaikki pienyrittäjyys. Nyt pitäisi turvautua reippaaseen luutaan ja siivota tämä byrokratia &amp; rankaiseva verotus pois pienyrittäjien harteilta. Pienyrittäjät luovat työpaikkoja mikäli vain niille annetaan kiihoke tehdä niin.</p><p><strong>Mahdollisuus historiaan Jari</strong></p><p>En tiedä lukeeko ministeri Jari Lindström tätä kesällä mutta laitan tähän pienen neuvon. Jari &ndash; nyt olisi mahdollista tehdä historiaa. Tällä linjalla sinä tulet jäämään menneisyyden aikakirjoihin ehkä historiamme vihatuimpana työministerinä &ndash; aktiivimallin isänä. Aikaa on kuitenkin muutokseen.</p><p>Nyt kun ministerinpesti loppuu ensi huhtikuussa ja samalla kun myös puolueesi jää mitä todennäköisimmin historiaan, niin nyt olisi mahdollisuus tehdä jotain uutta.</p><p>Nyt tarvitaan oikeita ja aitoja työpaikkoja, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja positiiviseen työllistymiseen. Tilastotemput työllistymisprosentista ovat kaunisteltuja ja perustuvat siihen, että työttömien joukosta on moneen kertaa &rdquo;siivottu&rdquo; toivottomat ja onnettomat pois. Ne ovat Gosplan- tilastoja, jotka on luotu poliittisiin tarkoituksiin.</p><p>Oikeat työpaikat syntyvät, kun byrokratiaa siivotaan ja ihmisillä on luonnollinen motivaatio tehdä työtä.</p><p>Se aktiivimalli ei vain toimi. Tai toimii siinä mielessä, että niin työnantajat kuin &ndash;tekijät aktivoidaan tyhjään huijauksien ja ajantuhlauksen rumbaan.</p><p>Näin se on Jarpsa hyvä!))</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmistä on yritetty motivoida työntekoon monella tavalla. Pakolla ja ruoskalla ei ole kuitenkaan toivottua seurausta. Edes häpeärangaistus ei päde vaikka sitäkin on yritetty. Etenkin suomalainen ihminen inhoaa pakkoa ja päsmäröintiä viimeiseen saakka.

Todettakoon lyhyesti: aktiivimalli perustuu pakkoon, nöyryyttämiseen ja siihen, että työntekijästä tehdään ”kevyttorppari”. Kerron tästä esimerkin siitä mitä se voi olla.

Eräälle nuorelle työttömälle nuorelle henkilölle soitettiin työvoimatoimistosta ja kerrottiin, että hänelle on nyt tarjottu työtä. Puhelinmyyjänä. Työnkuva oli myydä keittiöremontteja. Työstä saatu korvaus oli minimaalinen ja varsinaiset bonukset tippuisivat tilille, mikäli oikeita kauppoja tulisi. Ei sen mukaan monelleko hän joutui myyskentelemään remontteja. Työ oli pakko hyväksyä sillä muuten hän ei ”aktivoituisi”. 

Työnantaja halusi aggressiivista myymistä ja pian nuori henkilö huomasi, että hänen työnsä perustui vanhojen ja huonokuntoisten ts. puolustuskyvyttömien ihmisten manipulointiin. Lääkärinsoittoa odottavat vanhukset eivät tienneet ennen puhelua tilaavansa keittiöremontin mutta jaarittelu, maanittelu ja painostus tehosivat joskus.

Mikäli eläkeläinen laittoi luurin kiinni, oli kyse siitä, että työntekijä ei ollut tarpeeksi ”aggressiivinen”. Työnteko oli moraalisesti arveluttavaa mutta sitä oli pakko tehdä, sillä valtio oli ”myynyt” hänet aktiivimallissa tällaiselle painostusfirmalle. Se perustui pakkoon, riistoon ja manipulointiin. Nuoren henkilön motivaatio oli nolla ja hän tiesi, että tällainen työ oli moraalisesti arveluttavaa.

Tehdään oikeita työpaikkoja!

Aktiivimalli perustuu ideaan siitä, että työtön on luontaisesti laiska ja vetämätön. Että kunnon tuuppiminen auttaa ja että pakon avulla ihminen löytää itsestänsä ahkeran muurahaisen.

Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.

Mikäli hallitus haluaisi luoda oikeita työpaikkoja se voisi käyttää porkkanaa  – ei keppiä. Esimerkiksi: mikäli pk-firma työllistää ensimmäisen työntekijän, se voisi saada ensimmäisiksi vuoksiksi alv-vähennyksen. Tai että kevytyrittäjyyttä rohkaistaisiin yksinkertaistamalla verotusta ja ennen kaikkea Yel-maksuja. Nykyinen verotus on luotu tappamaan kaikki pienyrittäjyys. Nyt pitäisi turvautua reippaaseen luutaan ja siivota tämä byrokratia & rankaiseva verotus pois pienyrittäjien harteilta. Pienyrittäjät luovat työpaikkoja mikäli vain niille annetaan kiihoke tehdä niin.

Mahdollisuus historiaan Jari

En tiedä lukeeko ministeri Jari Lindström tätä kesällä mutta laitan tähän pienen neuvon. Jari – nyt olisi mahdollista tehdä historiaa. Tällä linjalla sinä tulet jäämään menneisyyden aikakirjoihin ehkä historiamme vihatuimpana työministerinä – aktiivimallin isänä. Aikaa on kuitenkin muutokseen.

Nyt kun ministerinpesti loppuu ensi huhtikuussa ja samalla kun myös puolueesi jää mitä todennäköisimmin historiaan, niin nyt olisi mahdollisuus tehdä jotain uutta.

Nyt tarvitaan oikeita ja aitoja työpaikkoja, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja positiiviseen työllistymiseen. Tilastotemput työllistymisprosentista ovat kaunisteltuja ja perustuvat siihen, että työttömien joukosta on moneen kertaa ”siivottu” toivottomat ja onnettomat pois. Ne ovat Gosplan- tilastoja, jotka on luotu poliittisiin tarkoituksiin.

Oikeat työpaikat syntyvät, kun byrokratiaa siivotaan ja ihmisillä on luonnollinen motivaatio tehdä työtä.

Se aktiivimalli ei vain toimi. Tai toimii siinä mielessä, että niin työnantajat kuin –tekijät aktivoidaan tyhjään huijauksien ja ajantuhlauksen rumbaan.

Näin se on Jarpsa hyvä!))

]]>
27 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257912-jari-lindstrom-haluatko-historiaan#comments Aktiivimalli Jari Lindström Fri, 06 Jul 2018 08:27:43 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257912-jari-lindstrom-haluatko-historiaan
Lindström, Keskustan ja Kokoomuksen ylimielinen sätkynukke ja käsikassara http://laali.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257612-lindstrom-keskustan-ja-kokoomuksen-ylimielinen-satkyknukke-ja-kasikassara <p>Kyllä suututtaa tämä touhu, vaikka itse jäänkin eläkkeelle ylihuomenna, eli heinäkuun 1. päivä.</p><p>Ironista tässä työttömyydessäni ja eläkkeelle jäännissäni on se, että sain työpaikan, kun jäin eläkkeelle! Otin työpaikan vastaan, aloitan 16.7.! En edes hakenut paikkaa, vaan minua kysyttiin siihen. Aktiivimalli ehti leikata ansiosidonnaistani kaksi kuukautta, ja leikkaa vielä kesäkuun ansiosidonnaistani, vaikka olen tehnyt kaikkeni saadakseni töitä.</p><p>Täällä Lapissa ei noin vain oteta töitä&nbsp;edes lyhyeksi ajaksi välttyäkseen aktiivimallileikkauksilta. Eikä TE-toimistolla ole ollut&nbsp; kurssejakaan tarjolla, olen kysynyt. TE-toimistolta tuli yksi ainoa kehotus työn hakuun työttömyysaikanani, ja olin jo ehtinyt hakea sitä.</p><p>Lindström puhuu lievennyksestä. Täälläkin oli juttu siitä otsikolla &quot;Työministeri hämmästyi &rdquo;hurjia&rdquo; puheita aktiivimalli 2:sta: &rdquo;Hyvänen aika &ndash; tämä on huomattava lievennys&rdquo;<br /><br />En usko siihen. Uuden aktiivimallin tullessa voimaan myös vanha on voimassa, eli ne ovat päällekkäisiä.<br /><br />Uskon ennemminkin, ettei uusi aktiivimalli auta ketään, päin vastoin. Suurin osa työttömistä hakee omatoimisesti töitä jo nyt. Ei siihen uudet kepit ja olemattomat porkkanat auta. Se pieni osa työttömistä, jotka eivät hae töitä, eivät hae jatkossakaan. Monelle ei löydy edes töitä, joita hakea, ja jos hakee johonkin, mihin ei ammatillisesti sovellu, sitä ei hyväksytä, ja rangaistus tulee. Ammatintarkistuspoliisi on kuulolla!</p><p>Kyllä tällainen rangaistuspolitiikka vain huonontaa asioita.</p><p>Eilen uutisissa Lindström oli todella ylimielinen kertoessaan aktiivimallista ja tästä uudesta mallista.</p><p>Haki töitä tai ei, aktiivimalli 1 tai 2 purevat. Jos ei saa työtä, jota on hakenut, vaikka sataa paikkaa olisi hakenut, aktiivimalli 1 puree.</p><p>Ja mediakin menee siihen lankaan, että aktiivimalli 2 on lievempi! Puhutaan &quot;puhdasotsaisesti&quot; lieventyneistä ehdoista uuden aktiivimallin myötä, mutta eiväthän ne ole lieventyneet kokonaiskuvaa katsoessa, kun aktiivimalli 1 on kuitenkin voimassa!&nbsp;&nbsp;Eihän siinä ole mitään järkeä!</p><p>Median pitäisi toimia vallan vahtikoirana, varsinkin YLE:n, koska me veronmaksajat sen toiminnan maksammekin. Kansakunnan kaapin päällä olevien pitäisi olla tarkan luupin alla medioiden kautta. Nyt ei näin ole, ei ole toimittajia, jotka olisivat tarpeeksi ärhäköitä pitämään meteliä näistä.&nbsp; Ja jos onkin joku, hän joutuu hyvin masinoidun, iljettävän lokakampanjan kohteeksi. Myös perhe ja lapset saattavat joutua kohteiksi.</p><p>Kaiken kaikkiaan nämä kaksi mallia yhdessä tekevät työttömistä vain orjia, joiden on toteltava, eikä siltikään mikään auta.</p><p>Vastuu omasta työllisyydestä sysätään kokonaan työttömälle, yhteiskunnan ei tarvitse toimia niin, että työpaikkoja syntyisi.</p><p>Elämme jo nyt jonkinlaisessa dystopiassa. Suomi alkaa olemaan orwellilainen tyrannivaltio joka pelon, väkivallan ja propagandan avulla kontrolloi ihmisiä - vallassa oleva taho estää vapauden, tyrannisoi, levittää propagandaa ja tarkkailee ihmisiä.</p><p>Osaa se Lindström olla ylimielinen! Katsokaa hänen kasvojaan ja ilmettä uutisklipissä&nbsp;viimeisen Lindströmin lauseen kohdalla &quot;tottakai puree, tottakai puree&quot;.&nbsp;<img alt="" height="16" src="https://static.xx.fbcdn.net/images/emoji.php/v9/fc/1/16/1f620.png" width="16" />&nbsp;Aivan kuin nauttisi ihmisten kyykytyksestä. Hän on kuin olisi haastamassa riitaa tanssi-iltana jonkun työväentalon takana kännissä humpanjytkeen kuuluessa taustalla.&nbsp;<br /><br />Ja ne toiset siellä istua pollistelemassa omahyväisinä - ja Soinin välihuomautus!&nbsp;<br /><br />Lindströmin osuus uutisissa alkaa noin 16 min. kohdalla, kun Rinne kysyy aktiivimallista.&nbsp;<br /><br /><a href="https://areena.yle.fi/1-4234755" title="https://areena.yle.fi/1-4234755">https://areena.yle.fi/1-4234755</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyllä suututtaa tämä touhu, vaikka itse jäänkin eläkkeelle ylihuomenna, eli heinäkuun 1. päivä.

Ironista tässä työttömyydessäni ja eläkkeelle jäännissäni on se, että sain työpaikan, kun jäin eläkkeelle! Otin työpaikan vastaan, aloitan 16.7.! En edes hakenut paikkaa, vaan minua kysyttiin siihen. Aktiivimalli ehti leikata ansiosidonnaistani kaksi kuukautta, ja leikkaa vielä kesäkuun ansiosidonnaistani, vaikka olen tehnyt kaikkeni saadakseni töitä.

Täällä Lapissa ei noin vain oteta töitä edes lyhyeksi ajaksi välttyäkseen aktiivimallileikkauksilta. Eikä TE-toimistolla ole ollut  kurssejakaan tarjolla, olen kysynyt. TE-toimistolta tuli yksi ainoa kehotus työn hakuun työttömyysaikanani, ja olin jo ehtinyt hakea sitä.

Lindström puhuu lievennyksestä. Täälläkin oli juttu siitä otsikolla "Työministeri hämmästyi ”hurjia” puheita aktiivimalli 2:sta: ”Hyvänen aika – tämä on huomattava lievennys”

En usko siihen. Uuden aktiivimallin tullessa voimaan myös vanha on voimassa, eli ne ovat päällekkäisiä.

Uskon ennemminkin, ettei uusi aktiivimalli auta ketään, päin vastoin. Suurin osa työttömistä hakee omatoimisesti töitä jo nyt. Ei siihen uudet kepit ja olemattomat porkkanat auta. Se pieni osa työttömistä, jotka eivät hae töitä, eivät hae jatkossakaan. Monelle ei löydy edes töitä, joita hakea, ja jos hakee johonkin, mihin ei ammatillisesti sovellu, sitä ei hyväksytä, ja rangaistus tulee. Ammatintarkistuspoliisi on kuulolla!

Kyllä tällainen rangaistuspolitiikka vain huonontaa asioita.

Eilen uutisissa Lindström oli todella ylimielinen kertoessaan aktiivimallista ja tästä uudesta mallista.

Haki töitä tai ei, aktiivimalli 1 tai 2 purevat. Jos ei saa työtä, jota on hakenut, vaikka sataa paikkaa olisi hakenut, aktiivimalli 1 puree.

Ja mediakin menee siihen lankaan, että aktiivimalli 2 on lievempi! Puhutaan "puhdasotsaisesti" lieventyneistä ehdoista uuden aktiivimallin myötä, mutta eiväthän ne ole lieventyneet kokonaiskuvaa katsoessa, kun aktiivimalli 1 on kuitenkin voimassa!  Eihän siinä ole mitään järkeä!

Median pitäisi toimia vallan vahtikoirana, varsinkin YLE:n, koska me veronmaksajat sen toiminnan maksammekin. Kansakunnan kaapin päällä olevien pitäisi olla tarkan luupin alla medioiden kautta. Nyt ei näin ole, ei ole toimittajia, jotka olisivat tarpeeksi ärhäköitä pitämään meteliä näistä.  Ja jos onkin joku, hän joutuu hyvin masinoidun, iljettävän lokakampanjan kohteeksi. Myös perhe ja lapset saattavat joutua kohteiksi.

Kaiken kaikkiaan nämä kaksi mallia yhdessä tekevät työttömistä vain orjia, joiden on toteltava, eikä siltikään mikään auta.

Vastuu omasta työllisyydestä sysätään kokonaan työttömälle, yhteiskunnan ei tarvitse toimia niin, että työpaikkoja syntyisi.

Elämme jo nyt jonkinlaisessa dystopiassa. Suomi alkaa olemaan orwellilainen tyrannivaltio joka pelon, väkivallan ja propagandan avulla kontrolloi ihmisiä - vallassa oleva taho estää vapauden, tyrannisoi, levittää propagandaa ja tarkkailee ihmisiä.

Osaa se Lindström olla ylimielinen! Katsokaa hänen kasvojaan ja ilmettä uutisklipissä viimeisen Lindströmin lauseen kohdalla "tottakai puree, tottakai puree".  Aivan kuin nauttisi ihmisten kyykytyksestä. Hän on kuin olisi haastamassa riitaa tanssi-iltana jonkun työväentalon takana kännissä humpanjytkeen kuuluessa taustalla. 

Ja ne toiset siellä istua pollistelemassa omahyväisinä - ja Soinin välihuomautus! 

Lindströmin osuus uutisissa alkaa noin 16 min. kohdalla, kun Rinne kysyy aktiivimallista. 

https://areena.yle.fi/1-4234755

]]>
50 http://laali.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257612-lindstrom-keskustan-ja-kokoomuksen-ylimielinen-satkyknukke-ja-kasikassara#comments Aktiivimallit hallitus Jari Lindström Fri, 29 Jun 2018 12:47:12 +0000 Raili Sergejeff http://laali.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257612-lindstrom-keskustan-ja-kokoomuksen-ylimielinen-satkyknukke-ja-kasikassara
Yli 90 000 työllistä enemmän http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257434-yli-90-000-tyollista-enemman <p>Tilastokeskuksen <a href="http://www.stat.fi/til/tyti/2018/05/tyti_2018_05_2018-06-26_tie_001_fi.html">mukaan</a> Suomessa on yli 90 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Kymmeniä tuhansia syitä sille, miksi isänmaan etu vaati sen että Sininen tulevaisuus jatkoi viime kesänä työskentelyä hallituksessa. Talouskasvu ei kaatunut puoluepolitikointiin. Usko ratkaisi ja nyt on toivoa.</p><p>Nuorten 15&ndash;24-vuotiaiden työttömyysaste oli nyt 28,4 prosenttia, mikä oli 5,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Suunta on oikea myös nuorillemme.</p><p>Samaan aikaan kuin kansalaisten varallisuus on kasvanut niin opposition kansanedustajien eväät ovat selvästi köyhtyneet.&nbsp;</p><p>Demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja <strong>Antti Lindtman</strong> sanoi eilen eduskunnan täysistunnossa, että hallitus etenee sumussa. Se on toki näkökulmakysymys, mutta demareiden viime hallituskaudella ei ollut sumua, vaan kaikki näkivät, että jäävuorta kohti mennään. Onneksi tämän hallituksen toimin pystyttiin tekemään käännös viime hetkellä ja saatiin työllisyys ja talous kasvuun.</p><p>Sinisen työministerin <strong>Jari Lindströmin</strong> tulokset puhuvat puolestaan. Mies paikallaan. Työllisyysaste ylittää hallituksen itselleen asettaman tavoitteen 72 prosentin rajapyykistä ennen ensi kevättä.</p><p>Kaikki hallituksen keskeiset talous- ja työllisyystavoitteet saavutetaan.</p><p>Demareiden suurin vihollinen näyttää olevan demarit itse. Suomalaisia ei pidä aliarvioida. He näkevät, että valittu linja toimii. Vasemmistopopulismilla ei vaaleja voiteta.</p><p>Olen tyytyväinen, että samassa täysistuntokeskustelussa <strong>Toimi Kankaanniemi </strong>(ps) totesi sen, minkä itsekin olen koko ajan sanonut: perussuomalaisetkin olivat tekemässä kaikkia niitä tarpeellisia, mutta kovia leikkauksia, mitä tämä hallitus on tehnyt. Nyt sekin on tullut todettua.&nbsp;</p> Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli 90 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Kymmeniä tuhansia syitä sille, miksi isänmaan etu vaati sen että Sininen tulevaisuus jatkoi viime kesänä työskentelyä hallituksessa. Talouskasvu ei kaatunut puoluepolitikointiin. Usko ratkaisi ja nyt on toivoa.

Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli nyt 28,4 prosenttia, mikä oli 5,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Suunta on oikea myös nuorillemme.

Samaan aikaan kuin kansalaisten varallisuus on kasvanut niin opposition kansanedustajien eväät ovat selvästi köyhtyneet. 

Demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi eilen eduskunnan täysistunnossa, että hallitus etenee sumussa. Se on toki näkökulmakysymys, mutta demareiden viime hallituskaudella ei ollut sumua, vaan kaikki näkivät, että jäävuorta kohti mennään. Onneksi tämän hallituksen toimin pystyttiin tekemään käännös viime hetkellä ja saatiin työllisyys ja talous kasvuun.

Sinisen työministerin Jari Lindströmin tulokset puhuvat puolestaan. Mies paikallaan. Työllisyysaste ylittää hallituksen itselleen asettaman tavoitteen 72 prosentin rajapyykistä ennen ensi kevättä.

Kaikki hallituksen keskeiset talous- ja työllisyystavoitteet saavutetaan.

Demareiden suurin vihollinen näyttää olevan demarit itse. Suomalaisia ei pidä aliarvioida. He näkevät, että valittu linja toimii. Vasemmistopopulismilla ei vaaleja voiteta.

Olen tyytyväinen, että samassa täysistuntokeskustelussa Toimi Kankaanniemi (ps) totesi sen, minkä itsekin olen koko ajan sanonut: perussuomalaisetkin olivat tekemässä kaikkia niitä tarpeellisia, mutta kovia leikkauksia, mitä tämä hallitus on tehnyt. Nyt sekin on tullut todettua. 

]]>
0 Kotimaa Jari Lindström Sininen tulevaisuus Työllisyys Tue, 26 Jun 2018 07:59:01 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257434-yli-90-000-tyollista-enemman
Kun tekee tyhmiä joutuu korjaamaan http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255934-kun-tekee-tyhmia-joutuu-korjaamaan <p>Työttömyyspäivärahan leikkaus on varmaankin tyhmin Juha Sipilän hallituksen yksittäinen tiettyyn väestöryhmään suunnattu teko. Valtiosihteeri Martti Hetemäki kertoi aktiivimallin tarkoituksena olevan työttömien ohjaaminen normaaleihin työsuhteisiin. Hän on ilmeisesti sitä mieltä, että työpaikat lisääntyvät silloin kun kysyjien määrää lisätään.&nbsp;</p><p>Olin alun perin sitä mieltä, että päivärahan leikkaus aiheuttaa vain sen, että erilaiset pätkä- ja sirpaletyöt jakaantuvat entistä suuremman joukon kesken. Työministeri Jari Lindström tavallaan vahvistaa asian kertoessaan TE-keskuksista saamassaan palautteessa entistä suuremman joukon ihmisiä lähteneen liikkeelle.</p><p>Ministeri Lindström näkyy pahoittaneen mielensä siitä, että yritykset ja työttömät tekevät &quot;aktiivimallipaketteja&quot;. Mitä ihmeen vikaa niissä on? Jos ei pysyvää kokopäiväistä työsuhdetta ole saatavilla niin onhan ainakin sen&nbsp; hallituksen itse asettaman kahdeksantoista tunnin aktiivisuusrajan verran työtä kolmen kuukauden aikana.&nbsp; Ihan vain ministerin kiusaksi.</p><p>Luulenkin, että ministeriä kismittää se, että näillä sopimuksilla päivärahaleikkauksen säästötavoite osittain vesittyy.&nbsp; Mitään muuta motiivia tyhmistä tyhmimmästä päivärahaleikkauksesta on vaikea löytää. Onneksi näyttää löytyvän yrityksiä jotka pystyvät tarjoamaan työnhakijoille sopimuksilla sen verran työtä että päiväraha ei leikkaannu. Tämä voidaan tulkita myös yritysten kannanotoksi asiaan.</p><p>Nähtäväksi jää mitä muutoksia työministeriöstä seuraavaksi tulee. Päivärahan leikkaus on muuttunut jo hallitukselle arvovaltakysymykseksi joten sen poistamista ei varmaan ole odotettavissa. Työministerillä ja hänen ministeriönsä elävästä elämästä vieraantuneilla virkamiehillä on kova työ keksiä uusia keinoja jotta kekseliäät ihmiset eivät pysty työllistämään itseään tunniksikaan &quot;väärällä&quot; tavalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömyyspäivärahan leikkaus on varmaankin tyhmin Juha Sipilän hallituksen yksittäinen tiettyyn väestöryhmään suunnattu teko. Valtiosihteeri Martti Hetemäki kertoi aktiivimallin tarkoituksena olevan työttömien ohjaaminen normaaleihin työsuhteisiin. Hän on ilmeisesti sitä mieltä, että työpaikat lisääntyvät silloin kun kysyjien määrää lisätään. 

Olin alun perin sitä mieltä, että päivärahan leikkaus aiheuttaa vain sen, että erilaiset pätkä- ja sirpaletyöt jakaantuvat entistä suuremman joukon kesken. Työministeri Jari Lindström tavallaan vahvistaa asian kertoessaan TE-keskuksista saamassaan palautteessa entistä suuremman joukon ihmisiä lähteneen liikkeelle.

Ministeri Lindström näkyy pahoittaneen mielensä siitä, että yritykset ja työttömät tekevät "aktiivimallipaketteja". Mitä ihmeen vikaa niissä on? Jos ei pysyvää kokopäiväistä työsuhdetta ole saatavilla niin onhan ainakin sen  hallituksen itse asettaman kahdeksantoista tunnin aktiivisuusrajan verran työtä kolmen kuukauden aikana.  Ihan vain ministerin kiusaksi.

Luulenkin, että ministeriä kismittää se, että näillä sopimuksilla päivärahaleikkauksen säästötavoite osittain vesittyy.  Mitään muuta motiivia tyhmistä tyhmimmästä päivärahaleikkauksesta on vaikea löytää. Onneksi näyttää löytyvän yrityksiä jotka pystyvät tarjoamaan työnhakijoille sopimuksilla sen verran työtä että päiväraha ei leikkaannu. Tämä voidaan tulkita myös yritysten kannanotoksi asiaan.

Nähtäväksi jää mitä muutoksia työministeriöstä seuraavaksi tulee. Päivärahan leikkaus on muuttunut jo hallitukselle arvovaltakysymykseksi joten sen poistamista ei varmaan ole odotettavissa. Työministerillä ja hänen ministeriönsä elävästä elämästä vieraantuneilla virkamiehillä on kova työ keksiä uusia keinoja jotta kekseliäät ihmiset eivät pysty työllistämään itseään tunniksikaan "väärällä" tavalla.

]]>
11 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255934-kun-tekee-tyhmia-joutuu-korjaamaan#comments Aktiivimalli hallitus Jari Lindström Martti Hetemäki Työvoimapolitiikka Sun, 27 May 2018 13:55:23 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255934-kun-tekee-tyhmia-joutuu-korjaamaan
Työministeri ja työllistämisen sietämätön vaikeus http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254895-tyoministeri-ja-tyollistamisen-sietamaton-vaikeus <p><strong>Ministeri Lindström oli Ykkösaamussa kertoilemassa hallituksen työllistämistempauksista. Täytyy antaa pisteet siitä, että tyypilliseen hallitus toi valon -valehteluun hän ei sortunut vaan totesi maailmantalouden vetäneen Suomen eurokivireen vauhtiin (sanailu on kirjoittajan omaa).</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Muutama huomio. Hallitus korjailee sekundaa minkä markkinoille myivät, eli aktiivimallia. En missään olosuhteissa suosittele vastaavaa perse edellä puuhun -menetelmää yrityksille.</p><p>Puolen vuoden opiskelua kaavaillaan sallituksi, jotain tolkkuakin on siis luvassa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Prosessit kuntoon. </em>Lindström otti tärkeän pointin esiin työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Kun tyypilliseen pinnalliseen kokoomuslaiseen hömppään kuuluu vastustaa tarveharkintaa, <em>tulee järkevässä johtamisessa ensin tutkia mikä nykyisessä tavassa on vialla ja korjata se</em>. Tämä on tärkeä seikka, koska sama pinnallinen analyysi häiritsee suorastaan epideemisesti nimenomaan kokoomuslaisia lausuntoja muistakin asioista. Monet haluavat vaihtaa toimimattoman laatikon uuteen tai hankkia toisen nykyisen viereen, kun oikea tapa olisi ensin katsoa nykyisen laatikon sisään ja tutkia miksi se ei toimi. Ei siis hutkita ja jätetä tutkimatta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tarveharkintaan liittyvät lupaprosessit tulee viilata virtaviivaiseen kuntoon. Aivan sama tulee tehdä irtisanomisista. Työmarkkinajärjestöt lienevät siinä isossa roolissa. Ydinkysymys on, kuinka saada töitä välttelevä, aivan liian osaamaton, tottelematon tai riitaisa jouhevasti pois työstään<em> nykyisten lakien puitteissa</em>. Lukemattomat tietävät kyllä, että ihmisiä saadaan potkittua jo nyt nopeasti tilanteesta riippuen. Myös työnantajilla on vastuunsa huolehtia, että perehtyvät mahdollisuuksiinsa ennen kuin marmattavat niiden puuttumista.</p><p>&nbsp;</p><p>Politiikassa on aivan liikaa ajattelua, että tehdään uusi laki. Hallitusten tavallinen tapa yritysmaailmaan siirrettynä tarkoittaisi, että Nokia tekisi liian vähän suunnitellen toimimattomia kännyköitä. Kun kännykkä ei toimikaan, suunniteltaisiin uusi. Kaksi virhettä siis: ei suunnitella tarpeeksi, eikä korjata olemassa olevaa. Suomi pärjää tällä tavalla vain siksi, että useimmat muut ovat vielä huonompia.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Yleissitovuus. </em>Lindström kertoi vastustavansa yleissitovuuden murtamista, koska ay-liike vastustaa. Lähetyksessä eriteltiin aihetta hiukan, mutta jatkanpa tästä. Yleisesti sitovat työsuhteen ehdot oletettavasti tarkoittaisivat sitä, että pienet liittoihin kuulumattomat yritykset saattaisivat tarjota muita pienempää palkkaa. Jälleen kerran joissain kokoomuslaisissa päissä kilkattaa, että &quot;joo!&quot;. Kannattaisi miettiä markkinataloutta, kun puolue sitä on olevinaan niin ajamassa. Jos jo nyt merkittävä osa avoimista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä ja työvoimapulasta valitetaan, mitkä firmat sitten saisivat huonommilla tai jopa epäselvillä ehdoilla työntekijöitä? Osa työvoimasta pitää puolensa, mutta entäs he, jotka eivät osaa tai uskalla?</p><p>&nbsp;</p><p>Yleissitovuuden purkamisen jälkeen isot yritykset tarjoaisivat TES:in mukaiset ehdot. Niin tekisivät monet pienetkin yritykset helppouden takia. Jäljelle jäisi joitain villejä yrityksiä omine ehtoineen. Nekö ratkaisevat Suomen talouden ongelmat? Jos bisnes ei kannata, se aiotaan ratkaista sillä, että pistetään valtio maksamaan osa työntekijän tuloista? Kaiken seuraus saattaisi olla, että markkinoille tulee pieni määrä epämääräisiä firmoja, joiden ehtojen kanssa tapellaan ja jotka eivät saa kuin oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä. Monet mikroyritysten työntekijät tietävät, ettei työnantaja välttämättä ole riittävän valveutunut TES:istä saati laeistakaan. Joskus työntekijä neuvoo työnantajaa. Tilannetta ei helpota se, että sotketaan koko kuvio muuttamalla pelikenttä epämääräiseksi ja selvittelemällä aina jälkikäteen, mitä oikein sovittiin tai olisi pitänyt sopia.</p><p>&nbsp;</p><p>Nuo kokoomuslaiset haaveilut ovat lillukanvarsia. Heikäläisille wannabekapitalisteille vinkki: keskittykää oikeisiin asioihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Suosittelen:</p><ul><li>Tasatkaa kaikki työttömyyden ja starttirahan turvat samansuuruisiksi, myös opintoraha yli 25-vuotiaille tai vastaava oikeus opiskeluun työttömyysturvalla. Muuttakaa ne lopulta yhdeksi.</li><li>Tehkää lisää maanteitä, jotta työvoima voi liikkua enemmän, vaikka maailmanluokassa <a href="http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250856-suomalaiset-muuttavat-liian-vahan-tyon-perassa-kolmanneksi-eniten-maailmassa">kansamme muuttaakin</a> hyvin aktiivisesti.</li><li>Poistakaa ilmainen työ vääristämästä markkinoita. Poistakaa sen sallivat lait.</li><li>Mahdollistakaa opiskelu joustavasti rinnan työn kanssa.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ministeri Lindström oli Ykkösaamussa kertoilemassa hallituksen työllistämistempauksista. Täytyy antaa pisteet siitä, että tyypilliseen hallitus toi valon -valehteluun hän ei sortunut vaan totesi maailmantalouden vetäneen Suomen eurokivireen vauhtiin (sanailu on kirjoittajan omaa).

 

Muutama huomio. Hallitus korjailee sekundaa minkä markkinoille myivät, eli aktiivimallia. En missään olosuhteissa suosittele vastaavaa perse edellä puuhun -menetelmää yrityksille.

Puolen vuoden opiskelua kaavaillaan sallituksi, jotain tolkkuakin on siis luvassa.

 

Prosessit kuntoon. Lindström otti tärkeän pointin esiin työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Kun tyypilliseen pinnalliseen kokoomuslaiseen hömppään kuuluu vastustaa tarveharkintaa, tulee järkevässä johtamisessa ensin tutkia mikä nykyisessä tavassa on vialla ja korjata se. Tämä on tärkeä seikka, koska sama pinnallinen analyysi häiritsee suorastaan epideemisesti nimenomaan kokoomuslaisia lausuntoja muistakin asioista. Monet haluavat vaihtaa toimimattoman laatikon uuteen tai hankkia toisen nykyisen viereen, kun oikea tapa olisi ensin katsoa nykyisen laatikon sisään ja tutkia miksi se ei toimi. Ei siis hutkita ja jätetä tutkimatta.

 

Tarveharkintaan liittyvät lupaprosessit tulee viilata virtaviivaiseen kuntoon. Aivan sama tulee tehdä irtisanomisista. Työmarkkinajärjestöt lienevät siinä isossa roolissa. Ydinkysymys on, kuinka saada töitä välttelevä, aivan liian osaamaton, tottelematon tai riitaisa jouhevasti pois työstään nykyisten lakien puitteissa. Lukemattomat tietävät kyllä, että ihmisiä saadaan potkittua jo nyt nopeasti tilanteesta riippuen. Myös työnantajilla on vastuunsa huolehtia, että perehtyvät mahdollisuuksiinsa ennen kuin marmattavat niiden puuttumista.

 

Politiikassa on aivan liikaa ajattelua, että tehdään uusi laki. Hallitusten tavallinen tapa yritysmaailmaan siirrettynä tarkoittaisi, että Nokia tekisi liian vähän suunnitellen toimimattomia kännyköitä. Kun kännykkä ei toimikaan, suunniteltaisiin uusi. Kaksi virhettä siis: ei suunnitella tarpeeksi, eikä korjata olemassa olevaa. Suomi pärjää tällä tavalla vain siksi, että useimmat muut ovat vielä huonompia.

 

Yleissitovuus. Lindström kertoi vastustavansa yleissitovuuden murtamista, koska ay-liike vastustaa. Lähetyksessä eriteltiin aihetta hiukan, mutta jatkanpa tästä. Yleisesti sitovat työsuhteen ehdot oletettavasti tarkoittaisivat sitä, että pienet liittoihin kuulumattomat yritykset saattaisivat tarjota muita pienempää palkkaa. Jälleen kerran joissain kokoomuslaisissa päissä kilkattaa, että "joo!". Kannattaisi miettiä markkinataloutta, kun puolue sitä on olevinaan niin ajamassa. Jos jo nyt merkittävä osa avoimista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä ja työvoimapulasta valitetaan, mitkä firmat sitten saisivat huonommilla tai jopa epäselvillä ehdoilla työntekijöitä? Osa työvoimasta pitää puolensa, mutta entäs he, jotka eivät osaa tai uskalla?

 

Yleissitovuuden purkamisen jälkeen isot yritykset tarjoaisivat TES:in mukaiset ehdot. Niin tekisivät monet pienetkin yritykset helppouden takia. Jäljelle jäisi joitain villejä yrityksiä omine ehtoineen. Nekö ratkaisevat Suomen talouden ongelmat? Jos bisnes ei kannata, se aiotaan ratkaista sillä, että pistetään valtio maksamaan osa työntekijän tuloista? Kaiken seuraus saattaisi olla, että markkinoille tulee pieni määrä epämääräisiä firmoja, joiden ehtojen kanssa tapellaan ja jotka eivät saa kuin oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä. Monet mikroyritysten työntekijät tietävät, ettei työnantaja välttämättä ole riittävän valveutunut TES:istä saati laeistakaan. Joskus työntekijä neuvoo työnantajaa. Tilannetta ei helpota se, että sotketaan koko kuvio muuttamalla pelikenttä epämääräiseksi ja selvittelemällä aina jälkikäteen, mitä oikein sovittiin tai olisi pitänyt sopia.

 

Nuo kokoomuslaiset haaveilut ovat lillukanvarsia. Heikäläisille wannabekapitalisteille vinkki: keskittykää oikeisiin asioihin.

 

Suosittelen:

  • Tasatkaa kaikki työttömyyden ja starttirahan turvat samansuuruisiksi, myös opintoraha yli 25-vuotiaille tai vastaava oikeus opiskeluun työttömyysturvalla. Muuttakaa ne lopulta yhdeksi.
  • Tehkää lisää maanteitä, jotta työvoima voi liikkua enemmän, vaikka maailmanluokassa kansamme muuttaakin hyvin aktiivisesti.
  • Poistakaa ilmainen työ vääristämästä markkinoita. Poistakaa sen sallivat lait.
  • Mahdollistakaa opiskelu joustavasti rinnan työn kanssa.
]]>
2 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254895-tyoministeri-ja-tyollistamisen-sietamaton-vaikeus#comments Jari Lindström Työehtosopimus Työehtosopimusten yleissitovuus Työllisyys Työttömyys Sat, 05 May 2018 17:05:43 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254895-tyoministeri-ja-tyollistamisen-sietamaton-vaikeus
Työvoimapalvelujen ulkoistaminen ja työttömien digitaalinen profilointi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254837-tyovoimapalvelujen-ulkoistaminen-ja-tyottomien-digitaalinen-profilointi <p>Mistä kumpuaa Sipilän hallituksen kiire siirtyä hankkimaan työvoimapalvelut palveluntarjoajilta? Hallitus ajaa läpi merkittävää lakimuutosta, joilla suuri osa työvoimapalveluista voitaisiin ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta ja samalla niille oltaisiin antamassa suora pääsy työttömien kaikki tiedot sisältävään URA-asiakastietojärjestelmään. Järjestelmässä on myös paljon henkilöiden terveydentilaan ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joita on käsitelty TE-toimistossa virkavastuulla. Mielestäni on syytä olla huolissaan näiden tietojen turvaamisesta ja asianmukaisesta käytöstä, jos koko URA-järjestelmä avataan yksityisille toimijoille.</p><p><strong>Järjetön väliaikainen ja lyhytaikainen muutos ennen maakuntauudistusta ja uutta järjestelmää</strong></p><p>Kasvupalveluiden, joihin työvoimapalvelut kuuluvat, olisi suunnitelmien mukaan tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa eli noin puolentoista vuoden päästä ja sitä varten ollaan luomasssa uutta tietojärjestelmää. Tästä huolimatta hallitus näkee tarpeelliseksi tehdä tämän lakimuutoksen pikaisella aikataululla ja mahdollistaa työvoimapalveluiden osto palveluntarjoajilta jo 1.9.2018.</p><p>Lisäksi oltaisiin tekemässä muutoksia poistuvaan tietojärjestelmään arvioiden mukaan 2,1 miljoonalla eurolla ja mm järjestämässä koulutuksia palveluntarjoajille sen käytöstä. Tietojärjestelmämuutokset olisivat arvioiden mukaan valmiina tammikuussa 2019 eli yhden vuoden käyttöä varten nähdään tarpeelliseksi tehdä tämä rumba ja merkittävät lakimuutokset ilman kunnollista pohdintaa. Valtion tietojärjestelmäkehityksessä on kädet täynnä uuden järjestelmän kehityksessä ja aikataulu on jo lähes epärealistinen, mutta silti halutaan vielä sotkea mukaan tällainen väliaikainen muutostyö, miksi?</p><p>Mistä tämä kiire? Oman arvaukseni mukaan hallitus haluaa kaiken sotehässäkän taustalla ajaa tällaisen merkittävän muutoksen puolihuomaamatta. Toisaalta vaikka sote- ja maakuntauudistus menisi reisille, niin saadaan joka tapauksessa luotua merkittävä määrä uutta liiketoimintaa frendeille henkilöstöpalvelurityksistä. Vilkaisin EK:n lausuntoa esityksestä ja ainakin minulla soi hälytyskellot, kun se myös henkilöstöpalveluyritysten edustajana täysin varauksetta kannattaa esitystä.</p><p>Henkilöstöpalveluyrityksillä tuntuu olevan varsin läheiset välit hallituksen kanssa. Esimerkiksi Juhana Vartiaisen puolustaessa aktiivimallia A-studiossa vieressä komppaamassa ei ollut vaikkapa TE-toimiston johtaja vaan suurimman henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.</p><p><strong>Lakiesitys mahdollistaa työttömien digitaalisen profiloinnin</strong></p><p>Muistatte varmaan keskustelun soten kapitaatiomallista terveystietojen automaattisen&nbsp; profiloinnin yhteydessä? Tässä lakiesityksessä ollaan mahdollistamassa sekä julkiselle että palveluntarjoajille työttömän digitaalinen profilointi tietojärjestelmien tietojen pohjalta.</p><p>Vaikka profiilien perusteella ei tehdä suoraan päätöstä, niin näillä voi olla merkittävä vaikutus siihen millaisia palveluita tarjotaan ja kenelle. Nämä profilointiin käytettävät järjestelmät eivät ole avoimia emmekä saa tietää, miten profilointi oikeastaan tehdään - lisäksi jatkossa kullakin palveluntuottajalla lienee omat tapansa tehdä sitä.</p><p>URA-asiakastietojärjestelmä voi sisältää tietoa myös asiakkaan terveyteen sekä vaikkapa elämäntilanteeseen liittyvistä seikoista, joista hän on kertonut virkavastuulla olevalle TE-toimiston työntekijälle. Jos kyseessä on vaikkapa pitkäaikaistyötön ja osin kuntoutusta tarvinut, on vuosien varrella voinut kertyä arkaluontoistakin dataa. Nyt nämä tiedot sitten asianosaiselta kysymättä avattaisiin palveluntarjoajille. Mielestäni se ei ole kohtuullista ja asiasta pitäisi käydä laajempaa keskustelua.</p><p>Oma lukunsa on vielä se, että ko järjestelmässä asiakkaana olevalla henkilöllä ei ole itse sähköisesti mahdollisuutta katsoa tietojaan eikä korjata mahdollisia virheitä.</p><p>Itse lakiesityksessä annetaan varsin laajat mahdollisuudet tietojen käyttöön:</p><p>&quot;<em>Palveluntuottajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassalta sekä 4 luvun 5 &sect;:ssä tarkoitetun työkokeilun järjestäjältä henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi tai tehtävien hoitamiseksi.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Henkilö, jolle on myönnetty käyttöoikeus työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakastietojärjestelmään talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi, vireillä olevan asian selvittämiseksi tai ratkaisemiseksi, valvonta-, kehittämis- tai seurantatehtävän suorittamiseksi taikka toimeksiantotehtävän suorittamiseksi.</em>&quot;</p><p>Varsin laajat tiedonsaantimahdollisuudet ollaan siis antamassa palveluntarjoajille ja siellä työskenteleville henkilöille. On hyvä myös huomata, että toisin kuin virkamiehillä, niin alalla ei ole samankaltaista sääntelyä. Itse hallituksen esityksessä todetaan:</p><p>&quot;<em>Palveluntuottajan palveluksessa olevien henkilöiden koulutusta tai asiantuntemusta koskevista vaatimuksista ei ole esitetty säädettävän, koska alalla ei ole kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksia.</em>&quot;</p><p>Hämmentävää.</p><p><strong>Huterat perustelut lakiesityksen hyödyistä</strong></p><p>Kyseessä vaikuttaa olevan ideologinen valinta ja tarkoituksena antaa henkilöstöpalvelurityksille uutta liiketoimintaa julkisilla varoilla kustannettuna. Esimerkkimaina on käytetty Australiaa ja Iso-Britanniaa, joiden niidenkään tulokset eivät ole kaikilta osin positiivisia. Varsin vähälle huomiolle jää lähempänä Suomea olevien kokemukset, joista kuitenkin mainitaan esityksessä seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Finn (Subcontracting in Public Employment Services, 2011) raportoi 12 vaikuttavuustutkimuksen tuloksista Isossa-Britanniassa, Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Tulokset ovat ristiriitaisia: Isosta-Britanniasta löytyvät myönteisimmät arviot ja negatiivisempia tuloksia on saatu Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Finn katsoo, että yksityiset palveluntuottajat voivat tietyissä sopimusjärjestelyissä parantaa joidenkin ryhmien osalta tuloksia ja tuoda innovaatioita palveluihin.</em>&quot;</p><p>Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut - ilmeisesti tästä mallista kelpaa Suomeen vain aktiivimallin sanktiot? Ne lienevät ainoa syy Tanskan onnistumiseen?</p><p>Vastoin kuin usein väitetään, niin ostaminen ulkoa ei ole aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto ja erityisesti työllistämispalveluiden tai hoivapalveluiden kaltaisten kohdalla julkisilla palveluilla on paikkansa. Nyt uskotaan yksityisten olevan avain kaikkeen. Suomessa ostetaan jo nyt noin 200 miljoonalla vuodessa TE-toimistojen taholta erilaisia palveluita ja käytetty kumppanuusmalli on useimmissa maissa todettu parhaiten toimivaksi.</p><p>Ei ole olemassa muiden maiden kokemusten pohjalta kunnollisia perusteita siirtyä hallituksen suunnittelemaan malliin. Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä - muutoinkin voidaan joutua kaaokseen, kun maakunnat koittavat saada hallintoansa toimimaan. Siihen peilaten tämä kiirehtiminen työvoimapalveluiden ulkoistuksessa väliaikaisella mallilla on turhaa ja sisältää tarpeettomia riskejä kyseenalaisilla odotuksilla.</p><p>Tästä asiasta tulee käydä kunnollinen arvokeskustelu ja mahdollinen uudistus on syytä toteuttaa vasta maakuntahallinnon aloitettua ja työvoimahallinnon siirtyessä - jos silloinkaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mistä kumpuaa Sipilän hallituksen kiire siirtyä hankkimaan työvoimapalvelut palveluntarjoajilta? Hallitus ajaa läpi merkittävää lakimuutosta, joilla suuri osa työvoimapalveluista voitaisiin ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta ja samalla niille oltaisiin antamassa suora pääsy työttömien kaikki tiedot sisältävään URA-asiakastietojärjestelmään. Järjestelmässä on myös paljon henkilöiden terveydentilaan ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joita on käsitelty TE-toimistossa virkavastuulla. Mielestäni on syytä olla huolissaan näiden tietojen turvaamisesta ja asianmukaisesta käytöstä, jos koko URA-järjestelmä avataan yksityisille toimijoille.

Järjetön väliaikainen ja lyhytaikainen muutos ennen maakuntauudistusta ja uutta järjestelmää

Kasvupalveluiden, joihin työvoimapalvelut kuuluvat, olisi suunnitelmien mukaan tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa eli noin puolentoista vuoden päästä ja sitä varten ollaan luomasssa uutta tietojärjestelmää. Tästä huolimatta hallitus näkee tarpeelliseksi tehdä tämän lakimuutoksen pikaisella aikataululla ja mahdollistaa työvoimapalveluiden osto palveluntarjoajilta jo 1.9.2018.

Lisäksi oltaisiin tekemässä muutoksia poistuvaan tietojärjestelmään arvioiden mukaan 2,1 miljoonalla eurolla ja mm järjestämässä koulutuksia palveluntarjoajille sen käytöstä. Tietojärjestelmämuutokset olisivat arvioiden mukaan valmiina tammikuussa 2019 eli yhden vuoden käyttöä varten nähdään tarpeelliseksi tehdä tämä rumba ja merkittävät lakimuutokset ilman kunnollista pohdintaa. Valtion tietojärjestelmäkehityksessä on kädet täynnä uuden järjestelmän kehityksessä ja aikataulu on jo lähes epärealistinen, mutta silti halutaan vielä sotkea mukaan tällainen väliaikainen muutostyö, miksi?

Mistä tämä kiire? Oman arvaukseni mukaan hallitus haluaa kaiken sotehässäkän taustalla ajaa tällaisen merkittävän muutoksen puolihuomaamatta. Toisaalta vaikka sote- ja maakuntauudistus menisi reisille, niin saadaan joka tapauksessa luotua merkittävä määrä uutta liiketoimintaa frendeille henkilöstöpalvelurityksistä. Vilkaisin EK:n lausuntoa esityksestä ja ainakin minulla soi hälytyskellot, kun se myös henkilöstöpalveluyritysten edustajana täysin varauksetta kannattaa esitystä.

Henkilöstöpalveluyrityksillä tuntuu olevan varsin läheiset välit hallituksen kanssa. Esimerkiksi Juhana Vartiaisen puolustaessa aktiivimallia A-studiossa vieressä komppaamassa ei ollut vaikkapa TE-toimiston johtaja vaan suurimman henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Lakiesitys mahdollistaa työttömien digitaalisen profiloinnin

Muistatte varmaan keskustelun soten kapitaatiomallista terveystietojen automaattisen  profiloinnin yhteydessä? Tässä lakiesityksessä ollaan mahdollistamassa sekä julkiselle että palveluntarjoajille työttömän digitaalinen profilointi tietojärjestelmien tietojen pohjalta.

Vaikka profiilien perusteella ei tehdä suoraan päätöstä, niin näillä voi olla merkittävä vaikutus siihen millaisia palveluita tarjotaan ja kenelle. Nämä profilointiin käytettävät järjestelmät eivät ole avoimia emmekä saa tietää, miten profilointi oikeastaan tehdään - lisäksi jatkossa kullakin palveluntuottajalla lienee omat tapansa tehdä sitä.

URA-asiakastietojärjestelmä voi sisältää tietoa myös asiakkaan terveyteen sekä vaikkapa elämäntilanteeseen liittyvistä seikoista, joista hän on kertonut virkavastuulla olevalle TE-toimiston työntekijälle. Jos kyseessä on vaikkapa pitkäaikaistyötön ja osin kuntoutusta tarvinut, on vuosien varrella voinut kertyä arkaluontoistakin dataa. Nyt nämä tiedot sitten asianosaiselta kysymättä avattaisiin palveluntarjoajille. Mielestäni se ei ole kohtuullista ja asiasta pitäisi käydä laajempaa keskustelua.

Oma lukunsa on vielä se, että ko järjestelmässä asiakkaana olevalla henkilöllä ei ole itse sähköisesti mahdollisuutta katsoa tietojaan eikä korjata mahdollisia virheitä.

Itse lakiesityksessä annetaan varsin laajat mahdollisuudet tietojen käyttöön:

"Palveluntuottajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassalta sekä 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun työkokeilun järjestäjältä henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi tai tehtävien hoitamiseksi."

"Henkilö, jolle on myönnetty käyttöoikeus työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakastietojärjestelmään talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi, vireillä olevan asian selvittämiseksi tai ratkaisemiseksi, valvonta-, kehittämis- tai seurantatehtävän suorittamiseksi taikka toimeksiantotehtävän suorittamiseksi."

Varsin laajat tiedonsaantimahdollisuudet ollaan siis antamassa palveluntarjoajille ja siellä työskenteleville henkilöille. On hyvä myös huomata, että toisin kuin virkamiehillä, niin alalla ei ole samankaltaista sääntelyä. Itse hallituksen esityksessä todetaan:

"Palveluntuottajan palveluksessa olevien henkilöiden koulutusta tai asiantuntemusta koskevista vaatimuksista ei ole esitetty säädettävän, koska alalla ei ole kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksia."

Hämmentävää.

Huterat perustelut lakiesityksen hyödyistä

Kyseessä vaikuttaa olevan ideologinen valinta ja tarkoituksena antaa henkilöstöpalvelurityksille uutta liiketoimintaa julkisilla varoilla kustannettuna. Esimerkkimaina on käytetty Australiaa ja Iso-Britanniaa, joiden niidenkään tulokset eivät ole kaikilta osin positiivisia. Varsin vähälle huomiolle jää lähempänä Suomea olevien kokemukset, joista kuitenkin mainitaan esityksessä seuraavaa:

"Finn (Subcontracting in Public Employment Services, 2011) raportoi 12 vaikuttavuustutkimuksen tuloksista Isossa-Britanniassa, Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Tulokset ovat ristiriitaisia: Isosta-Britanniasta löytyvät myönteisimmät arviot ja negatiivisempia tuloksia on saatu Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Finn katsoo, että yksityiset palveluntuottajat voivat tietyissä sopimusjärjestelyissä parantaa joidenkin ryhmien osalta tuloksia ja tuoda innovaatioita palveluihin."

Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut - ilmeisesti tästä mallista kelpaa Suomeen vain aktiivimallin sanktiot? Ne lienevät ainoa syy Tanskan onnistumiseen?

Vastoin kuin usein väitetään, niin ostaminen ulkoa ei ole aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto ja erityisesti työllistämispalveluiden tai hoivapalveluiden kaltaisten kohdalla julkisilla palveluilla on paikkansa. Nyt uskotaan yksityisten olevan avain kaikkeen. Suomessa ostetaan jo nyt noin 200 miljoonalla vuodessa TE-toimistojen taholta erilaisia palveluita ja käytetty kumppanuusmalli on useimmissa maissa todettu parhaiten toimivaksi.

Ei ole olemassa muiden maiden kokemusten pohjalta kunnollisia perusteita siirtyä hallituksen suunnittelemaan malliin. Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä - muutoinkin voidaan joutua kaaokseen, kun maakunnat koittavat saada hallintoansa toimimaan. Siihen peilaten tämä kiirehtiminen työvoimapalveluiden ulkoistuksessa väliaikaisella mallilla on turhaa ja sisältää tarpeettomia riskejä kyseenalaisilla odotuksilla.

Tästä asiasta tulee käydä kunnollinen arvokeskustelu ja mahdollinen uudistus on syytä toteuttaa vasta maakuntahallinnon aloitettua ja työvoimahallinnon siirtyessä - jos silloinkaan.

]]>
24 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254837-tyovoimapalvelujen-ulkoistaminen-ja-tyottomien-digitaalinen-profilointi#comments Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Lobbaus Tietosuoja Työttömyys Fri, 04 May 2018 07:41:31 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254837-tyovoimapalvelujen-ulkoistaminen-ja-tyottomien-digitaalinen-profilointi
Jari Lindströmille voi nyt käydä köpelösti http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254345-jari-lindstromille-voi-nyt-kayda-kopelosti <p>Työministeri Jari Lindström (sin.) voi jäädä eduskunnan ulkopuolelle seuraavissa vaaleissa.</p> <p>Sinisten puoluehallituksen jäsen, kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti loikkaavansa kokoomuksen. Muu sinisten puoluejohto veti herneet nenäänsä, syytti hallituskumppania likaisesta pelistä ja vaati tapaamista hallituspuolueiden kesken. Väläyteltiin sanaa hallituskriisi.</p> <p>Ensimmäisiä loikkareita on sinisistä odotettu aina uusi vaihtoehto -ryhmän perustamisesta lähtien. Puolueen nimestä huolimatta sillä ei ole nähty tulevaisuutta. Kannatus on gallupeissa näyttänyt &quot;aivokuolleen käyrää&quot; kuten puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sen niin osuvasti sanoi. Jos politiikassa jatkoa mielii, luvut eivät takaa jatkopaikkaa nyt&nbsp;enää 18 kansanedustajalle.</p> <p>Turunen tulee Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, josta viime vaaleissa läpi meni 4 perussuomalaista. Heistä Turunen ja Lindström siirtyivät kesällä sinisiin.</p> <p>Kun vaalipiirin äänikynnys on 12 000 ääntä, tarkoittaa se hyvin suurella todennäköisyydellä, että ainakaan toiselle ei jatkopaikkaa heru. Turunen näyttää laskeneen, että enemmistön ja siten sinisten vaalilistan koko potin keräisi Lindström.</p> <p>Sinisille olisi pienoinen ihme, jos puolue saisi tämän jälkeen punnerrettua Lindströmin läpi eduskuntaan. Lindström epäröi ensin, lähteekö hän ylipäätään vaaleihin, mutta on sittemmin sanonut &quot;maailmanlopun maalareille&quot; lähtevänsä ehdokkaaksi.</p> <p>Kaakkois-Suomessa on kova kilpa kokoomuslaistenkin kesken.&nbsp; Uudelta vaalipiiriltä läpi pääsi viimeksi kolme kokoomuslaista: nykyinen oikeusministeri, puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sekä eduskuntaryhmän vpj Jukka Kopra ja kansanedustaja, ex-ministeri Lenita Toivakka. Toivakka jätti muuten Mikkelin kaupunginvaltuuston, eikä hän maakuntavaaleistakaan ole ollut kiinnostunut. Saa nähdä, ennakoiko siirtymää politiikan ulkopuolelle.</p> <p>Entä hallituskriisi? Sinisten markkina-asema politiikassa perustuu siihen, että puolue ei ole ihan niin persu ja se on hallituksessa. Kumpikaan ei ole erityisen vahva meriitti, mutta koska puolue on ripustautunut hallitusyhteistyöhön, pitäisin todennäköisempänä, että kokoomukselle annetaan &quot;viimeinen varoitus&quot;.</p> <p>Se toinen vaihtoehto merkitsisi kyllä soten kaatumista. Valinnanvapaudelle voisi sanoa hyvästit. Sille ei riitä tukea ilman sinisiä. Jos maakuntamalliin haluttaisiin muutoksia (esimerkiksi Vaasan sairaalan kannalta), niitä tuskin ehdittäisiin tehdä.</p> Työministeri Jari Lindström (sin.) voi jäädä eduskunnan ulkopuolelle seuraavissa vaaleissa.

Sinisten puoluehallituksen jäsen, kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti loikkaavansa kokoomuksen. Muu sinisten puoluejohto veti herneet nenäänsä, syytti hallituskumppania likaisesta pelistä ja vaati tapaamista hallituspuolueiden kesken. Väläyteltiin sanaa hallituskriisi.

Ensimmäisiä loikkareita on sinisistä odotettu aina uusi vaihtoehto -ryhmän perustamisesta lähtien. Puolueen nimestä huolimatta sillä ei ole nähty tulevaisuutta. Kannatus on gallupeissa näyttänyt "aivokuolleen käyrää" kuten puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sen niin osuvasti sanoi. Jos politiikassa jatkoa mielii, luvut eivät takaa jatkopaikkaa nyt enää 18 kansanedustajalle.

Turunen tulee Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, josta viime vaaleissa läpi meni 4 perussuomalaista. Heistä Turunen ja Lindström siirtyivät kesällä sinisiin.

Kun vaalipiirin äänikynnys on 12 000 ääntä, tarkoittaa se hyvin suurella todennäköisyydellä, että ainakaan toiselle ei jatkopaikkaa heru. Turunen näyttää laskeneen, että enemmistön ja siten sinisten vaalilistan koko potin keräisi Lindström.

Sinisille olisi pienoinen ihme, jos puolue saisi tämän jälkeen punnerrettua Lindströmin läpi eduskuntaan. Lindström epäröi ensin, lähteekö hän ylipäätään vaaleihin, mutta on sittemmin sanonut "maailmanlopun maalareille" lähtevänsä ehdokkaaksi.

Kaakkois-Suomessa on kova kilpa kokoomuslaistenkin kesken.  Uudelta vaalipiiriltä läpi pääsi viimeksi kolme kokoomuslaista: nykyinen oikeusministeri, puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sekä eduskuntaryhmän vpj Jukka Kopra ja kansanedustaja, ex-ministeri Lenita Toivakka. Toivakka jätti muuten Mikkelin kaupunginvaltuuston, eikä hän maakuntavaaleistakaan ole ollut kiinnostunut. Saa nähdä, ennakoiko siirtymää politiikan ulkopuolelle.

Entä hallituskriisi? Sinisten markkina-asema politiikassa perustuu siihen, että puolue ei ole ihan niin persu ja se on hallituksessa. Kumpikaan ei ole erityisen vahva meriitti, mutta koska puolue on ripustautunut hallitusyhteistyöhön, pitäisin todennäköisempänä, että kokoomukselle annetaan "viimeinen varoitus".

Se toinen vaihtoehto merkitsisi kyllä soten kaatumista. Valinnanvapaudelle voisi sanoa hyvästit. Sille ei riitä tukea ilman sinisiä. Jos maakuntamalliin haluttaisiin muutoksia (esimerkiksi Vaasan sairaalan kannalta), niitä tuskin ehdittäisiin tehdä.

]]>
44 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254345-jari-lindstromille-voi-nyt-kayda-kopelosti#comments Kotimaa Jari Lindström Sininen tulevaisuus Tue, 24 Apr 2018 12:39:58 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254345-jari-lindstromille-voi-nyt-kayda-kopelosti
Hallitus suunnittelee massiivista työvoimapalveluiden ulkoistamista http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253975-hallitus-suunnittelee-massiivista-tyovoimapalveluiden-ulkoistamista <p>Soten varjossa hallitus suunnittelee Pohjoismaissa ennennäkemätöntä työvoimapalveluiden ulkoistamista, johon on haettu oppia Australiasta ja Iso-Britanniasta. Juuri missään Euroopassa eikä varsinkaan Pohjoismaissa olla tehty näin suurta työvoimapalveluiden yksityistämistä kuin nyt ollaan suunnittelemassa vähällä julkisuudella. Kirjoitin maakuntahallinnon yhteyteen suunnitellusta muutoksesta kuukausi sitten blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252328-terveyden-lisaksi-tyottomyys-kauppatavaraa-henkilostopalveluyritykset"><em>Terveyden lisäksi työttömyys kauppatavaraa - henkilöstöpalveluyritykset</em></a>.</p><p>Eilen asiasta tuli lisätietoa Ylen artikkelissa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10154012"><em>Yksityiset yritykset tulevat työvoimatoimistojen tilalle? Työttömien palveluita ajetaan kaikessa hiljaisuudessa kohti Australian mallia</em></a>. Artikkelissa työvoimapolitiikan asiantuntija Robert Arnkil ihmettelee, miten Suomi on ottamassa mallia työvoimapalveluiden osalta maailman radikaaleimmalta yksityistäjältä Australialta sekä Isosta-Britanniasta, jossa toisena työvoimapalveluita ollaan eniten yksityistetty. Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut - ilmeisesti tästä mallista kelpaa Suomeen vain aktiivimallin sanktiot?</p><p><strong>Mitä ihmettä työministeri Lindströmin johdolla puuhataan?</strong></p><p>Ministerien Lindström ja Lintilä pitämän tiedotustilaisuuden pohjalta Yle ryhtyi TEM:n virkamiehiltä selvittämään uudistuksen taustoja. Lindström itse totesi tiedotustilaisuuden jälkeen Ylelle:</p><p>&quot;<em>Ei minun tietojeni mukaan. Voi olla, että joissain maissa on tällaisia malleja. Ei minulle ole missään vaiheessa tätä valmistelua kukaan esitellyt, että täällä ja täällä on tällaista.</em>&quot;</p><p>Kuitenkin Suomesta käytiin muutama viikko sitten Australiassa kuulemassa, miten julkisen työvoimahallinnon alasajo ja markkinoille vieminen hoituu käytännössä ja matkalla oli mukana TEM:n virkamiesten lisäksi niiden yritysten edustajia, jotka tälläkin hetkellä myyvät palvelujaan valtiolle - mukavasti lobbariväki mukana reissussa virkamiesten kanssa.</p><p>TEM:n&nbsp;kehittämispäällikkö Jarkko Tonttila totesikin suunnitelmista Ylelle:</p><p>&quot;<em>Tulevia lakeja valmistellaan siitä lähtökohdasta, että lakien puitteissa sellainen Australia-tyyppinen rakenne olisi mahdollista.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Tätä tahtotilaa toteuttamaan teemme lainsäädännössä tarvittavat muutokset, että tällä hetkellä hallinnossa hoidettavia tehtäviä voitaisiin toteuttaa markkinoilla.</em>&quot;</p><p>Alkaa herätä kysymys eikö ministeri Lindström tiedä, mitä hänen ministeriössään tehdään vai eikö hän halua kertoa? Kenties hän luottaa siihen, ettei kaiken sotekohun keskellä asia nouse merkittävästi julkisuuteen.</p><p>Pitkä matka on tultu siitä, kun Jari Lindström ja Leea Mäkipää ehdottivat yhdessä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64511-lappu-luukulle-vuokratyofirmat-kansanedustajilta-raju-ehdotus?qt-kaupalliset_kumppanimme=0&amp;qt-popular_articles=0">marraskuussa 2013 vuokratyöfirmojen alasajoa</a>. Nyt suurimman suomalaisen henkilöstöpalveluyritys Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on vakituinen komppaaja hallituksen suunnitelmia tukemassa ja esiintyi mm 1.2.2018 keskustelussa aktiivimallista Ylen A-talkissa Juhana Vartiaisen vieressä lobbaamassa.</p><p>Joka tapauksessa ministeriö vie parhaillaan läpi uusia lakeja, jotka jatkossa mahdollistavat työvoimapalvelujen huomattavasti nykyistä laajemman ostamisen yksityisiltä yrityksiltä. Asian seuraamisen hankalaksi tekee se, että tässäkin lait etenevät useasssa vaiheessa: Ensimmäinen uusiin kasvupalveluihin liittyvä lakiesitys jätettiin eduskunnalle viime viikolla ja muut lait, joissa säädetään tarkemmin esimerkiksi rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista, annetaan eduskunnalle toukokuussa. Lisäksi osa laeista päätynee eduskunnalle vasta syksyllä. Samassa yhteydessä nimi on muutettu konsulttihengessä työvoimapalveluista kasvupalveluiksi, joka vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista.</p><p><strong>Onko maakunnista tehokkaiksi kilpailuttajiksi?</strong></p><p>Suunnitellun tilaaja-tuottaja-mallin käytännön toteutus olisi jäämässä maakunnille, joille TE-toimistojen väki on mallissa siirtymässä. Itse jaan Arnkillin huolen maakuntien osaamisesta:</p><p>&quot;<em>Yksityistämisen onnistuminen vaatisi, että meillä olisi maakunnissa iso joukko ihmisiä, joilla olisi vankkaa osaamista kilpailuttamisessa. Epäilen, että näin on, tai se on ainakin olennainen haaste.</em>&quot;</p><p>Henkilöstöpalveluyrityksien liiketoiminta on kasvanut valtavasti. Talouselämä kertoi toukokuussa 2017 kuinka Suomen sadan suurimman yritystyönantajan listalle mahtuu jo 25 yritystä, jotka tarjoavat henkilöstöpalveluja eli vuokratyötä, ulkoistusta, alihankintaa ja rekrytointipalveluja. <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/vuokratyosta-tuli-kunnon-tyota-henkilostopalveluala-kasvaa-hurjaa-vauhtia/28050718-60aa-3a8b-abe7-cbf2fb99f0c2" target="_blank">Artikkelissa kerrottiin liikevaihdon kasvusta</a> seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL tekee alan 20 suurimmasta yrityksestä kuukausittaista liikevaihtotutkimusta. Tutkimuksen mukaan henkilöstöpalvelujen liikevaihto kasvoi viime vuonna edellisvuoteen nähden noin 20 prosenttia.</em>&quot;</p><p>EK:n alainen Henkilöstöpalveluyritysten liitto kertoo katsauksessaan, että tammi-syyskuussa liikevaihtoa kertyi 926,2 miljoonaa euroa ja edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta kasvua oli 16 prosenttia. Jos tuosta laskee arvion koko vuodelle 2017, niin kyseessä on noin 1,2 miljardin liikevaihto.</p><p>Lisäksi alalla on aivan vastaava konsolidoitumiskehitys käynnissä kuin sote-yrityksissäkin. Helmikuussa 2017 Barona Groupiin siirtyi alan toinen suuri toimija Opteam. Näiden vuoden 2016 yhdistetty liikevaihto on yhteensä noin 320 miljoonaa euroa, joten kyseessä on selkeästi tämän toimialan merkittävin yritys. Tarkan luvun laskeminen vaatisi melkoisesti, sillä yritysryppäässä on Asiakastiedon mukaan yli 40 yritystä, joista yksi on mm Luona Oy,&nbsp; joka teki 2016 vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton kolminkertaistaen liikevaihtonsa 52,8 euroon edellisvuoteen verrattuna.</p><p>Kuvittelisi että maakunnilla tulee olemaan kädet täynnä koittaessaan saada sote toimimaan ilman, että samaan aikaan mukaan tuodaan toinen valtava kilpailutusvyyhti. Työvoimapalveluiden yksityistämisessä moni muu maa on törmännyt ongelmiin ja palannut kumppanuusmalleihin, mutta ilmeisesti hallituksella on usko siihen, että suomalaiset osaavat asiat paremmin?</p><p><strong>Ohjaako hallitus Suomea pois Pohjoismaisesta mallista?</strong></p><p>Hallituspuolueille vaikuttaa kelpaavan Pohjoismaisista esimerkeistä vain sanktiot ja erilaiset kiristykset - aidot kannustimet ja parannukset unohdetaan sekä samalla kokonaisuus. Muutoin ollaankin hakemassa esimerkkiä vaikkapa Australiasta ja erityisesti Isosta-Britanniasta. Vastikään Kokoomushan kertoi tavoitteensa ensi kaudella pöydälle tulevasta sosiaaliturvan uudistamisesta ja mallihan perustuu Britannian yleistukeen eli ns universal creditiin.</p><p>Useat eri toimenpiteet ja suunnitelmat, joista on valitettavan vaikea hahmottaa kokonaisuutta, vaikuttaisivat vievän Suomea pois Pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Kenties valinnanvapaus sotessa ei ollut se ainoa lehmänkauppa, joka tehtiin Keskustan ja Kokoomuksen kanssa maakuntamallia hyväksyessä? Ehkäpä osa kauppaa olikin siirtää paljon muutakin julkisen sektorin tuottamaa palvelua yksityisille?</p><p>Henkilöstöpalveluyritysten liiketoiminnan kasvattaminen mukaanlukien henkilöstövuokraus sekä sitten suunnitelmat sosiaaliturvamallista saattaisivat yhdessä luoda valtion tukeman matalapalkkamallin yrityksille.</p><p>Vastoin kuin usein väitetään, niin ostaminen ulkoa ei ole aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto ja erityisesti työllistämispalveluiden tai hoivapalveluiden kaltaisten kohdalla julkisilla palveluilla on paikkansa. Nyt uskotaan yksityisten olevan avain kaikkeen. Suomessa ostetaan jo nyt noin 200 miljoonalla vuodessa TE-toimistojen taholta erilaisia palveluita ja käytetty kumppanuusmalli on useimmissa maissa todettu parhaiten toimivaksi.</p><p>Ei ole olemassa muiden maiden kokemusten pohjalta kunnollisia perusteita siirtyä hallituksen suunnittelemaan malliin. Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä - muutoinkin voidaan joutua kaaokseen, kun maakunnat koittavat saada hallintoansa toimimaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Soten varjossa hallitus suunnittelee Pohjoismaissa ennennäkemätöntä työvoimapalveluiden ulkoistamista, johon on haettu oppia Australiasta ja Iso-Britanniasta. Juuri missään Euroopassa eikä varsinkaan Pohjoismaissa olla tehty näin suurta työvoimapalveluiden yksityistämistä kuin nyt ollaan suunnittelemassa vähällä julkisuudella. Kirjoitin maakuntahallinnon yhteyteen suunnitellusta muutoksesta kuukausi sitten blogissani Terveyden lisäksi työttömyys kauppatavaraa - henkilöstöpalveluyritykset.

Eilen asiasta tuli lisätietoa Ylen artikkelissa Yksityiset yritykset tulevat työvoimatoimistojen tilalle? Työttömien palveluita ajetaan kaikessa hiljaisuudessa kohti Australian mallia. Artikkelissa työvoimapolitiikan asiantuntija Robert Arnkil ihmettelee, miten Suomi on ottamassa mallia työvoimapalveluiden osalta maailman radikaaleimmalta yksityistäjältä Australialta sekä Isosta-Britanniasta, jossa toisena työvoimapalveluita ollaan eniten yksityistetty. Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut - ilmeisesti tästä mallista kelpaa Suomeen vain aktiivimallin sanktiot?

Mitä ihmettä työministeri Lindströmin johdolla puuhataan?

Ministerien Lindström ja Lintilä pitämän tiedotustilaisuuden pohjalta Yle ryhtyi TEM:n virkamiehiltä selvittämään uudistuksen taustoja. Lindström itse totesi tiedotustilaisuuden jälkeen Ylelle:

"Ei minun tietojeni mukaan. Voi olla, että joissain maissa on tällaisia malleja. Ei minulle ole missään vaiheessa tätä valmistelua kukaan esitellyt, että täällä ja täällä on tällaista."

Kuitenkin Suomesta käytiin muutama viikko sitten Australiassa kuulemassa, miten julkisen työvoimahallinnon alasajo ja markkinoille vieminen hoituu käytännössä ja matkalla oli mukana TEM:n virkamiesten lisäksi niiden yritysten edustajia, jotka tälläkin hetkellä myyvät palvelujaan valtiolle - mukavasti lobbariväki mukana reissussa virkamiesten kanssa.

TEM:n kehittämispäällikkö Jarkko Tonttila totesikin suunnitelmista Ylelle:

"Tulevia lakeja valmistellaan siitä lähtökohdasta, että lakien puitteissa sellainen Australia-tyyppinen rakenne olisi mahdollista."

"Tätä tahtotilaa toteuttamaan teemme lainsäädännössä tarvittavat muutokset, että tällä hetkellä hallinnossa hoidettavia tehtäviä voitaisiin toteuttaa markkinoilla."

Alkaa herätä kysymys eikö ministeri Lindström tiedä, mitä hänen ministeriössään tehdään vai eikö hän halua kertoa? Kenties hän luottaa siihen, ettei kaiken sotekohun keskellä asia nouse merkittävästi julkisuuteen.

Pitkä matka on tultu siitä, kun Jari Lindström ja Leea Mäkipää ehdottivat yhdessä marraskuussa 2013 vuokratyöfirmojen alasajoa. Nyt suurimman suomalaisen henkilöstöpalveluyritys Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on vakituinen komppaaja hallituksen suunnitelmia tukemassa ja esiintyi mm 1.2.2018 keskustelussa aktiivimallista Ylen A-talkissa Juhana Vartiaisen vieressä lobbaamassa.

Joka tapauksessa ministeriö vie parhaillaan läpi uusia lakeja, jotka jatkossa mahdollistavat työvoimapalvelujen huomattavasti nykyistä laajemman ostamisen yksityisiltä yrityksiltä. Asian seuraamisen hankalaksi tekee se, että tässäkin lait etenevät useasssa vaiheessa: Ensimmäinen uusiin kasvupalveluihin liittyvä lakiesitys jätettiin eduskunnalle viime viikolla ja muut lait, joissa säädetään tarkemmin esimerkiksi rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista, annetaan eduskunnalle toukokuussa. Lisäksi osa laeista päätynee eduskunnalle vasta syksyllä. Samassa yhteydessä nimi on muutettu konsulttihengessä työvoimapalveluista kasvupalveluiksi, joka vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista.

Onko maakunnista tehokkaiksi kilpailuttajiksi?

Suunnitellun tilaaja-tuottaja-mallin käytännön toteutus olisi jäämässä maakunnille, joille TE-toimistojen väki on mallissa siirtymässä. Itse jaan Arnkillin huolen maakuntien osaamisesta:

"Yksityistämisen onnistuminen vaatisi, että meillä olisi maakunnissa iso joukko ihmisiä, joilla olisi vankkaa osaamista kilpailuttamisessa. Epäilen, että näin on, tai se on ainakin olennainen haaste."

Henkilöstöpalveluyrityksien liiketoiminta on kasvanut valtavasti. Talouselämä kertoi toukokuussa 2017 kuinka Suomen sadan suurimman yritystyönantajan listalle mahtuu jo 25 yritystä, jotka tarjoavat henkilöstöpalveluja eli vuokratyötä, ulkoistusta, alihankintaa ja rekrytointipalveluja. Artikkelissa kerrottiin liikevaihdon kasvusta seuraavaa:

"Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL tekee alan 20 suurimmasta yrityksestä kuukausittaista liikevaihtotutkimusta. Tutkimuksen mukaan henkilöstöpalvelujen liikevaihto kasvoi viime vuonna edellisvuoteen nähden noin 20 prosenttia."

EK:n alainen Henkilöstöpalveluyritysten liitto kertoo katsauksessaan, että tammi-syyskuussa liikevaihtoa kertyi 926,2 miljoonaa euroa ja edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta kasvua oli 16 prosenttia. Jos tuosta laskee arvion koko vuodelle 2017, niin kyseessä on noin 1,2 miljardin liikevaihto.

Lisäksi alalla on aivan vastaava konsolidoitumiskehitys käynnissä kuin sote-yrityksissäkin. Helmikuussa 2017 Barona Groupiin siirtyi alan toinen suuri toimija Opteam. Näiden vuoden 2016 yhdistetty liikevaihto on yhteensä noin 320 miljoonaa euroa, joten kyseessä on selkeästi tämän toimialan merkittävin yritys. Tarkan luvun laskeminen vaatisi melkoisesti, sillä yritysryppäässä on Asiakastiedon mukaan yli 40 yritystä, joista yksi on mm Luona Oy,  joka teki 2016 vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton kolminkertaistaen liikevaihtonsa 52,8 euroon edellisvuoteen verrattuna.

Kuvittelisi että maakunnilla tulee olemaan kädet täynnä koittaessaan saada sote toimimaan ilman, että samaan aikaan mukaan tuodaan toinen valtava kilpailutusvyyhti. Työvoimapalveluiden yksityistämisessä moni muu maa on törmännyt ongelmiin ja palannut kumppanuusmalleihin, mutta ilmeisesti hallituksella on usko siihen, että suomalaiset osaavat asiat paremmin?

Ohjaako hallitus Suomea pois Pohjoismaisesta mallista?

Hallituspuolueille vaikuttaa kelpaavan Pohjoismaisista esimerkeistä vain sanktiot ja erilaiset kiristykset - aidot kannustimet ja parannukset unohdetaan sekä samalla kokonaisuus. Muutoin ollaankin hakemassa esimerkkiä vaikkapa Australiasta ja erityisesti Isosta-Britanniasta. Vastikään Kokoomushan kertoi tavoitteensa ensi kaudella pöydälle tulevasta sosiaaliturvan uudistamisesta ja mallihan perustuu Britannian yleistukeen eli ns universal creditiin.

Useat eri toimenpiteet ja suunnitelmat, joista on valitettavan vaikea hahmottaa kokonaisuutta, vaikuttaisivat vievän Suomea pois Pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Kenties valinnanvapaus sotessa ei ollut se ainoa lehmänkauppa, joka tehtiin Keskustan ja Kokoomuksen kanssa maakuntamallia hyväksyessä? Ehkäpä osa kauppaa olikin siirtää paljon muutakin julkisen sektorin tuottamaa palvelua yksityisille?

Henkilöstöpalveluyritysten liiketoiminnan kasvattaminen mukaanlukien henkilöstövuokraus sekä sitten suunnitelmat sosiaaliturvamallista saattaisivat yhdessä luoda valtion tukeman matalapalkkamallin yrityksille.

Vastoin kuin usein väitetään, niin ostaminen ulkoa ei ole aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto ja erityisesti työllistämispalveluiden tai hoivapalveluiden kaltaisten kohdalla julkisilla palveluilla on paikkansa. Nyt uskotaan yksityisten olevan avain kaikkeen. Suomessa ostetaan jo nyt noin 200 miljoonalla vuodessa TE-toimistojen taholta erilaisia palveluita ja käytetty kumppanuusmalli on useimmissa maissa todettu parhaiten toimivaksi.

Ei ole olemassa muiden maiden kokemusten pohjalta kunnollisia perusteita siirtyä hallituksen suunnittelemaan malliin. Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä - muutoinkin voidaan joutua kaaokseen, kun maakunnat koittavat saada hallintoansa toimimaan.

 

 

]]>
14 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253975-hallitus-suunnittelee-massiivista-tyovoimapalveluiden-ulkoistamista#comments Hallituksen työttömyyspolitiikka Henkilöstövuokraus Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Maakuntauudistus Wed, 18 Apr 2018 05:09:23 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253975-hallitus-suunnittelee-massiivista-tyovoimapalveluiden-ulkoistamista
Terveyden lisäksi työttömyys kauppatavaraa - henkilöstöpalveluyritykset http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252328-terveyden-lisaksi-tyottomyys-kauppatavaraa-henkilostopalveluyritykset <p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244053-juha-sipilan-hallitus-avaamassa-ripeasti-tyovoimapalveluita-arviolta-400-milj-eun">Uuden Suomen mukaan</a> hallitus on pikavauhtia valmistelemassa lakimuutosta, joka mahdollistaisi yksityisten palvelutuottajien laajemman käytön työvoimapalveluiden tuottajana ensin mahdollistaen kokeilut ja myöhemmin tämä olisi käytössä maakuntahallinnossa. Arvion mukaan tämä voisi avata 400 miljoonan markkinat yksityisille toimijoille. Kuten muuallakin, niin tässä toistetaan kuinka toimeenpano ja maakunnat ratkaisevat lopulta kuinka todellisuudessa käy - kova kiire on kuitenkin avata markkinat jo nyt lakien kautta.</p><p><strong>Henkilöstöpalveluyrityksillä mennyt kovaa hallituskaudella</strong></p><p>Bisnestä pukkaa yhä lisää ja rahantuloa ei voi estää -&nbsp; tämä bisneshän on tällä hallituskaudella kasvanut voimakkaasti. Talouselämä kertoi toukokuussa 2017 kuinka Suomen sadan suurimman yritystyönantajan listalle mahtuu jo 25 yritystä, jotka tarjoavat henkilöstöpalveluja eli vuokratyötä, ulkoistusta, alihankintaa ja rekrytointipalveluja. <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/vuokratyosta-tuli-kunnon-tyota-henkilostopalveluala-kasvaa-hurjaa-vauhtia/28050718-60aa-3a8b-abe7-cbf2fb99f0c2" target="_blank">Artikkelissa kerrottiin liikevaihdon kasvusta</a> seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL tekee alan 20 suurimmasta yrityksestä kuukausittaista liikevaihtotutkimusta. Tutkimuksen mukaan henkilöstöpalvelujen liikevaihto kasvoi viime vuonna edellisvuoteen nähden noin 20 prosenttia.</em>&quot;</p><p>Tämä koskee siis vuotta 2016 ja jo tätä ennen 2015 kasvu oli 15% sekä vuonna 2017 kasvu jatkuu edelleen. EK:n alainen Henkilöstöpalveluyritysten liitto kertoo katsauksessaan, että tammi-syyskuussa liikevaihtoa kertyi 926,2 miljoonaa euroa ja edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta kasvua oli 16 prosenttia. Jos tuosta laskee arvion koko vuodelle 2017, niin kyseessä on noin 1,2 miljardin liikevaihto.</p><p><strong>Hallituksen tavoite ohjata yli 3 kk työttömänä olleet henkilöstövuokrausfirmoihin ja Lindströmin takinkääntö</strong></p><p><a href="http://vnk.fi/documents/10616/4610410/Toimintasuunnitelma+H_5_2017+280417.pdf" target="_blank">Päivitettyyn hallitusohjelmaan</a> on ilmaantunut seuraava teksti (s. 29):</p><p>&quot;<em>Työttömien määräaikaishaastatteluissa painopistettä siirretään puhelinhaastatteluista kasvokkain tehtäviin haastatteluihin. Tehostettua palvelua tarvitsevat työttömät ohjataan mahdollisuuksien mukaan TE-toimistojen haastattelujen yhteydessä(3 kk:n työttömyyden jälkeen) työvoimaa tarvitseviin henkilöstöpalveluyrityksiin.</em>&quot;</p><p>Tämän mukaan hallituksen tavoitteena olisi siis mennä vieläkin pidemmälle kuin nyt puhuttu esitys. Melkoinen on myös ollut ministeri Lindströmin takinkääntö hänen ehdotettuaan marraskuussa 2013, että henkilöstövuokraustoimintaa ja -lakia pitäisi muuttaa niin, että työ- ja elinkeinotoimistot ottaisivat pätkätöiden välityspalvelun hoitaakseen. Ministerinä toimiessaan hän on sitten tehnyt lukuisia päätöksiä, jotka kasvattavat henkilöstöpalveluyrityksien liiketoimintaa ja se todellakin on kasvanut merkittävästi.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64511-lappu-luukulle-vuokratyofirmat-kansanedustajilta-raju-ehdotus?qt-kaupalliset_kumppanimme=0&amp;qt-popular_articles=0">Uusi Suomi kertoi 29.11.2013 ehdotuksesta otsikolla</a>:&quot; <em>Lappu luukulle, vuokratyöfirmat? Kansanedustajilta raju ehdotus</em>&quot;. Tällöin kansanedustajat Jari Lindström ja Leea Mäkipää ehdottivat seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Jos henkilöstöä vuokrattaisiin lyhyisiin pätkätöihin, olisi se toiminta sallittua vain TE-toimiston kautta, jossa toimisi valtakunnallinen henkilö- ja vuokrauspalvelu, Mäkipää ehdottaa tiedotteessa.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Hän vahvistaa Uudelle Suomelle puhelimessa, että kaksikon mielestä yksi vaihtoehto olisi henkilöstövuokrafirmojen alasajo</em>.&quot;</p><p>Tokihan mieli voi muuttua, mutta tämä on jo täyskäännös vastakkaiseen suuntaan. Hallituksella vaikuttaa olevan piilokärkihanke, joka on henkilöstövuokrausfirmojen toiminnan laajentaminen.</p><p><strong>Suurimpana toimijana Barona Group</strong></p><p>Helmikuussa Barona Groupiin siirtyi alan toinen toimija Opteam. Näiden vuoden 2016 yhdistetty liikevaihto on yhteensä noin 320 miljoonaa euroa, joten kyseessä on selkeästi tämän toimialan merkittävin yritys. Tarkan luvun laskeminen vaatisi melkoisesti, sillä yritysryppäässä on Asiakastiedon mukaan yli 40 yritystä.</p><p>Baronan on perustanut Markus Oksa ja sen omistuksesta 75% on sen johdolla. Kun katselin Baronan tietoja törmäsin mielenkiintoiseen asiaan useissa paikoissa. Niiden tietojen mukaan sekä Markus Oksa että toinen perustaja Mikko Leppänen ovat lestadiolaisia. Minulla ei ole keinoa vahvistaa asiaa ja tuo tieto on lukuislta keskustelupalstoilta sekä kommenteista. Mitään rekisteriä asiasta ei ole ja tuntuu, että tämä asia ja sen vaikutus suomalaiseen liike-elämään on median taholta &quot;no go zone&quot;. Joten en tiedä asiaa varmasti.</p><p>Barona Group on myös tytäryhtiönsä Luonan kautta osallistunut voimakkaasti maahanmuuttajien ympärille muodostuneeseen liiketoimintaan ja vuonna 2016 Luona Oy teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton viime vuonna. Samalla yhtiö yli kolminkertaisti liikevaihtonsa 52,8 euroon edellisvuoteen verrattuna.</p><p>Vuonna 2014 Helsingin kaupungin entinen sosiaalijohtaja Voutilainen siirtyi Baronan palvelukseen ja <a href="https://seura.fi/asiat/tutkitut/sosiaalipomo-vaihtoi-leiria/" target="_blank">Seura kertoi tällöin</a>:</p><p>&quot;<em>Barona &nbsp;on tytäryhtiönsä kautta viime vuosina laajentanut bisneksiään kaupungin rahoittamaan ja Voutilaisen hallinnoimaan kriisiasumiseen. Seura kertoi viime maaliskuussa Baronan&nbsp;ja Helsingin kaupungin liikesuhteista, jotka olivat aiemmin luultua laajemmat ja likeisemmät.&nbsp; Baronan tytäryhtiön Forenomin &nbsp;ja Helsingin kaupungin välisen hätämajoituksen miljoonabisnes on hoidettu kilpailuttamatta.</em>&quot;</p><p>Varsin reilusti eri alueilla tuntuu tämä yritys hyötyneen hallituksen politiikasta. 1.2.2018 keskustelussa aktiivimallista Ylen A-talkissa Juhana Vartiaisen vieressä tukemassa istuikin sopivasti Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.</p><p>Onko sattumaa, että kuten sote-yrityksissäkin niin myös tällä alalla konsolidoitumiskehitys on voimakasta ja yrityksiä ostetaan?</p><p><strong>Ovatko terveys ja työttömyys vain kauppatavaraa - onko työttömällä valinnavapaus?</strong></p><p>Itse jotenkin luulen hallituksen tähänastisten toimien perusteella, että työttömän tapauksessa valinnanvapaus ei ole niin sanotusti keskiössä tässä uudistuksessa. Toimeenpano ratkaisee ja lopulta päättävät maakunnat - tuttu laulu. Hallitusohjelmaan liitetty uusi tavoite on kuitenkin aika kiistaton suunnannäyttäjä.</p><p>Toimiiko malli jatkossa seuraavasti: maakunta antaa läjän työttömiä henkilöstöpalvelurityksen hoidettavaksi jollain summalla per pää ja sen onnistuessa työllistämään saa se palkkion. Voiko käydä niin, että henkilöstöpalveluyritys työllistää nollatuntisopimuksella itse työttömän henkilöstövuokraukseen ja palkkion lisäksi ottaa vielä siivun vuokratessaan henkilöä eteenpäin?</p><p>Kolmen kuukauden määräaikaishaastattelujen kohdallahan hallitus kuvitteli ulkoistavansa niitä, mutta laki sen esti. Nyt tätä lakia ollaan muuttamassa - kuinka pitkälle lopulta mennään työttömän osalla ja mitä virkamiesten oikeuksia luovutetaan yritykselle?</p><p>Itse kannatan vapaata kilpailua - oikeastaan nykyistä vapaampaa vähentäen kilpailua vääristäviä yritystukia. Kuitenkin mentäessä liiketoimintaan, joka koskettaa hädässä olevia ihmisiä kuten työttömätkin ovat, herää minulle epäilyksiä.</p><p>Kenties olen väärässä - on kuitenkin muistettava, että nämä yritykset eivät tee hyväntekeväisyyttä vaan tavoittelevat voittoa. Henkilöstövuokrauksessa yksittäinen ihminen on tällöin voiton saavuttamisen väline.</p><p>Sote kerää suuren huomion, mutta samalla pitäisi kaikkien huomata, että maakunnille ollaan siirtämässä muutoinkin todella suuri määrä valtaa ja tehtäviä.</p><p>EDIT 15.3.2018 klo 18:16: <a href="http://tem.fi/documents/1410877/3178243/ALKE-+ja+kasvupalvelu+HE%2C+yleisperustelut%2C+luonnos+6.2.2018.pdf/82968002-2a77-47bf-9715-301625355f55/ALKE-+ja+kasvupalvelu+HE%2C+yleisperustelut%2C+luonnos+6.2.2018.pdf.pdf">Hallituksen luonnoksessa</a> arvellaan seuraavaa: &quot;<em>Uudistuksessa on lähdetty siitä, että pitkällä aikajänteellä uudistus siirtäisi julkisen hallinnon nykyisestä kasvupalvelutehtäviä tekevästä henkilöstöstä noin 75 prosenttia yksityiselle sektorille</em>.</p><p><a href="http://alueuudistus.fi/tehtavat">PS. Tämän linkin takaa</a> löytyy kuva maakunnan tehtävistä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uuden Suomen mukaan hallitus on pikavauhtia valmistelemassa lakimuutosta, joka mahdollistaisi yksityisten palvelutuottajien laajemman käytön työvoimapalveluiden tuottajana ensin mahdollistaen kokeilut ja myöhemmin tämä olisi käytössä maakuntahallinnossa. Arvion mukaan tämä voisi avata 400 miljoonan markkinat yksityisille toimijoille. Kuten muuallakin, niin tässä toistetaan kuinka toimeenpano ja maakunnat ratkaisevat lopulta kuinka todellisuudessa käy - kova kiire on kuitenkin avata markkinat jo nyt lakien kautta.

Henkilöstöpalveluyrityksillä mennyt kovaa hallituskaudella

Bisnestä pukkaa yhä lisää ja rahantuloa ei voi estää -  tämä bisneshän on tällä hallituskaudella kasvanut voimakkaasti. Talouselämä kertoi toukokuussa 2017 kuinka Suomen sadan suurimman yritystyönantajan listalle mahtuu jo 25 yritystä, jotka tarjoavat henkilöstöpalveluja eli vuokratyötä, ulkoistusta, alihankintaa ja rekrytointipalveluja. Artikkelissa kerrottiin liikevaihdon kasvusta seuraavaa:

"Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL tekee alan 20 suurimmasta yrityksestä kuukausittaista liikevaihtotutkimusta. Tutkimuksen mukaan henkilöstöpalvelujen liikevaihto kasvoi viime vuonna edellisvuoteen nähden noin 20 prosenttia."

Tämä koskee siis vuotta 2016 ja jo tätä ennen 2015 kasvu oli 15% sekä vuonna 2017 kasvu jatkuu edelleen. EK:n alainen Henkilöstöpalveluyritysten liitto kertoo katsauksessaan, että tammi-syyskuussa liikevaihtoa kertyi 926,2 miljoonaa euroa ja edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta kasvua oli 16 prosenttia. Jos tuosta laskee arvion koko vuodelle 2017, niin kyseessä on noin 1,2 miljardin liikevaihto.

Hallituksen tavoite ohjata yli 3 kk työttömänä olleet henkilöstövuokrausfirmoihin ja Lindströmin takinkääntö

Päivitettyyn hallitusohjelmaan on ilmaantunut seuraava teksti (s. 29):

"Työttömien määräaikaishaastatteluissa painopistettä siirretään puhelinhaastatteluista kasvokkain tehtäviin haastatteluihin. Tehostettua palvelua tarvitsevat työttömät ohjataan mahdollisuuksien mukaan TE-toimistojen haastattelujen yhteydessä(3 kk:n työttömyyden jälkeen) työvoimaa tarvitseviin henkilöstöpalveluyrityksiin."

Tämän mukaan hallituksen tavoitteena olisi siis mennä vieläkin pidemmälle kuin nyt puhuttu esitys. Melkoinen on myös ollut ministeri Lindströmin takinkääntö hänen ehdotettuaan marraskuussa 2013, että henkilöstövuokraustoimintaa ja -lakia pitäisi muuttaa niin, että työ- ja elinkeinotoimistot ottaisivat pätkätöiden välityspalvelun hoitaakseen. Ministerinä toimiessaan hän on sitten tehnyt lukuisia päätöksiä, jotka kasvattavat henkilöstöpalveluyrityksien liiketoimintaa ja se todellakin on kasvanut merkittävästi.

Uusi Suomi kertoi 29.11.2013 ehdotuksesta otsikolla:" Lappu luukulle, vuokratyöfirmat? Kansanedustajilta raju ehdotus". Tällöin kansanedustajat Jari Lindström ja Leea Mäkipää ehdottivat seuraavaa:

"Jos henkilöstöä vuokrattaisiin lyhyisiin pätkätöihin, olisi se toiminta sallittua vain TE-toimiston kautta, jossa toimisi valtakunnallinen henkilö- ja vuokrauspalvelu, Mäkipää ehdottaa tiedotteessa."

"Hän vahvistaa Uudelle Suomelle puhelimessa, että kaksikon mielestä yksi vaihtoehto olisi henkilöstövuokrafirmojen alasajo."

Tokihan mieli voi muuttua, mutta tämä on jo täyskäännös vastakkaiseen suuntaan. Hallituksella vaikuttaa olevan piilokärkihanke, joka on henkilöstövuokrausfirmojen toiminnan laajentaminen.

Suurimpana toimijana Barona Group

Helmikuussa Barona Groupiin siirtyi alan toinen toimija Opteam. Näiden vuoden 2016 yhdistetty liikevaihto on yhteensä noin 320 miljoonaa euroa, joten kyseessä on selkeästi tämän toimialan merkittävin yritys. Tarkan luvun laskeminen vaatisi melkoisesti, sillä yritysryppäässä on Asiakastiedon mukaan yli 40 yritystä.

Baronan on perustanut Markus Oksa ja sen omistuksesta 75% on sen johdolla. Kun katselin Baronan tietoja törmäsin mielenkiintoiseen asiaan useissa paikoissa. Niiden tietojen mukaan sekä Markus Oksa että toinen perustaja Mikko Leppänen ovat lestadiolaisia. Minulla ei ole keinoa vahvistaa asiaa ja tuo tieto on lukuislta keskustelupalstoilta sekä kommenteista. Mitään rekisteriä asiasta ei ole ja tuntuu, että tämä asia ja sen vaikutus suomalaiseen liike-elämään on median taholta "no go zone". Joten en tiedä asiaa varmasti.

Barona Group on myös tytäryhtiönsä Luonan kautta osallistunut voimakkaasti maahanmuuttajien ympärille muodostuneeseen liiketoimintaan ja vuonna 2016 Luona Oy teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton viime vuonna. Samalla yhtiö yli kolminkertaisti liikevaihtonsa 52,8 euroon edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2014 Helsingin kaupungin entinen sosiaalijohtaja Voutilainen siirtyi Baronan palvelukseen ja Seura kertoi tällöin:

"Barona  on tytäryhtiönsä kautta viime vuosina laajentanut bisneksiään kaupungin rahoittamaan ja Voutilaisen hallinnoimaan kriisiasumiseen. Seura kertoi viime maaliskuussa Baronan ja Helsingin kaupungin liikesuhteista, jotka olivat aiemmin luultua laajemmat ja likeisemmät.  Baronan tytäryhtiön Forenomin  ja Helsingin kaupungin välisen hätämajoituksen miljoonabisnes on hoidettu kilpailuttamatta."

Varsin reilusti eri alueilla tuntuu tämä yritys hyötyneen hallituksen politiikasta. 1.2.2018 keskustelussa aktiivimallista Ylen A-talkissa Juhana Vartiaisen vieressä tukemassa istuikin sopivasti Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Onko sattumaa, että kuten sote-yrityksissäkin niin myös tällä alalla konsolidoitumiskehitys on voimakasta ja yrityksiä ostetaan?

Ovatko terveys ja työttömyys vain kauppatavaraa - onko työttömällä valinnavapaus?

Itse jotenkin luulen hallituksen tähänastisten toimien perusteella, että työttömän tapauksessa valinnanvapaus ei ole niin sanotusti keskiössä tässä uudistuksessa. Toimeenpano ratkaisee ja lopulta päättävät maakunnat - tuttu laulu. Hallitusohjelmaan liitetty uusi tavoite on kuitenkin aika kiistaton suunnannäyttäjä.

Toimiiko malli jatkossa seuraavasti: maakunta antaa läjän työttömiä henkilöstöpalvelurityksen hoidettavaksi jollain summalla per pää ja sen onnistuessa työllistämään saa se palkkion. Voiko käydä niin, että henkilöstöpalveluyritys työllistää nollatuntisopimuksella itse työttömän henkilöstövuokraukseen ja palkkion lisäksi ottaa vielä siivun vuokratessaan henkilöä eteenpäin?

Kolmen kuukauden määräaikaishaastattelujen kohdallahan hallitus kuvitteli ulkoistavansa niitä, mutta laki sen esti. Nyt tätä lakia ollaan muuttamassa - kuinka pitkälle lopulta mennään työttömän osalla ja mitä virkamiesten oikeuksia luovutetaan yritykselle?

Itse kannatan vapaata kilpailua - oikeastaan nykyistä vapaampaa vähentäen kilpailua vääristäviä yritystukia. Kuitenkin mentäessä liiketoimintaan, joka koskettaa hädässä olevia ihmisiä kuten työttömätkin ovat, herää minulle epäilyksiä.

Kenties olen väärässä - on kuitenkin muistettava, että nämä yritykset eivät tee hyväntekeväisyyttä vaan tavoittelevat voittoa. Henkilöstövuokrauksessa yksittäinen ihminen on tällöin voiton saavuttamisen väline.

Sote kerää suuren huomion, mutta samalla pitäisi kaikkien huomata, että maakunnille ollaan siirtämässä muutoinkin todella suuri määrä valtaa ja tehtäviä.

EDIT 15.3.2018 klo 18:16: Hallituksen luonnoksessa arvellaan seuraavaa: "Uudistuksessa on lähdetty siitä, että pitkällä aikajänteellä uudistus siirtäisi julkisen hallinnon nykyisestä kasvupalvelutehtäviä tekevästä henkilöstöstä noin 75 prosenttia yksityiselle sektorille.

PS. Tämän linkin takaa löytyy kuva maakunnan tehtävistä.

 

]]>
20 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252328-terveyden-lisaksi-tyottomyys-kauppatavaraa-henkilostopalveluyritykset#comments Henkilöstövuokraus Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Nollatuntisopimus Rakenteellinen korruptio Thu, 15 Mar 2018 11:53:46 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252328-terveyden-lisaksi-tyottomyys-kauppatavaraa-henkilostopalveluyritykset
Hölmöläissatu Pikesta ja Jarpsasta http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252082-holmolaissatu-pikesta-ja-jarpsasta <p>Hölmöläiset asuivat kauan kauan, tosi kauan sitten maaseudulla Takahönölän, Perämutulan Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle).</p><p>He olivat humoristisia hömelöitä ja hönötolvanoita, vaikka itse luulivatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä.</p><p>Oli puuha mikä tahansa, se päättyi aina todella hullusti &ndash; usein lopputulos oli suoranainen katastrofi.</p><p>Mutta siitä he eivät pahemmin piitanneet, vaan näkivät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä.</p><p>Näinhän satu sanoo.</p><p><strong>Pike ja Jarpsa ajattelijoina</strong></p><p>Tämä satugenre sopii loistavasti meidän kelpo ministereihimme nimeltä Pike ja Jarpsa (Pirkko Mattila ja Jari Lindström).&nbsp;</p><p>**</p><p>Olipa kerran Pike ja Jarpsa. He keksivät kerran, että laitetaanpas laiskat työttömät hikoilemaan ts. osoittamaan, että eivät pelaa vain hedelmäpelejä tai katsele feispuukkia.</p><p>Ja niin sitten tehtiin! Tehtiin ihan Aktiivimalli.</p><p>Asiallisesti se merkitsi &rdquo;yleistä sikailua työttömille&rdquo;. Periaatteena on, että tehkää työttömät vaikka voltti niin osoitatte, että ette ole laiskoja luusereita.</p><p><strong>Pike ja Jarpsa tietämättöminä</strong></p><p>Sen jälkeen vuoden 2018 maaliskuussa nämä meidän kelpo Pikemme ja Jarpsamme toteuttivat uuden hölmöläisyyden. Sipilän hallitus antoi ukaasin, mutta kiireessä tehty aktiivimalli ei toimi eikä sitä ei pystytä tulkitsemaan.</p><p>Vastuussa ovat vastuuministerit: Pike ja Jarpsa.</p><p>Sitten hölmöläisille tuli hätä. Ohjeita ei ole. Miten aktiivisuus osoitetaan? Kukaan ei tiedä. Työvoimaviranomaiset eivät todellakaan vielä tiedä miten työkurssit ja harjoittelut tulkitaan. Lasketaanko työtuntien välttämätön valmistelu kotona vai ei? Kun ei ole tullut ohjeita tai soveltamismääräyksiä. Nyt vain pyöritellään silmiä ja annetaan tyhjiä haastatteluja.</p><p>Eväät on lopussa ja appelsiinit on syöty. Hölmöläisyys tehty.</p><p><strong>Pike ja Jarpsa odottavat</strong></p><p>Tässä vaiheessa hädän ja hallituksen kaatumisen pelossa Hölmölän ministerit keksivät: ootelkaa meitä!</p><p>Pike ja Jarpsa ilmoittivat, että huhtikuussa sitten käsittelemme nämä asiat. Valitettavasti tavalliset ihmiset joutuvat elämään myös maaliskuun ajan, kun ensimmäinen kolmen kuukauden kontrollijakso päättyy.</p><p>Sen pituinen se.</p><p>Ehdotan: näille kahdelle satusankarille henkilökohtaista epäluottamuslausetta.</p><p>ps. Sen lisäksi Pike ja Jarpsan ryhmä on päässyt kamikaze-moodiin siinä, että se ehdottaa siirtymistä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ja pääomaverotustakin pitäis päästä rukkaamaan ihan pumpsis-malliin! Tämä Hölmölän joukkio halunnee päästä viimeisillään vielä likaisen työn tekijäksi ennen hallituksen tien ansaittua päätöstä&hellip;</p><p>Voihan Pike ja Jarpsa! Tootta ihan&hellip;sanonko mitä? Satuhahmoja)))</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hölmöläiset asuivat kauan kauan, tosi kauan sitten maaseudulla Takahönölän, Perämutulan Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle).

He olivat humoristisia hömelöitä ja hönötolvanoita, vaikka itse luulivatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä.

Oli puuha mikä tahansa, se päättyi aina todella hullusti – usein lopputulos oli suoranainen katastrofi.

Mutta siitä he eivät pahemmin piitanneet, vaan näkivät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä.

Näinhän satu sanoo.

Pike ja Jarpsa ajattelijoina

Tämä satugenre sopii loistavasti meidän kelpo ministereihimme nimeltä Pike ja Jarpsa (Pirkko Mattila ja Jari Lindström). 

**

Olipa kerran Pike ja Jarpsa. He keksivät kerran, että laitetaanpas laiskat työttömät hikoilemaan ts. osoittamaan, että eivät pelaa vain hedelmäpelejä tai katsele feispuukkia.

Ja niin sitten tehtiin! Tehtiin ihan Aktiivimalli.

Asiallisesti se merkitsi ”yleistä sikailua työttömille”. Periaatteena on, että tehkää työttömät vaikka voltti niin osoitatte, että ette ole laiskoja luusereita.

Pike ja Jarpsa tietämättöminä

Sen jälkeen vuoden 2018 maaliskuussa nämä meidän kelpo Pikemme ja Jarpsamme toteuttivat uuden hölmöläisyyden. Sipilän hallitus antoi ukaasin, mutta kiireessä tehty aktiivimalli ei toimi eikä sitä ei pystytä tulkitsemaan.

Vastuussa ovat vastuuministerit: Pike ja Jarpsa.

Sitten hölmöläisille tuli hätä. Ohjeita ei ole. Miten aktiivisuus osoitetaan? Kukaan ei tiedä. Työvoimaviranomaiset eivät todellakaan vielä tiedä miten työkurssit ja harjoittelut tulkitaan. Lasketaanko työtuntien välttämätön valmistelu kotona vai ei? Kun ei ole tullut ohjeita tai soveltamismääräyksiä. Nyt vain pyöritellään silmiä ja annetaan tyhjiä haastatteluja.

Eväät on lopussa ja appelsiinit on syöty. Hölmöläisyys tehty.

Pike ja Jarpsa odottavat

Tässä vaiheessa hädän ja hallituksen kaatumisen pelossa Hölmölän ministerit keksivät: ootelkaa meitä!

Pike ja Jarpsa ilmoittivat, että huhtikuussa sitten käsittelemme nämä asiat. Valitettavasti tavalliset ihmiset joutuvat elämään myös maaliskuun ajan, kun ensimmäinen kolmen kuukauden kontrollijakso päättyy.

Sen pituinen se.

Ehdotan: näille kahdelle satusankarille henkilökohtaista epäluottamuslausetta.

ps. Sen lisäksi Pike ja Jarpsan ryhmä on päässyt kamikaze-moodiin siinä, että se ehdottaa siirtymistä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ja pääomaverotustakin pitäis päästä rukkaamaan ihan pumpsis-malliin! Tämä Hölmölän joukkio halunnee päästä viimeisillään vielä likaisen työn tekijäksi ennen hallituksen tien ansaittua päätöstä…

Voihan Pike ja Jarpsa! Tootta ihan…sanonko mitä? Satuhahmoja)))

]]>
49 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252082-holmolaissatu-pikesta-ja-jarpsasta#comments Aktiivimalli hallitus Jari Lindström Pirkko Mattila Sat, 10 Mar 2018 18:05:55 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252082-holmolaissatu-pikesta-ja-jarpsasta
Ojennan ruusun sijasta kurjuuden! http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251493-ojennan-ruusun-sijasta-kurjuuden <p><strong>Ojennan ruusun sijasta kurjuuden! </strong></p><p>Ruusun ojentaminen toiselle on vahva symboli. Se annetaan joko rakastetulle tai hyvälle ystävälle tai sitten sillä onnitellaan jostain saavutuksesta. Valmistuneet saavat ruusun sillä kyseinen kukka on valmiiksi saamisen ja täydellisyyden symboli.</p><p>Myös Rooman paavilla oli tapana ojentaa kultainen ruusu ansioituneelle maallikolle &ndash; merkkinä suurimmasta mahdollisesta paavillisesta suosiosta. Tapa alkoi kun paavit oleskelivat &rdquo;Babylonin vankeudessa&rdquo; Avignonissa ja se ojennettiin suosiossa olevalle prinssille tai aatelismiehelle. &nbsp;</p><p><strong>Kurjuus lahjana</strong></p><p>Nykyinen hallituksemme aikoo myös ojentaa meille jotakin &ndash; ei ruusua eikä kultaa vaan kurjuutta.</p><p>Tarkoitan tällä hyökkäyksiä ansiosidonnaista järjestelmää vastaan. Eräs Sipilän hallituksen ministeri (joka on kahvilatietojen mukaan pian &ndash; aivan pian &ndash; siirtymässä takaisin uusvanhaan poliittiseen kotiinsa kokoomukseen) on vaatinut, että työttömyysturva pitäisi lopullisesti raunioittaa. Hänen mielestään kansa ts. tavikset tarvitsevat vain minimin.</p><p>Näennäisenä täkynä ehdotuksessa on &rdquo;ansiosidonnaisen laajentaminen&rdquo; niille, joilla ei ole riittäviä ansioita siihen. Kun rajusti lyhennetyn tuen määrä on silti edellisiin ansioihin sidottua, niin se tulee olemaan tuttu perusturvan minimiosa muutamalla sentillä korotettuna.</p><p>Ministerin ajatusta on märehditty jo pitkään äärioikeiston keskuudessa. Äärioikeiston päättelyssä työttömyysturvan tai eläkkeen on oltava mahdollisimman pieni ja siitä on tehtävä koko kansan &rdquo;hengissäpysymisraha&rdquo;.</p><p>Idea on sama, jota on harjoitettu monissa kampanjoissa &quot;supereläkkeitä vastaan&quot;. Kaikki mikä menee yli henkiinjäämisen on turhana kuluna heitettävä yli laidan (<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242495-ansiosidonnainen-tyottomyysturva-kaikille-suomessa-tyottomat-jaettu-kahteen-kastiin">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242495-ansiosidonnainen-tyottomyysturva-kaikille-suomessa-tyottomat-jaettu-kahteen-kastiin</a>). Eläkeläiset kärsikööt sillä he eivät tuota mitään! Työttömät kärsikööt sillä heidän kurjuutensa johtuu siitä, että he ovat luusereita ja työttömiä. Jos työtön haluaa enemmän, on hänen tehtävä voltti! Olkoon aktiivinen!</p><p><strong>Poliittisen lyhytnäköisyyden ennätys</strong></p><p>Kyseessähän on tietenkin se wanha juoni järjestäytyneen työvoiman ja &rdquo;turhan väestön&rdquo; elättämisen lopettamiseksi.</p><p>Äärioikeisto haluaa ojentaa tällä tavalla ihmisille kukan &ndash; kurjuuden ruusun &ndash; jonka pitäisi sitten lopulta korvata kaikki sosiaaliset turvaverkostot. Tässä heitä myötäilevät vihervasemmiston &rdquo;kansalaispalkka-ajattelijat&rdquo; (eikö ole muuten aivan ihana liitto? Äärilaidat kohtaavat?).</p><p>On vain ihmeteltävä tätä ahneuden ja empatian puutetta. Ei voi muuta kuin pyöritellä päätä ja äimistellä tätä pöyristyttävää poliittista lyhytnäköisyyttä. Ikään kuin hallituksemme korkeamman älykkyyden lohkoja hallitsisi Kokoomuksen nuorisojärjestö &rdquo;Tuhatkunta&rdquo;?</p><p>On selvää, että tällä tavalla päädytään tilanteeseen, jossa se keskiluokan osa, joka on kilpailukykyinen työmarkkinoilla, muuttaisi ensimmäisten vaikeuksien koittaessa pois Suomesta. Tällainen muuttoliike olisi Suomelle tuhoisa.</p><p>Miten tätä voisi protestoida? Miten olisi jos oppositio tekisi välikysymyksen ja esittäisi henkilökohtaista epäluottamuslausetta tälle eräällä nimeltämainitsemattomalle ja pian loikkivalle ministerille ja myös sille vastuuministerille, joka ajaa pahamaineista ns. &rdquo;aktiivimallia&rdquo;.&nbsp;</p><p>MItäs jos sanoisimme Sampolle ja Jarille hei, hei?</p><p>Arto Luukkanen</p><p>ps. Tänään se sitten alkoi. Lakko. Tämä on hirveä häpeä. Ei meille vaan hallitukselle. Tämän äärihallituksen toimia ei ikinä unohdeta eivätkä historiankirjat koskaan unohda nimiä: Juha Sipilä ja Sanni Grahn-Laasonen. He ovat kuolemattomia. Aivan kuten pääkomissaari ja pääministeri Otto-Wille Kuusinen sekä valistusministeri Inkeri Lehtinen.</p><p>pps. Lepomäki aloitti kapinan. Kokoomus kiehuu ja on erimielinen. Taustalla herra Friberg.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ojennan ruusun sijasta kurjuuden!

Ruusun ojentaminen toiselle on vahva symboli. Se annetaan joko rakastetulle tai hyvälle ystävälle tai sitten sillä onnitellaan jostain saavutuksesta. Valmistuneet saavat ruusun sillä kyseinen kukka on valmiiksi saamisen ja täydellisyyden symboli.

Myös Rooman paavilla oli tapana ojentaa kultainen ruusu ansioituneelle maallikolle – merkkinä suurimmasta mahdollisesta paavillisesta suosiosta. Tapa alkoi kun paavit oleskelivat ”Babylonin vankeudessa” Avignonissa ja se ojennettiin suosiossa olevalle prinssille tai aatelismiehelle.  

Kurjuus lahjana

Nykyinen hallituksemme aikoo myös ojentaa meille jotakin – ei ruusua eikä kultaa vaan kurjuutta.

Tarkoitan tällä hyökkäyksiä ansiosidonnaista järjestelmää vastaan. Eräs Sipilän hallituksen ministeri (joka on kahvilatietojen mukaan pian – aivan pian – siirtymässä takaisin uusvanhaan poliittiseen kotiinsa kokoomukseen) on vaatinut, että työttömyysturva pitäisi lopullisesti raunioittaa. Hänen mielestään kansa ts. tavikset tarvitsevat vain minimin.

Näennäisenä täkynä ehdotuksessa on ”ansiosidonnaisen laajentaminen” niille, joilla ei ole riittäviä ansioita siihen. Kun rajusti lyhennetyn tuen määrä on silti edellisiin ansioihin sidottua, niin se tulee olemaan tuttu perusturvan minimiosa muutamalla sentillä korotettuna.

Ministerin ajatusta on märehditty jo pitkään äärioikeiston keskuudessa. Äärioikeiston päättelyssä työttömyysturvan tai eläkkeen on oltava mahdollisimman pieni ja siitä on tehtävä koko kansan ”hengissäpysymisraha”.

Idea on sama, jota on harjoitettu monissa kampanjoissa "supereläkkeitä vastaan". Kaikki mikä menee yli henkiinjäämisen on turhana kuluna heitettävä yli laidan (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242495-ansiosidonnainen-tyottomyysturva-kaikille-suomessa-tyottomat-jaettu-kahteen-kastiin). Eläkeläiset kärsikööt sillä he eivät tuota mitään! Työttömät kärsikööt sillä heidän kurjuutensa johtuu siitä, että he ovat luusereita ja työttömiä. Jos työtön haluaa enemmän, on hänen tehtävä voltti! Olkoon aktiivinen!

Poliittisen lyhytnäköisyyden ennätys

Kyseessähän on tietenkin se wanha juoni järjestäytyneen työvoiman ja ”turhan väestön” elättämisen lopettamiseksi.

Äärioikeisto haluaa ojentaa tällä tavalla ihmisille kukan – kurjuuden ruusun – jonka pitäisi sitten lopulta korvata kaikki sosiaaliset turvaverkostot. Tässä heitä myötäilevät vihervasemmiston ”kansalaispalkka-ajattelijat” (eikö ole muuten aivan ihana liitto? Äärilaidat kohtaavat?).

On vain ihmeteltävä tätä ahneuden ja empatian puutetta. Ei voi muuta kuin pyöritellä päätä ja äimistellä tätä pöyristyttävää poliittista lyhytnäköisyyttä. Ikään kuin hallituksemme korkeamman älykkyyden lohkoja hallitsisi Kokoomuksen nuorisojärjestö ”Tuhatkunta”?

On selvää, että tällä tavalla päädytään tilanteeseen, jossa se keskiluokan osa, joka on kilpailukykyinen työmarkkinoilla, muuttaisi ensimmäisten vaikeuksien koittaessa pois Suomesta. Tällainen muuttoliike olisi Suomelle tuhoisa.

Miten tätä voisi protestoida? Miten olisi jos oppositio tekisi välikysymyksen ja esittäisi henkilökohtaista epäluottamuslausetta tälle eräällä nimeltämainitsemattomalle ja pian loikkivalle ministerille ja myös sille vastuuministerille, joka ajaa pahamaineista ns. ”aktiivimallia”. 

MItäs jos sanoisimme Sampolle ja Jarille hei, hei?

Arto Luukkanen

ps. Tänään se sitten alkoi. Lakko. Tämä on hirveä häpeä. Ei meille vaan hallitukselle. Tämän äärihallituksen toimia ei ikinä unohdeta eivätkä historiankirjat koskaan unohda nimiä: Juha Sipilä ja Sanni Grahn-Laasonen. He ovat kuolemattomia. Aivan kuten pääkomissaari ja pääministeri Otto-Wille Kuusinen sekä valistusministeri Inkeri Lehtinen.

pps. Lepomäki aloitti kapinan. Kokoomus kiehuu ja on erimielinen. Taustalla herra Friberg.

]]>
70 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251493-ojennan-ruusun-sijasta-kurjuuden#comments Jari Lindström Juha Sipilän hallituksen leikkaukset Sampo Terho kiemurtelee Sanni Grahn-Laasonen Wed, 28 Feb 2018 07:09:19 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251493-ojennan-ruusun-sijasta-kurjuuden
Paljonko potaskaa lakiesityksessä saa kirjoittaa - perinnän lakimuutos http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251035-paljonko-potaskaa-lakiesityksessa-saa-kirjoittaa-perinnan-lakimuutos <p>Hallitus esittää perinnän muuttamista jatkossa rekisteröitäväksi toiminnaksi aiemman luvanvaraisuuden sijaan. Tästä ollaan oltu monilla tahoilla huolestuneita kuten Velallisyhdistyksen ja kansanedustaja Satu Taavitsaisen ajatuksista kertova<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansanedustaja-ja-velallisyhdistys-ovat-huolissaan-massaulosotosta-osa-on-jaksanut-taistella-loput-tehneet-itsemurhan/6769564#gs.b0LPD2k"> mtv3:n uutinen kertoo</a>.</p><p>Muuttaessaan perintätoiminnan luvanvaraisesta pelkkää rekisteröintiä vaativaksi kertoo hallitus perusteekseen seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Esityksen tavoitteena on uudistaa perintätoiminnan elinkeino-oikeudellista lainsäädäntöä niin, että sen käytännön soveltamisessa ilmi tulleet ongelmat voidaan poistaa. Tavoitteena on varmistaa, että perintätoimintaa harjoitetaan asianmukaisesti. Sen vuoksi viranomaisen tulee varmistua perintätoiminnan harjoittajien ammattitaidosta, luotettavuudesta ja vakavaraisuudesta. Samalla pyritään helpottamaan perintätoiminnan harjoittajiin kohdistuvaa valvontaa ja ehkäisemään harmaata taloutta.Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on myös perintätoiminnan harjoittajiin kohdistuvan hallinnollisen taakan keventäminen ja lupaprosessien sujuvoittaminen.</em>&quot;</p><p>Käsittääkseni nykyisissä lupaprosesseissa nimenomaan varmistetaan näitä asioita ja jopa niin ikävän usein kuin viiden vuoden välein tarkastellaan asioita luvan uudistamisen yhteydessä. Hallituksen mielestä tämä nähdään ikäväksi ja kohtuuttomaksi taakaksi, minkä vuoksi on syytä laittaa paukkuja tähän uudistukseen.</p><p>Esityksen mukaan Suomessa on noin 122 perintää harjoittavaa toimijaa ja juuri heidän hallinnollista taakkaa tarvitsee nyt ehdottomasti keventää. Tuota hallinnollista taakkaa, jonka mukaan viiden vuoden välein pitää luvan uudistamisen yhteydessä toimittaa seuraavat järisyttävän monimutkaiset tiedot:</p><p>&quot;<em>Voimassa olevan lain mukaan toimilupahakemukseen on liitettävä muun muassa todistus siitä, ettei hakijalla ole maksamatta erääntyneitä veroja. Lisäksi hakijan on liitettävä hakemukseen edellisen tilikauden tilinpäätösasiakirjat. Tilinpäätösasiakirjojen liittäminen hakemukseen koskee niitä hakijoita, jotka ovat edellisen tilikauden aikana harjoittaneet liiketoimintaa. Nykyinen käytäntö aiheuttaa hallinnollista taakkaa sekä aluehallintovirastolle että yrityksille, koska viranomainen joutuu usein pyytämään hakijaa täydentämään hakemusta edellä mainittujen asiakirjojen osalta. Lisäksi toimiluvan haltijan vakavaraisuuden valvomiseksi luvanhaltijan on nykyisin toimitettava tilinpäätösasiakirjat aluehallintovirastolle kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta.&quot;</em></p><p>Voi hellanlettas, ihan kerran viidessä vuodessa tarvitsee toimittaa moiset todistukset. Kannattaako koko liiketoiminta enää millään? Ihan mahdotonta byrokratiaa, kun pitää toimittaa asiakirjoja, jotka yrityksen pitää muutenkin tehdä. Pitäisikö näille laittaa joku aktiivimalli, joka velvottaisi tähän?</p><p>Hallitus suunnitellessaan vaikkapa työttömien viikoittaista raportointia on erityisen huolissaan tästä hallinnollisesta taakasta?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus esittää perinnän muuttamista jatkossa rekisteröitäväksi toiminnaksi aiemman luvanvaraisuuden sijaan. Tästä ollaan oltu monilla tahoilla huolestuneita kuten Velallisyhdistyksen ja kansanedustaja Satu Taavitsaisen ajatuksista kertova mtv3:n uutinen kertoo.

Muuttaessaan perintätoiminnan luvanvaraisesta pelkkää rekisteröintiä vaativaksi kertoo hallitus perusteekseen seuraavaa:

"Esityksen tavoitteena on uudistaa perintätoiminnan elinkeino-oikeudellista lainsäädäntöä niin, että sen käytännön soveltamisessa ilmi tulleet ongelmat voidaan poistaa. Tavoitteena on varmistaa, että perintätoimintaa harjoitetaan asianmukaisesti. Sen vuoksi viranomaisen tulee varmistua perintätoiminnan harjoittajien ammattitaidosta, luotettavuudesta ja vakavaraisuudesta. Samalla pyritään helpottamaan perintätoiminnan harjoittajiin kohdistuvaa valvontaa ja ehkäisemään harmaata taloutta.Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on myös perintätoiminnan harjoittajiin kohdistuvan hallinnollisen taakan keventäminen ja lupaprosessien sujuvoittaminen."

Käsittääkseni nykyisissä lupaprosesseissa nimenomaan varmistetaan näitä asioita ja jopa niin ikävän usein kuin viiden vuoden välein tarkastellaan asioita luvan uudistamisen yhteydessä. Hallituksen mielestä tämä nähdään ikäväksi ja kohtuuttomaksi taakaksi, minkä vuoksi on syytä laittaa paukkuja tähän uudistukseen.

Esityksen mukaan Suomessa on noin 122 perintää harjoittavaa toimijaa ja juuri heidän hallinnollista taakkaa tarvitsee nyt ehdottomasti keventää. Tuota hallinnollista taakkaa, jonka mukaan viiden vuoden välein pitää luvan uudistamisen yhteydessä toimittaa seuraavat järisyttävän monimutkaiset tiedot:

"Voimassa olevan lain mukaan toimilupahakemukseen on liitettävä muun muassa todistus siitä, ettei hakijalla ole maksamatta erääntyneitä veroja. Lisäksi hakijan on liitettävä hakemukseen edellisen tilikauden tilinpäätösasiakirjat. Tilinpäätösasiakirjojen liittäminen hakemukseen koskee niitä hakijoita, jotka ovat edellisen tilikauden aikana harjoittaneet liiketoimintaa. Nykyinen käytäntö aiheuttaa hallinnollista taakkaa sekä aluehallintovirastolle että yrityksille, koska viranomainen joutuu usein pyytämään hakijaa täydentämään hakemusta edellä mainittujen asiakirjojen osalta. Lisäksi toimiluvan haltijan vakavaraisuuden valvomiseksi luvanhaltijan on nykyisin toimitettava tilinpäätösasiakirjat aluehallintovirastolle kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta."

Voi hellanlettas, ihan kerran viidessä vuodessa tarvitsee toimittaa moiset todistukset. Kannattaako koko liiketoiminta enää millään? Ihan mahdotonta byrokratiaa, kun pitää toimittaa asiakirjoja, jotka yrityksen pitää muutenkin tehdä. Pitäisikö näille laittaa joku aktiivimalli, joka velvottaisi tähän?

Hallitus suunnitellessaan vaikkapa työttömien viikoittaista raportointia on erityisen huolissaan tästä hallinnollisesta taakasta?

 

 

 

 

 

]]>
5 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251035-paljonko-potaskaa-lakiesityksessa-saa-kirjoittaa-perinnan-lakimuutos#comments Byrokratian purku Harhaanjohtaminen Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Fri, 16 Feb 2018 22:36:48 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251035-paljonko-potaskaa-lakiesityksessa-saa-kirjoittaa-perinnan-lakimuutos